Mitä tehdä. Lapsen kiusaaminen

  • Viestiketjun aloittaja "äiti"
  • Ensimmäinen viesti
"äiti"
Tilanne on se, että samassa pihapiirissä asuva 6-v poika alkanut kiusaamaan meidän 6-v poikaa (kiusaaja ns. vuoden vanhempi, menee kouluun syksyllä meidän poika eskariin). Pojat ovat leikkineet yhdessä jo 3 vuoden ajan. Nyt kiusaaminen lisääntynyt. Kiusaaminen on haukkumista, uhkailua. Enemmän siis henkistä kiusaamista, pojan mukaan kohdistuu enimmäkseen häneen eikä muihin lapsiin. En ole koskaan sattunut paikalle haukkumisen tai uhkailun aikana, mutta olen pojan välityksellä laittanut sanaa että toiminnan täytyy loppua. Jos vielä jatkuu voinko ottaa pojan puhutteluun? Äidillensä en vielä ole käynyt keskustelemassa. Nyt juteltiin pojan kanssa ja tultiin tulokseen että lopettaa kokonaan kiusaajan kanssa leikkimisen. Muut lapset kuitenkin hänen kanssaa elikkivät, jääkö meidän poika ulkopuoliseksi?
 
"äiti"
Pojat ovat olleet viime syksystä saakka myös samassa päiväkodissa, jossa kiusaaminen näkynyt myös haukkumisena ja leikeistä jättämisenä. Tädit ovat käskeneet lopettamaan haukkumisen, mutta tällä ei ole ollut tehoa. Ilmeisesti eivät sielläkään ymmärrä kuinka rankasti poikani haukkumisen ottaa. Pojalla pientä pömppömahaa ja on alkanut puhumaat laihduttamisesta ja yrittää tehdä vatsalihasliikkeitä jotta laihtuisi kun kiusaaja haukkunut läskiksi.
 
"vieras"
Miksi et kävisi juttelemassa pojalle ja hänen äidilleen? Mielestäni aikuisten pitää ensisijaisesti keskustella, et voi vain laitta lapsen mukana viestiä. Sillä saatat jopa provosoida kiusaajaa lisää, mikä ei toki ole oikein, mutta siksi sinun on otettava kantaa kiusaamiseen. Meillä on myös ollut naapurustossa kiusaamistapauksia, mutta vähän kerrallaan niitä on kielletty, kehuttu ja keskusteltu. Mun mielestä se, että neuvot poikaasi leikkimästä kiusaajan kanssa vain pahentaa tilannetta. Osoitat omalle lapsellesikin luovuttavasi.
 
sama vieras
Tsemppiä asian hoitamiseen! Pitkää pinnaa siinä tarvitaan, mutta onneksi nuo lapset ovat vielä niin pieniä, että parempi kun asia käydään läpi nyt eikä tule eteen kulussa, kun et enää voi niin helposti vaikuttaa.
 
"viiraska"
Omilleni olen opettanut, mitä voi sanoa jos toinen sanoo ikävästi. Esim. "se joka haukkuu, ite on" tai "toisen läskejä ei ole sopivaa kommentoida" tms. Silloin kiusattu ei pelkää niin kovasti kiusaamistilanteita, ja ne toivottavasti muuttuvatkin tasa-arvoiseksi nahinaksi.
Aikuisen reaktio kiusaamiseen on loppujen lopuksi aika tärkeä. Hyysäämällä kiusaamista voi pahentaa, toisaalta pitää ymmärtää milloin kiusaamiseen on oikeasti puututtava.
Jos tunnet äidin, voit _rauhallisesti_ ottaa asian puheeksi. Yllättävän moni äiti kuitenkin käyttäytyy hyökkäävästi jos heidän lapsestaan tulee moitteita. Valmistaudu siihenkin. Itse tykkään sanoa lapsille suoraan, mutta nykyisin moni vanhempi ei pidä siitä että heidän lapsiaan komennellaan. Ohimennen voit sanoa, mutta et puhuttaa lasta ilman vanhemman lupaa.
 
"äiti"
Tsemppiä asian hoitamiseen! Pitkää pinnaa siinä tarvitaan, mutta onneksi nuo lapset ovat vielä niin pieniä, että parempi kun asia käydään läpi nyt eikä tule eteen kulussa, kun et enää voi niin helposti vaikuttaa.
Kiusaaja on aina ollut sen oloinen, että kiusaajaksi kasvaa. Pienestä saakka kiristänyt milloin minkäkin asian vuoksi. Lähinnä ettei leiki jos ei toinen tee jotain hänen haluamaansa. Nyt uhkailee hakkaamisella, kostamisella jne. Mitä en tule hyväksymään. Uskoisin kasvavan tuleva koulukiusaaja.
 
"äiti"
[QUOTE="viiraska";23882456]Omilleni olen opettanut, mitä voi sanoa jos toinen sanoo ikävästi. Esim. "se joka haukkuu, ite on" tai "toisen läskejä ei ole sopivaa kommentoida" tms. Silloin kiusattu ei pelkää niin kovasti kiusaamistilanteita, ja ne toivottavasti muuttuvatkin tasa-arvoiseksi nahinaksi.
Aikuisen reaktio kiusaamiseen on loppujen lopuksi aika tärkeä. Hyysäämällä kiusaamista voi pahentaa, toisaalta pitää ymmärtää milloin kiusaamiseen on oikeasti puututtava.
Jos tunnet äidin, voit _rauhallisesti_ ottaa asian puheeksi. Yllättävän moni äiti kuitenkin käyttäytyy hyökkäävästi jos heidän lapsestaan tulee moitteita. Valmistaudu siihenkin. Itse tykkään sanoa lapsille suoraan, mutta nykyisin moni vanhempi ei pidä siitä että heidän lapsiaan komennellaan. Ohimennen voit sanoa, mutta et puhuttaa lasta ilman vanhemman lupaa.[/QUOTE]

Sepä se, kun en äitiä niinkään tunne muuta kuin ulkonäöltä. Ja vaikea arvioida onko tilanne jo siinä pisteessä että pitäisi käydä keskustelemassa. Tänä iltana pojan kanssa juteltuani olen tullut ajatuksiin että asiaan pitäisi alkaa kunnolla puuttumaan ja kiusaaminen täytyy loppua. Vaikea asia kuitenkin selvitettäväksi, täytyy varmaan vain mennä oven taakse ja ottaa asia puheeksi. Vaikka sitten naapurisovun uhalla.
 
3v kiusattiin-loppui
kiusaajan kanssa ei tarvitse leikkiä. hankkikaa aktiivisesti muita kavereita.

pyri vahvistamaan lapsesi itsetuntoa, anna kokemus että on hyvä jossakin harrastuksessa esim.

jos törmäyksiä kuitenkin oletettavissa, ota selvää mistä lapsen vanhemmat saa kiinni. jos eskari/koulu iltapäiväkerho samassa paikassa ja siellä kiusaamista napakka ote heti asiaa ja yhdessä selvittämään koulun/eskarin/ilttiksen kanssa.

kiusaamisella on taipumus mennä pahempaan suuntaan. mitä pikemmin saatte homman katsi sen parempi.

toisen lapsen vanhemmat eivät todennäköisesti tiedä että lapsi kiusaa tuolla lailla. he voivat puuttua asiaan vasta jos tietävät asiasta. kannattaa varautua tunteenpurkauksiin..
 
sama vieras
Ei se naapurisopu noin pienten pulmista mene, kun vain itse otat asian rauhallisesti ja asiallisesti puheeksi. 'meidän pojalle on tullut paha mieli, koska... Voitaisiinko me vähän jutella yhdessä tästä ja pojat voisivat tehdä sovinnon.' Ensimmäisellä kerralla ei ole välttämätöntä syyttää kiusaamisesta tms vaan kertoa vain, mitä on tapahtunut eilen tai tänään.
 
Minä haluaisin ekana olla todistamassa tuota haukkumista, uhkailua tms, tai ainakin saada varmuuden siihen myös muilta lapsilta.

Oman lapsen käsitys kiusaamisesta voi olla puolueellinen. Jos esim. molemmat syyllistyy nimittelyyn jne.

Sitten vasta päättäisin mitä tekisin.
 
"äiti"
Minä haluaisin ekana olla todistamassa tuota haukkumista, uhkailua tms, tai ainakin saada varmuuden siihen myös muilta lapsilta.

Oman lapsen käsitys kiusaamisesta voi olla puolueellinen. Jos esim. molemmat syyllistyy nimittelyyn jne.

Sitten vasta päättäisin mitä tekisin.
Tätä itsekkin yrittäisin saavuttaa. Konkreettista todistetta uhkailusta tai haukkumisesta ennen asian nostamista isommaksi asiaksi. Taidan yrittää puhuttaa toisia pihan lapsia, saada heiltä käsitystä tilanteesta. Kiusaaja on sellainen pomottaja tyyppi, joka saa muut mukaansa. Päiväkodista kysyn myös asiasta, kunhan viikon päästä poika sinne taas palaa. Mutta kesä on tulossa ja kiusaaja meee syksyllä kouluun, en usko heidän asiaan enään ihmeemmin puuttuvan.
 
sama vieras
Naapurin lapset mä kyllä jättäisin haastattelematta. Mieluummin mä jututtaisin kiusaajaksi epäiltyä ja hänen vanhempiaan kuin miettisin asiaa naapurin lapsien kanssa.
 
"vieras"
Kuten joku yllä sanoi, kannattaa itse olla kuulemassa tilanteita ennenkuin raportoi niistä toisille vanhemmille. Sitten voi ihan avoimesti keskustella, että meidän lapselle tulee paha mieli kun...

Jos on ollut kiristämistä, haukkumista ja muuta kiusaamista, niin totta on että se voi muuttua siitä vielä fyysiseksikin ellei siihen aikuiset puutu. Lapsia ei saa jättää yksin sopimaan asioita, koska eivät vielä osaa ratkaista kiusaustilanteita. Helpompi vielä nyt keskustella vanhemmat yhdessä, toista on sitten jos käy nyrkkitappeluksi. Voitko kutsua poikaa teille ja tarkkailla lapsia? Näkisit äitiä kun hän tulisi hakemaan, kutsuisit kahville?
 
"äiti"
Yritän saada kuulohavainnon kiusaamisesta ennen jatkotoimenpiteitä. Siihen saakka annan pojalleni kuvan olla leikkimättä, jos kerran kiusaaminen on jatkuvaluontoista toimintaa.
 
"äiti"
[QUOTE="äiti";23882788]Yritän saada kuulohavainnon kiusaamisesta ennen jatkotoimenpiteitä. Siihen saakka annan pojalleni kuvan olla leikkimättä, jos kerran kiusaaminen on jatkuvaluontoista toimintaa.[/QUOTE]

Siis ei kuvan vaa luvan olla leikkimättä kiusaajan kanssa.
 
"äiti"
Jännittääkö sua ottaa asia esille toisen pojan vanhempien kanssa?
Lähinnä siinä mietityttää se ettei mulla ole muuta todistetta kuin oman lapsen kertoma. Itse en ole tilanteita kuullut, kiusaajan käytös kyllä aina antanut viitteitä sinne suuntaan. Mutta ehän sitä voi vanhemmille mennä sanomaan, että mun mielestä heidän pojastaan on kasvamassa kovaa vauhtia koulukiusaaja. Voisiko äidille käydä juttelemassa jotenkin että meidän poika on tällaista tuonut esille, että onko hänellä havaintoja tilanteista. Ja tuoda esille että meillä on vain pojan kertoma, mutta mitä mieltä hän on poikien väleistä. Kysyä vähän hänen tuntojaan tilanteesta?
 
No voi
hemmetti ja lässynlässyn taas näitä kommentteja! Menet ja otat sen pikku penteleen käsittelyysi: otat tiukan katsekontaktin ja sanot sille ihan suoraan ja topakalla äänellä (niin että viesti tulee selväksi), että "Mattia sinä et enää kiusaa!" Näihin pikku paskiaisiin ei tehoa mikään keskustelu ja lässytys, vaan niille asiat on annettava selvällä suomella ja käskevään sävyyn. Olen tämän menetelmän itse testannut ja mulla se on toiminut joka kerta.
 
Mä oon nyt oman 5 v poikani ohjeistanut toimimaan siten, että heti jos eräs tietty lapsi (josta siis on harmia lähes aina) puhuu ilkeästi, saati tönäisee, niin lähtee pois tilanteesta. Jos, tai siis kun tuo lapsi kysyy että miksi lähdet, niin poikani sanoo että siksi kun sinun kanssasi ei ole kiva leikkiä, koska et osaa olla nätisti.

Minä oon tuolle kyseiselle lapselle sanonut satoja kertoja asiasta, mutta en ole paikalla joka kerta, joten on tärkeää että poika itse tietää miten toimia noissa tilanteissa. Ja ettei se ole kiusaamista (vastoin pk:n tätien puheita) jos sanoo kiusaajalle että en pidä sinusta, en halua leikkiä kanssasi, joten mene pois tai minä menen.
 
"äiti"
Mä oon nyt oman 5 v poikani ohjeistanut toimimaan siten, että heti jos eräs tietty lapsi (josta siis on harmia lähes aina) puhuu ilkeästi, saati tönäisee, niin lähtee pois tilanteesta. Jos, tai siis kun tuo lapsi kysyy että miksi lähdet, niin poikani sanoo että siksi kun sinun kanssasi ei ole kiva leikkiä, koska et osaa olla nätisti.

Minä oon tuolle kyseiselle lapselle sanonut satoja kertoja asiasta, mutta en ole paikalla joka kerta, joten on tärkeää että poika itse tietää miten toimia noissa tilanteissa. Ja ettei se ole kiusaamista (vastoin pk:n tätien puheita) jos sanoo kiusaajalle että en pidä sinusta, en halua leikkiä kanssasi, joten mene pois tai minä menen.
Tätä meilläkin on toteutettu, mutta ei ole apua ollut. Kiusaaminen jatkuu. Kiusaaja vain sanoo että no mene sitten. En leiki enään kanssasi.
 
[QUOTE="äiti";23883001]Tätä meilläkin on toteutettu, mutta ei ole apua ollut. Kiusaaminen jatkuu. Kiusaaja vain sanoo että no mene sitten. En leiki enään kanssasi.[/QUOTE]

Jatkuu se täälläkin, mutta ainakin poitsu tietää nyt että saa poistua tilanteesta.

Ja onneksi pihan muut lapset valitsee seurakseen mielummin mun pojan kuin tuon kiusaajan. Toisin sanoen naapuruston vanhemmat pitää tuota poikaa ongelmana, eikä hyvänä seurana lapsilleen.

Ja tietty selitin pojalle myös sen että mielummin yksin kuin kurjassa seurassa, vaan ei se tuon ikäisen lapsen päähän vielä oikein mene. Kun ne kaverit on tärkeitä.
 
vv
Mielestäni et tarvitse mitään muita todisteita kuin lapsesi sanan keskustellaksesi kiusaajan vanhempien kanssa. Soitat ovikelloa ja kysyt voisitko tulla käymään ja jos ei sillä hetkellä sovi niin kysy milloin sopisi. Keskustelet rauhallisesti tilanteestasi ja sano että haluat selvittää asian että pojat saisivat välinsä korjattua. Pelkästään heidän poikansa syyttely saattaa nostattaa suojamuurin, mutta sano että sinä et ole ollut näkemässä tilanteita ja kerrot vain oman poikasi tuntoja.
 

Yhteistyössä