Mitä pitäisi päätellä?!

""just joo""lla on ihan hyviä kommetteja kirjoituksessaan, joten ap ne kannattaa lukea huolella ja miettien, eikä puolustuskannalla. Sinunhan parhaaksi ne on oikeasti kirjoitettu

Ja ""just joo"" ensi kerralla kannattaa vastata jo ensimmäisellä viestillä vähän pidemmin viisaista ajatuksiasi, niin kukaan ei suutu tyylistäsi, kun kuitenkin pystyt hyvin perustelemaan mielipiteesi

ja aiheeseen,
ap kirjoitti:

>>""On vain turhauttavaa ja käy itsetunnon päälle kun toinen ei ikinä tee aloitetta. En tiedä miten tämä ongelma tekee mielestäsi suhteestamme tuhoontuomitun?!""


Kun siinä VOI käydä juuri niin, että miehesi aloitteettomuus käy itsetuntosi päälle. Koitat kaikenlaisia keinoja ja lopulta itsekin turhaudut tekemään aloitteita ja sitten liittoanne (sinua) vaivaa seksittömyys kokonaan.

Selvästi miehellesi riittää huomattavasti vähempi seksin määrä, kuin mitä sinä haluaisit. Tämä on miehesi ominaispiirre ja sitä ei voi mitenkään muuttaa. Tosin aloitteellisuutta voi keskustelujen kautta yrittää harjoitella, mutta se ei onnistu, jos miehelläsi ei ole tarvetta runsaalle seksille ja silloin sinä ehdit aina tehdä sen aloitteen, kun alkaa jo tekemään mieli munaa...

En ota kantaa siihen, että tuleeko lapsi liian nopeasti suhteeseenne, jokainen päättäköön sen itse, mutta jos jo nyt huomaat, että seksin saralla tökkii, niin itse en yrittäisi sitä ongelmaa lapsella korjata, sillä lapsi ei siihen auta.

Lapsen jälkeen miehesi seksintarve voi olla entistä vähäisempää. Lapsen tuoma työmäärä tietenkin kompensoi sitä, kun et itsekään ehdi niin usein sekstailla, mutta lapsikin kasvaa ja tuskin sinun seksihalusi lapsen myötä ikuisiksi ajoiksi johonkin katoavat.

Kuten on todettukin, myös seksittömät liitot toimivat yhtä hyvin. Mutta niissä onkin ideana se, että kumppaneilla on keskenään yhtä vähäiset tarpeet seksille.

Ongelmia tuo se, jos toinen haluaa toista enemmän seksiä. Silloin juuri sen halukkaamman on sopeuduttava haluttomamman tahtiin... oletko valmis siihen ?

Ja uskon ihan hyvin, että suhteenne on muuten loistava ja mies parasta isäainesta

...mutta tämä seksiasia on sellainen, että jos miehesi ei muutu, niin sinun tulee se hyväksyä osana liittoanne ja sittenhän se ei ole enää mikään ongelma

 

Mielestäni suhteessa pitäisi olla kaikin puolin tasapainossa.. Seksiä harrastetaan kummankin aloitteesta.. Meillä mies innostuu vain jos sitä itseä haluttaa, jos minä olisin kerrankin himokkaalla tuulella niin silloin ei huvita.. Ikävää sinänsä koska seksi olisi paljon parempaa silloin.. Puhua kannattaa yrittää vaikka ei sekään aina auta..

 

Vastataan nyt vielä kerran... On seksin saralla ongelma mutta seksi itsessään ei ole ongelma. Aloit itse kirjoittamaan että jos ei ole seksiä niin kysessä ystävyys. En ole missään vaiheessa sanonut että meillä ei olisi seksiä.

Minun ja mieheni kommunikaatio toimii hyvin. En ole ikinä ollut hyvä esim. keskustelemaan tunteista, hänen kanssaan olen oppinut myös siihen. Seksiasioista emme keskustele ehkä niin avoimesti kun mitä sinun mielestäsi pitäisi. Väittäisin kuitenkin että aika moni pari ei ikinä keskustele mistään seksiin liittyvästä. Ainakin minut on kasvatettu niin että seksistä ei saa puhua. Olen silti oppinut siitäkin puhumaan, vaikken omia toiveitani ehkä osaakkaan kertoa. Mielestäni seksistä puhuminen on kuitenkin kaikista vaikein keskustelunaihe, en siis siitä lähtisi päättelemään miten kommunikaatiomme muuten sujuu.

Ette tietenkään TIEDÄ mikä mieheni passiivisuuden takana on. Pointtini olikin se että joku joka on ollut samassa tilanteessa osaisi ehkä valaista mistä tällainen käytös saattaa johtua. Ja tälle palstalle kirjoittavat myös miehet joten miehiltä itseltään olisi ollut kiva kuulla kommentteja miksi ovat suhteessaan passiivia jos ovat.

Lapsentekoaikeistamme kerroin vain taustatietona, se ei mitenkään liity tähän aiheeseen. Halusin vain tuoda esiin missä vaiheessa suhteemme on. En ymmärrä miksi olet nostanut juuri tämän asian pääasiaksi?!

Nimimerkkini viittaa siihen että olen tämän asian suhteen epätoivoinen, ei siihen että tuntisin koko elämäni epätoivoiseksi.

Olisi mielenkiintoista tietää millaisessa suhteessa itse elät vai elätkö yksin? Ainakin näytät käyttävän paljon aikaa ihmisten ja heidän ongelmiensä arvosteluun. Jos valituksemme ovat sinusta järjettömiä miksi ylipäätään roikuit näillä sivuilla?

 

Vaikutat ääliöltä.
Sori vaan, se on mun mielipide ja blää blää

Käyttäydyt ihan niinku tää alkuperäinen kysyjä olis soittanu sulle kotiin ja kysyny tätä ongelmaa sulta, ja häirinnyt sinua hirveästi tivaamalla sitä sun tätä.

""me täällä palstalla "" minä täällä toivotan sinut sinne mistä olet tullukki.

Eikä noin pitkiä sepustuksia jaksa kukaan täysjärkinen edes lukea.

 

Halusit mahdollisia syitä miehen haluttomuuteen tehdä aloite. Seuraavassa lista, ja toimintaohjeet bonuksena.

1. Miestä ei vaan paneta (anteeksi) kovin usein. Eipä sille voi mitään.

2. Mies ei erityisemmin himoitse sinua naisena, vaikka muuten oletkin hänestä loistotyyppi ja vauvantekoinnosta päätellen erinomainen tuleva äiti hänen lapsilleen. Jos näin tosiaan on, älä vaan kuvittele että ikinä saisit puristettua tämän syyn esiin miehestä paitsi jos teillä on joskus verinen riita. Anna olla, ja tyydy siihen mitä saat.

3. Mies on vielä estyneempi seksin suhteen kuin sinä, ja aloitteenteko ei ole hänelle helppoa. Tässä on jo jotain mahdollisuuksia parantaa seksielämää.

4. Mies on salaa nettipornoaddikti, eikä seksi oikean naisen kanssa kiinnosta enää ollenkaan niin paljon kuin toisten sekstailun tirkistely netin kautta. Räplää hänen päätettään jos voit ja katso sivuhistoria.

5. Miehellä on salarakas joka imee enimmät mehut, ja sinä saat mitä jäljelle jää, jos keksit pyytää. Kts edellinen kohta ja räplää kännykkää.

Että siinä näitä arvailuja.

 

Täällähän vähätellään ongelmaasi. Minä ymmärrän täysin miksi haluat tuntea olevasi haluttu oman miehesi puolelta. Jos oma mies ei ole tarpeeksi aktiivinen, niin sitä ovat kyllä muut miehet. Tulet huomaamaan. Ja se, että kun muut miehet näyttävät halunsa ja oma ei, niin kiusaus lähteä mukaan on suuri. Kokea vielä tuo tunne.. Tiedetään, tiedetään. Samassa jamassa ollaan.