Mitä mieltä äidistä, joka saa yleisessä leikkipuistossa huutoraivokohtauksia ventovieraille pienille alle 3v lapsille?

  • Viestiketjun aloittaja ??
  • Ensimmäinen viesti
??
Siis mitättömistä asioista, esim. että 2 v tulee hiekkalaatikolle ja sotkee tämän äidin ja lapsensa leikit vahingossa.

Niin, että äiti alkaa huutaa ihan täysillä. Eka tietty on varoittanu ventovierasta lasta, että älä tule tähän väliin sotkemaan.

Ja jos tämä on toistunu joitakin kertoja myös muille lapsille, siis ihan pikkuisille.
 
kääntöpuoli
väsymys. Mitä ajattelet itse tuon pienen lapsen äidistä joka antaa omansa mennä sotkemaan toisten leikit? Jos kerta äitikin on kuullut jotta hänen ihanaa murumussukkaa ei nyt kaivata toisten leikkeihin miksei äiti pitänyt seuraa omalle lapselleen vaan jätti lapsen tilanteeseen missä vieras äiti joutuu lapselle huutamaan
 
"hullu"
Siis raivarit vieraalle pienelle lapselle? Ei ihan terve. Siirtyisin sivummalle lapsineni ja seuraisin sivusilmällä miten sekaisin äiti on, pitääkö puuttua muuten jotenkin.
 
app
Mutta tämä äiti siis sai pari minuuttia kestävän huutoraivokohtauksen, ei vain huutanut yhden kerran esim. ÄLÄ; EI SAA. Vaan huusi ihan täysiä pitkiä lauseita. Melko mitättömästä jutusta.
 
"äiti"
ymmärrän äitiä, ei halua että tullaan sähimään, ei kenenkään pienen edes pitäisi päästä häirittemään muiden leikkejä vaan äidin tai isän pitäisi olla silmänä jotta näin ei ehtisi tapahtua.
väsynyt on se äiti/isä joka ei huolehdi sitä pientä että se ei häirihe muita
 
"hullu"
Alkuperäinen kirjoittaja kääntöpuoli;23453805:
väsymys. Mitä ajattelet itse tuon pienen lapsen äidistä joka antaa omansa mennä sotkemaan toisten leikit? Jos kerta äitikin on kuullut jotta hänen ihanaa murumussukkaa ei nyt kaivata toisten leikkeihin miksei äiti pitänyt seuraa omalle lapselleen vaan jätti lapsen tilanteeseen missä vieras äiti joutuu lapselle huutamaan
Väsynyt? Ei näe asiassa mitään pahaa? En oikeastaan ajattelisi muuta. Sotkeminen on toki rasittavaa, mutta ei puistoon mennä koskaan asenteella "ei kaivata muita meidän leikkiin". Ja ei sellaista tilannetta olekaan, että vieras äiti joutuu pienelle lapselle _huutamaan_. :D
 
hr
Elämässäni olen monta kertaa huomannut että ihmisillä on eri käsityksiä huutamisesta. Olen useasti joutunut tilanteisiin joissa toinen osapuoli on omasta mielestään hieman koroittanut ääntään (on siis muutenkin kovaääninen) ja toisen mielestä tämä henkilö on alkanut huutaa hullunlailla.

Veikkaisinpa, että tässäkin on kuitenkin kyseessä tulkintaero siitä mikä on huutamista ja mikä äänenkoroittamista.
 
Ymmärrän syyn, että on väsynyt, masentunut, stressaantunut tms.

MUTTA en silti pysty ymmärtämään sitä että saa kilarit lapselle.

Eli mä saisin kilarit myös ja kävisin varsin verbaalisesti erilaisin äänenpainoin höystettynä sättimässä tätä äitiä.

Toivoisin että hankkisi itselleen hoitoa. Sanoisinkin sen myös.
 
"vieras"
Elämässäni olen monta kertaa huomannut että ihmisillä on eri käsityksiä huutamisesta. Olen useasti joutunut tilanteisiin joissa toinen osapuoli on omasta mielestään hieman koroittanut ääntään (on siis muutenkin kovaääninen) ja toisen mielestä tämä henkilö on alkanut huutaa hullunlailla.

Veikkaisinpa, että tässäkin on kuitenkin kyseessä tulkintaero siitä mikä on huutamista ja mikä äänenkoroittamista.
Tämäkin on mahdollista.

Tulee mieleen leikkipuisto, jossa äitirinki keskutelee keskenään eikä vahdi pilttejään. Sitten yksi äiti leikkii oman lapsensa kanssa ja joku vieraista lapsista hajoittaa leikit useaan kertaan... kiellot sanotaan ensin normaali äänellä, joka ei äitirinkiin asti kanna. Sitten korotetaan ääntä...
 
hr
Aika outoa vaikkei edes huutaisi vaan töykeästi edes sanoisi 2vuotiaalle. Jos oikeesti huusi niin aika hermo kireellä saa kyllä olla tuossa tilanteessa jo... Pikkasen skitsotsi menee.
Et vissiin ole ikinä nähnyt rasittavaa 2-vuotiasta jolle jo oikeasti tekee mieli sanoa töykeästi kun ei usko nätisti, oli sitten vieras tai oma.

Ja mäkin kyllä komennan ja vaaratilanteessa koroitan ääntäni. Mun alle vuoden ikäistä poikaa kun tuli jatkuvasti lapiolla hakkaamaan päähän yksi alle kolmivuotias tyttö, niin aika tuikeasti jo katsoin ja sanoin ja tartuin lapiokädestä, että noin ei tehdä. Lapsen omat vanhemmat kun vaan naureskellen hakivat pois ja toinen sai muksia pientä ihan vapaasti ilman tiukempaa komentoa. (sikäli ymmärrän kyllä tytön muksimisinnon, kun perheseen oli juuri syntynyt pikkusisarus, niin aggressiot kohdistui heti kaikkiin muihinkin pienempiin)
 
Et vissiin ole ikinä nähnyt rasittavaa 2-vuotiasta jolle jo oikeasti tekee mieli sanoa töykeästi kun ei usko nätisti, oli sitten vieras tai oma.

Ja mäkin kyllä komennan ja vaaratilanteessa koroitan ääntäni. Mun alle vuoden ikäistä poikaa kun tuli jatkuvasti lapiolla hakkaamaan päähän yksi alle kolmivuotias tyttö, niin aika tuikeasti jo katsoin ja sanoin ja tartuin lapiokädestä, että noin ei tehdä. Lapsen omat vanhemmat kun vaan naureskellen hakivat pois ja toinen sai muksia pientä ihan vapaasti ilman tiukempaa komentoa. (sikäli ymmärrän kyllä tytön muksimisinnon, kun perheseen oli juuri syntynyt pikkusisarus, niin aggressiot kohdistui heti kaikkiin muihinkin pienempiin)
No en oo nähny vissiin tollasta joka kerta toisensa jälkeen tulee rikkomaan/lyömään. Kertapuhe on riittänyt. Tää on pieni paikkakunta, ja suunnilleen tiedetään kenen lapsi kukainenkin on :)
 
"vieras"
Noh, minäkin epäilen tätä tulkintaa, kuten tossa jo aikasemmin sanottiin.. Esim. minun tuttu puhuu hiljaa piipittämällä. Lapsille puhuu äärimmäisen hellästi ja "lässyttäen" ja hyvin ,sanoisinko, "lapsi lempeästi":D Ja sitten minä, jolla on KOVA ääni, komenan omiani napakasti ja puhetyyli on muutenkin räväkän rento. Tuo tuttava äiti, hyvä ettei pomppaa penkistä ,jos vaikka komennan 6v:n hölmöilyjä ja monesti kysyykin miten minä nyt noin kovasti sanoin.. Mutta jos siis ihan tosissaan oikeesti kirjaimellisesti lapselle räjähti, niin ei kyllä hyvä. Minä oisin mennyt ko. lapsen äidin luo ja sanonut, että lapsensa sotkee koko ajan leikkejä, jos vaikka voisi vähän kattoa mukulansa perään.
 
No en mä sentää pikkumuksuille ala rähjätä vaik miten sieppais ja väsyttäis. Sanon sitte sen aikuselle että vahtii paremmin. Mitä se vasta maailmaa opetteleva pieni tajuaa siitä että vieras täti alkaa rähjätä kun hän haluaisi tulla leikkiin ja vahingossakin sotkee.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tönt;23453955:
kyllästynyt siihen että vanhemmat ei kato lapsiensa perään. .
tästä syystä mä kerran hermostuin. omalta 2,5 vuotiaalta vietiin koko ajan omat lelut käsistä, lyötiin lapiolla, hiekkaaa survottiin naamaan (en yhtää liiottele) yms.. kävin pariin kertaa tuon äidille sanomassa että tulisivatko katsomaan mitä heidän lapsensa tekee. äiti vaan jatkoi juttelemista toisen äidin kanssa välittämättä yhtään vaikka sanoin mitä lapsensa tekee. ei mitään reaktiota. lapseltani kiskottiin jopa crocskenkä jalasta niin mulla vaan pinna meni. kiskoin sen kengän siltä lapselta ja karjasin kunnolla niin jo alkoi tuota äitiä kiinnostamaan mitä hänen kullanmurunsa tekee. en oo mikään raivohullu, suojelin omaa lastani ja hermostuin. mun arka pieni ei osannut itseään puolustaa ja oli ihan hädissään. ja mun mielestä meidän ei hiekkalaatikolta tarvinut poistua sen takia että joku muu ei osannut käyttäytyä
 
Viimeksi muokattu:
hiekkis
Komppaan JaJa:aa. Meidän leikkipuistossa näkee myös näiden "supermammojen" lapsia, jotka saa tehdä mitä vaan ja äiti senkun mässyttää pullakahvia ja juoruaa toisten äitien kanssa. Kerran olen ottanut hänen poikansa kädestä ja kantanut kiljuvan kakaran äidilleen. Sanoin vaan, että jos mun pojalle tuli pientäkään jälkeä, kun hänen kultamussukka hakkasi kivellä naamaan, äiti saa syytteen. Oli pari viikkoa hiljaista sillä rintamalla. saman mamman tytöt terrorisoi kahluualtaalla pienempiä. Joten mä varmaan sitten kuulun näihin "raivohulluihin huutajiin", kun estä hukuttamasta pienempiä. Samaan kastiin menee leikkipuiston uimavalvoja, joka on myös niin ikään kerran joutunut kantamaan "supermamman" pojan altaasta äidilleen.
 
"Sara"
tästä syystä mä kerran hermostuin. omalta 2,5 vuotiaalta vietiin koko ajan omat lelut käsistä, lyötiin lapiolla, hiekkaaa survottiin naamaan (en yhtää liiottele) yms.. kävin pariin kertaa tuon äidille sanomassa että tulisivatko katsomaan mitä heidän lapsensa tekee. äiti vaan jatkoi juttelemista toisen äidin kanssa välittämättä yhtään vaikka sanoin mitä lapsensa tekee. ei mitään reaktiota. lapseltani kiskottiin jopa crocskenkä jalasta niin mulla vaan pinna meni. kiskoin sen kengän siltä lapselta ja karjasin kunnolla niin jo alkoi tuota äitiä kiinnostamaan mitä hänen kullanmurunsa tekee. en oo mikään raivohullu, suojelin omaa lastani ja hermostuin. mun arka pieni ei osannut itseään puolustaa ja oli ihan hädissään. ja mun mielestä meidän ei hiekkalaatikolta tarvinut poistua sen takia että joku muu ei osannut käyttäytyä
Oikein teit! Ai että mua suututtaa vanhemmat, jotka ei osaa komenta lapsiaan ja vähät ylipäänsä välittää niiden tekosista. Ainakin niin kauan kuin heidän kullanmurunsa on se päälle päsmäri.
 
"vieras"
Siis mitättömistä asioista, esim. että 2 v tulee hiekkalaatikolle ja sotkee tämän äidin ja lapsensa leikit vahingossa.

Niin, että äiti alkaa huutaa ihan täysillä. Eka tietty on varoittanu ventovierasta lasta, että älä tule tähän väliin sotkemaan.

Ja jos tämä on toistunu joitakin kertoja myös muille lapsille, siis ihan pikkuisille.
2 v. tekee kaikenlaista vahingossa, kun ei oikein itse vielä ymmärrä. Tätä varten useimmat äidit ja isät pitävät piltteejään silmällä etteivät he sotke muiden leikkejä... ts. opettavat rajoja lapselleen.
 
"totuus on"
hienoja tarinoita niistä tilanteista, joissa näkyy ihmisten itsekkyys ja suoranainen käytöstapojen puute niin aikuisilta kuin lapsiltakin. jokainen aikuinen osaa avata suunsa ja kysyä omasta mielestä tökerösti käyttäytyneeltä aikuiselta että miksi hän teki ja sanoi niin kuin teki ja sanoi.....
 

Yhteistyössä