Mitä lapsuudenkotisi/vanhempiesi tapoja ym. et voi nyt itse perheellisenä ymmärtää?

Rahan käyttöä: törsäilyä, mitään ei laitettu säästöön. Jos jotain yllättävää sitten tapahtui oltiin kusessa. Esim. luokkaretki Linnanmäelle tuntui kaatavan koko talouden vaikka olisi ollut etukäteen tiedossa. Jääkaappi saattoi kirjaimellisesti ammottaa tyhjyyttään, kun kaikki rahat oli jo törsätty. (Itse osaa säästää pienistäkin rahoista!)

Epäterveellinen ruokavalio. Aamupalaksi meille oli tarjolla suklaamuroja, ruuaksi usein eineksiä eikä kasviksia ja hedelmiä ollut lähes koskaan.

 

liika eineksien ja makkaran syönti.. rahan käyttö, (30000e vippihelvetti) liian lepsu kuri..yhtäkkii taas ankara..

 

Miksi sitä pitää väkisin olla yhdessä vaikka elo on lähes koko ajan tappelua.

 

Meillä oli tosi vähän kasviksia. Ruoan kanssa oli vain juhlapäivinä mitään salaattia.

 

Tupakointi, alkoholin käyttö.

 

Meillä ei koskaan ollut ruuan kanssa kasviksia tai vihanneksia. On ollu homma opetella ite niitä omille lapsille laittamaan...

 

Sitä että äiti jaksoi katsella narsistista alkoholistia puolisonaan.

 

Sellaisia on lopulta tosi vähän. Voin ymmärtää aika paljonkin, suurin osa on ollut aikansa tapoja.

 

meillä sama homma ku alottajalla. vieläki näkyy jatkuvan sama linja. kun eläkkeet tulee tilille heti ostellaan sitä sun tätä, ihan vaikak väkisin kenkiä (kun halvalla saatiin) ja kaikenmaailman urheilukamppeisiin ym. sitten loppukuussa kun menet käymään jääkaappi ihan tyhjä eikä rahaa ole edes bensaan. Joskus kun lasta sinne viemässä hoitoon pitää ottaa omat eväät lapselle mukaa ku ei siellä oikeesti ole ruokaa. sillä varjolla "se tykkää just tästä jogurtista siks se halus tän mukaan jne". tosi noloaki oikeesti kun jos mä tarvin kyytiä sanon miehelle et tulis heittää se sanoo et kysy vanhemmiltas jos ne heittäs. no empä kehtaa sanoo et ei niillä oo rahaa bensaan Ihan ihme touhua..sit lainaillaan lapsilta rahaa loppukuuksi ku omat on loppu :/

 

Lasten heitteillejättöä.

 

Ymmärrän monia asioita, mutta kaikkea en voi hyväksyä. Esim. autoritäärisen kasvatuksen ymmärrän koska vanhempanikin olivat aikansa ja perheidensä lapsia, mutta silti minusta se oli väärin meitä lapsia kohtaan.

 

Vanhempieni pihiä elämäntyyliä. Aina on ostettu halvinta. Vaatteet suorastaa järkyttäviä rytkyjä, mitään luksusta ei ostettu itselle eikä lapsille, ei matkusteltu, aina puhuttiin niistä herroista, joilla on varaa ja me tavalliset ollaan köyhiä ja blaa, blaa. Töitä ovat kuitenkin iät ja ajat tehneet ja varaa on nytkin vaikka mihin, mutta kun pitää olla niin köyhää.

 

Tuhlaus, viina, tupakka, puhelimessa juoruilu
siivouspäivät
se että hedelmät muka liian kalliita ja niitä sai vain kuivattuna tai säilykkeinä pääsiäisenä tai jouluna...

 

Jaa... Ei oikeastaan mikkään. On ehkä noin miljoona asiaa mitä en äitistä ymmärtäny mutta antaapa olla

 

Aloittaja lisää vielä:

Vaikka rahat olivat aina loppu, löytyi sitä ihmeellisesti aina kuitenkin kaljaan ja tupakkaan. Itse jos yritin joskus vinkua vaikka parinkymmenen pennin lakupötköä ei siihen rahat riittäneet, mutta mäyräkoiraan ja tupakkatoppaan kylläkin.

 

ruokavalio. koko ajan piti syödä jotain ja ottaa lisää. ruokakin oli pelkkää voita ja kermaa. :x ei mitenkään outoa että aikuisena saa taistella ylipainon takia kun kukaan ei opettanut järkeviä ruokatottumuksia. onneks oivalsi niitä itse vaikka siihen meni 27v.

 

ja toinen asia on aika. jos sanoo että tullaan johonkin tiettyyn aikaan niin on kohteliasta myöskin tulla eikä pari tuntia myöhemmin. ihmisellä saattaa olla muutakin tekemistä kuin oottaa vieraita jotka tulee myöhässä ja jää lonnii loppuillan. :kieh:

 

Tavarat/ rojun hamstraus. Mitään esim. vanhoja lehtiä, pieniä vaatteita viilipurkkeja ei saanut heittää menemään.

Loppuajasta se asunto näytti lähinnä kaatopaikalta. Itse kammoan nykyisin kaikkea ylimääräistä niin paljon, että pidän kirpputoripöytää pari kertaa vuoteen, ettei vaan pääse kertymään rojua.

 

Enempi on (onneksi!) niitä tapoja jotka ovat "periytyneet", mutta yksi mitä en harrasta enkä ymmärrä on jokaviikkoinen siivouspäivä. Lapsena torstait olivat kamalia kun silloin piti siivota, satoi tai paistoi ja yleensä äiti oli enempi tai vähempi huonolla tuulella kun piti komentaa muuta perhettä tekemään osansa.

 

[QUOTE="jaa";24467332]Enempi on (onneksi!) niitä tapoja jotka ovat "periytyneet", mutta yksi mitä en harrasta enkä ymmärrä on jokaviikkoinen siivouspäivä. Lapsena torstait olivat kamalia kun silloin piti siivota, satoi tai paistoi ja yleensä äiti oli enempi tai vähempi huonolla tuulella kun piti komentaa muuta perhettä tekemään osansa.[/QUOTE]

:ashamed: :ashamed:
jos on sotkuinen äiti, tuleeko lapsesta siisti/siivousintoilija? ja jos on siivousintoilija äiti, tuleeko lapsesta sotkuinen? miten teillä mennyt, haittaako sotku vai ei?

mun äiti ei siivoo juuri koskaan ja kämppä on täynnä krääsää. en vois sietää sotkua ja krääsää.

 

Äiti oli toodella vihainen joka lauantai kun siivosi...Inhosin siksi la päiviä yli kaiken. Ja ihmettelin, miksi pitää olla niin vihainen koko päivän.

Meillä omassa kodissa siivotaan kerran viikossa myös, muttei maailma kaadu ellei ehditä. Enkä tiuski lapselle vain siksi, että siivoan.....

 

Äitini poltti tupakkaa yleensä sisällä ja siltä meillä kyllä haisikin...

 

:ashamed: :ashamed:
jos on sotkuinen äiti, tuleeko lapsesta siisti/siivousintoilija? ja jos on siivousintoilija äiti, tuleeko lapsesta sotkuinen? miten teillä mennyt, haittaako sotku vai ei?

mun äiti ei siivoo juuri koskaan ja kämppä on täynnä krääsää. en vois sietää sotkua ja krääsää.

Ei meillä äiti sinänsä siivousintoilija ole, ilmeisesti omasta kotoaan oli pinttynyt tapa että kerran viikossa siivous ja jouluna ja juhannuksena kolutaan paikat kaappeja myöten. Nyttemmin ottaa jo rennosti eikä enää harrasta orjallista viikkosiivousta ja jätää joulusiivouksetkin vähemmälle.

Minusta on tullut perussiisti, imuroin kun villakoiria näkyy ja isommasti aina silloin tällöin. Tavarasta en pidä, ts. koitan koko ajan päästä eroon ylimääräisestä viemällä kirpparille ja jakamalla kavereille. Viihdyn paremmin siistissä kodissa, mutta ei minua häiritse jos sekamelskaa välillä syntyykin, moni asia menee kuitenkin siivouksen/järjestelemisen edelle.

 

Meillä äiti ei siivonnut, eikä siivoa vieläkään.. hävetti tuoda kavereita kylään, aina oli sotkuista, Ja, olin itse ei-kiinnosta-siivota.. nyt siivoan melkein joka päivä, kaikki tavarat täytyy olla järjestyksessä, vaikka meilläKIn on lapsia.
Kotona ei ollut ikinä salaattia ruoalla, meillä on joka ruoalla.

Silloin kun olin lapsi, ei meitä "ohjattu" kuten äitini ohjaa MEIDÄN Lapsia/minua. On se jännä... silloin kun olin lapsi, saimme mennä miten halusimme, nyt määräillään meitä/lapsia. Arvatkaa, kuuntelenko..

 

Ei mulla tule mitään mieleen.
Ei meilläkään ehkä ihan aina syöty viimeisen päälle, arkisin oli useinkin *kauhistus* eineksiä. Kämppä ei ollut läheskään aina siisteystasoltaan mikään avotakan keskiaukeama-lukaali.
Vanhemmat ei ole silloin(kaan) olleet absolutisteja, tupakkaakin polttivat.
Sen mitä rahasta tiedän, on se, että välillä sitä oli enemmän, välillä vähemmän.

Mikään ei ollut huonosti, vaikkei mistään (ruuasta, alkoholista, siivouksesta, välikausivaatteista, tutin käytöstä ja ties mistä) vouhkattukaan niin mustavalkoisesti, kuin tänä päivänä tunnutaan tekevän.
En koe, että mua olisi mitenkään laiminlyöty, saati tarkoituksella kohdeltu huonosti tai väärin.

Päin vastoin. Minua on rakastettu, on huolehdittu, on ollut ruokaa ja vaatetta, harrastusta jne.

Lapsuuteni muistan enimmäkseen oikein onnellisena, ja pyrin samaan omieni kanssa.