Mitä kommelluksia tai onnettomuuksia teille on sattunut hevosten kanssa?

Scarlett O Harava

Tunnettu jäsen
17.08.2004
61 304
187
63
Aika yleinen juttu on varmaan se, että hevonen on astunut varpaille. :whistle:

Joskus kävi niin, että esteen jälkeen hevonen kompastui ja putosi polvilleen. Mä sitten liu'uin hienosti kaulaa pitkin mahalleni maahan. Voin sanoa, että vähän tunnahti mahas...

Sitten on käynyt niin, että hevonen kieltäytyi esteellä ja mä tipuin suoraan esteen päälle.

Kaveri joskus ratsasti hevosellaan jäisellä tiellä kun hevonen liukastui ja kaatui kyljelleen. Hevonenkin taisi pelästyä kun normaalisti villihkö hevonen oli tuon jälkeen hyvin rauhas.

Kaikista hurjin on kyllä ollut se kun kaverin hevonen meni niin lujaa reen kanssa pellolla, että mutkassa reki kaatui ja kaveri lensi reen kyydistä. Hevonen meni totta kai paniikkiin ja lähti juoksemaan portteja kohti. Kaveri huusi, että avatkaa portit ja voin sanoa, että porttien läpi se hevonen olis tullu. Hevonen juoksi suoraan talliin perässään kyljellää oleva reki ja pitkät ohjat. Tallin lattia oli punaanen verestä joka vuosi hevosen jaloista.
 
Mua puri joskus hevonen ja ne on myös vetäny mun eväsleipäni :D
Mun vuokralla ollut amerikanravuri yllätti mut joskus maastossa. Siis kun oli vanha ravuri mikä ei osannut laukata kunnolla ja mentiin "laukkaa" metsätiellä ja myrskyn jäljiltä oli ranka poikittain tiellä niin se himskatin humma hyppäskin sen yli ja se tuli vielä heti mutkan jälkeen, että yllätti mutki sillai että roikuin toisella kyljellä muutama sata metriä ennen ku sain sen pysähtymään :D :D Sitkseesti oon aina kyydissä pysyny, että pudonnut en oo..

oih, tuli taas ikävä mun hevostelu aikoja. Vielä ku pääsis hevosen selkään <3
 
Mulla on hampaita haljennut, kun olen klipannut heppoja. Ja sitten kerran tuli kisoissa hiusmurtuma niskaan, kun tipuin hevosen selästä kannon päälle. Ja onhan noita muitakin tapaturmia sitten vaikka kuinka, mutta nuo tulivat päälimmäisenä mieleen.
 
Mulla loppui kokonaan työura hevosten parissa vammaan jonka takia en pysty tekemään täysipäiväisesti heppa hommia,oli pakkko vaihtaa alaa kokonaan vaikkakin vaiva haittaa,tein sitten mitä tahansa. :( Harmittaa kovin kun mulla on 4 ammattitutkintoa ja yli 10 vuotta työkokemusta pelkästään hevos puolelta. Mulla siis käsi hajosi totaalisesti hevosen noustessa pystyyn kun puin riimua,menin sen jälkeen n 50 metriä vielä hevosen mukana. :(
 
Heppa kieltäyty esteellä ja mä tein voltin suoraan esteen päälle istumaan.
Kerran heppa sai maastossa jonku slaakin ja tipuin... heppa lähti ties mitä kiertotietä kotiin, katto aina välillä, että seuraan perässä :)
Onneksi ei ole koskaan mitään pahempaa sattunut!
 
mua on purtu kasvoihin,olkapäähän ja selkään
potkastu jalkoihin (onneks ei päähän.. :) )
oon pudonnu vaikka mihin,kerran löin itteni pahasti kiveen,ihmekyllä ei tullu mittään päähän ja kerran lensin aitaa päin. sillon aukes nenä.
ei varmaan kovasti muuta.
sisko kaatui pienenä poninsakanssa esteellä ja jäi sen alle. vaaria puri hevonen mahaan ja lujaa,puolusti kai varsaansa (siivos karsinaa,ennen ihan jees hevonen oli. ) jäi kamalat arvet.
 
jäin mä muuten mun ponilla jaloista kiinni kun mentiin kahden puun välistä ;) tai poni meni,mä jäin matkalle.
myös pellolla laukatessa oon jatkanu itse suoraan kun onkin tehty yhtäkkiä täyskäännös kotio :)
 
Oltiin maastossa ja tultiin pellolta tielle. Mun heppa sitten liukastui siihen tielle. Ei siinä muuta, mutta oli niin pirun iso otus, että selkään kapuuminen oli aika haasteellista.

Olin serkun tyttöystävän kanssa puoliksi pakotettuna ajamassa faijan hevosella reellä. Mentiin jotain metsäpolkua pitkin umpihangessa, kun reki kaatui ja oltiin kaikkien vällyjemme ja toistemme kanssa sikinsokin siellä lumessa.

Faijan toisen hevosen kanssa tuli kerran vähän kinaa, että mennäänkö kotiin vai ei. Minä olin selässä, ja hevonen päätti että perkele, mehän mennään kotiin. Ja niin sitä sitten mentiin, pari kertaa puuliiterin ympäri, pihan halki navetan taakse, johon se onneks pysähtyi paskahuussin eteen.

Samaisella hevosella ratsastin suoraa tietä, istuskelin vähän turhan rennosti selässä kun hepo teki yks kaks yllättäen uukkarit. Vähän aikaa roikuin siinä kyljessä, kunnes muksahdin maahan.
 
ja vielä,oli ihan oma moka ja onneks ei sattunu.
mun vaari teki metsään mulle ratsastusreitin ja sääntönä oli että sitä kuljetaan vain yhteensuuntaan. vaarini kulki siellä myös traktorilla ja tarkotuksena oli ettei tule sitten koskaan eestäpäin vastaan.
enhän mä sitä sitten aina ihan noudattanut ja kerran sitten laukatessa tukka hulmuten väärään suuntaan se vaari tosiaan tuli traktorilla vastaan. en kerenny näkeen kun oltiin kaarteessa,enkä edes kuullut mitään. onneksi ponilla oli hyvät refleksit ja hyppäs helvetin nopeesti mettänpuolelle. sain kovat huudot,ainoot mitä vaarilta oonkaan koskaan saanu. kyllä siinä sitten pelästyttiin kaikki kolme ja vastaisuudessa kipitettiin kiltisti oikeeseen suuntaan.
 
Ai säkin olet ratsastanut? Vai ratsastako vieläkin?

Hiano harraste.


Mun kommellukset on tyyliin kakarana liian löysällä satulalla ratsastus- eli vauhdissa viuh! ja hevosen alle niinkuin polle- sarjiksissa konsanaan.

Aikuisena mätkähdin maahan kun ei hanskat antaneetkaan ohjien luisua sormista ja heppa päättikin vauhdissa nykästä päänsä alas. Pläts, kaulaa pitkin komiasti maahan ja jotenkin sinne mahan alle taas. Kädet silmille ja ehdin pohtia että mitä mun lapsilleni käy kun äitee saa surmansa kaviosta. Ja sit se olikin jo juossu mun ylitteni koipiaan nostellen :D

Loppu kommelluksista koostuukiin näykkäyksistä persiiseen, kaviosta reiteen (yhden ainoan potkun olen saanut), karkailevan ponin tempauksista kukkapenkeissä ja mansikantaimien ryöväämisestä, porkkanamaan nuttaamisesta (söi naatit- sinä vuonna ei tullut porkkanoita :D).

Kerran jouduin miettimään että miten saan ponin pois kanahäkistä ja millä hemmetin ilveellä se on sinne itsensä saanutkin? :confused:
Närkästynyt kotkotus vain kiiri markiilla kun kanaset motkottivat ponille joka oli tullut katsomaan mitä hyvää höyhenperseet saivat sinä päivänä muorin ruuantähdeämpäristä.

Puheenlahjoja vaati sekin kerta kun syyspimeällä hain karkulaisen kotiin naapurin mummon perunamaata tallomasta. Hirveällä kyydillä se sinne kirmas ja liki kaatoi ulkona köpittelevän mummelin (huono kuulo ja näkö+ yllätysmomentti eli iloinen pikkuponi).

Niin ja varpaita on tallottu.. tietty.
 
Viimeksi muokattu:
Nuoruudessa aikoinaan vähän hevosten kanssa olin tekemisissä. Ja paras on kyllä ollut se kun heppa kieltäytyi esteeltä, teki siis ykskaks täysstopin ja mä tein kuperkeikan sen hepan kaulan yli ja jäin maahan istumaan, kun katsoin ylöspäin niin hevonen katseli mun pään yläpuolelta mua, seisoi kiltisti siinä mun takana.

Kaveri kerran kans putos hevosen selästä kentällä, jota kiersi sellainen korkea verkko aita, kaveri luiskahti jalat edellä aidan raosta ojaan kentän toiselle puolelle. Kuin sattuikin olemaan just siinä kohdassa aidassa rako siellä alhaalla.
 
Kerran putosin veteen kun olin liottelemassa vuokrapolleni jalkoja toukokuussa järvessä, pikavene meni ohi ja heppa kääntyi 180 astetta takajaloillaan ja minä humpsahdin mutaiseen rantaveteen istumaan.

Kerran olin kokeilemassa kaverin uutta heppaa ja laukattiin hidasta laukkaa. Heppa kompuroi jostakin syystä yhtäkkiä omiin jalkoihinsa ja rönähti kaatua ryntäisilleen etujalkojen lähdettyä alta, luonnollisesti itse jatkoin matkaa vauhdikkaasti eteenpäin kolauttaen silmäkulman maahan (musta silmä seurauksena). Ambulanssilla mentiin varmuuden vuoksi sairaalaan kun oli sen verran kova rysäys. Kolme viikkoa myöhemmin ratsastin maneesissa yhtä suomenheppaa ja onnistuin kaatamaan senkin :D kompastui sekin laukassa, tällä kertaa maneesiin muodostuneeseen uraan, se oli kyllä pehmeä lasku. Ja heppakin saatiin nopeasti kiinni (ori!) tammojen joukosta... tuon jälkeen naureskeltiin kyllä ettei hepat pysy mun alla pystyssä.

Pahan pureman sain teini-ikäisenä hevosta satuloidessa, en muistanut kiireessä pitää ohjista kiinni satulavyötä kiristäessä ja hiukan kärttyisenä tunnettu polle ja nappasi oikein kunnolla kiinni reiteen. Siinä on vielä tänäkin päivänä arpikudosta. Reisi oli kammottavan näköinen, mustelma oli laaja ja aivan sysimusta.
 
onhan sitä kommelluksia tullut...

kerran olin kokeilemassa täysin tuntematonta hevosta ajossa, ja osa reitistä meni ison tien vierestä. reissu meni oikein hyvin, kunnes takaisin tullessa aloin korjata asentoani kärryillä, ja juuri kun olin mahdollisimman epävakaassa asennossa, ajoi ohi rekka. Hevonen säikähti sitä sen verran, että otti loikan eteenpäin. Ja minähän tietty lensin kaaressa kärryiltä, löin pääni puuhun ja lonkan suuren kiveen sillä seuraksella, että tajukin meni hetkeksi, ja lonkka ja reisi oli hyvin sinisen-violetin kirjava pitkään.

solisluustani puuttuu palanen, kiitos erään hyvin itsepäisen shettisoriin, joka hyppäsi päälleni.
kyseinen ori ori on mua riepotellut pitkin tallin pihaa täyttä laukkaa, mun maatessa mahallani maassa narusta kiinni pitäen kiviä ja hiekkaa syljeskellen.

purtu on kerran jos toisenkin, mutta olen kyllä purrut takaisinkin...

Toissa kesänä meillä oli tässä shettistamma ylläpidossa, ja ratsastelin sillä itsekin. Oli kuulema koominen näky, kun ponirouva päätti täydestä laukasta iskeä liinat kiinni ja nykäisi päänsä alas. Minä kuitenkin jatkoin matkaa, ja tein erittäin komean voltin :D
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Me mentiin kaverin kanssa kerran sen kahdella hummalla polkua, joka oltiin aiemmin menty vain omin jaloin. Kaveri meno edellä ja yhtäkkiä huomasin olevani suossa. Hepo oli siis astunut polulta ohi suohon. Sain hepan ympäri (joku ihme reaktio) ja siinä vaiheessa meinasi iskeä paniikki kun olin yhä selässä, mutta jalat koskettivat suon pintaa. Lopulta heppa sai jalkansa johonkin kovaan ja itsensä suosta ylös. Sinne ei sitten ikinä enää menty.

Kerran kaverin kanssa kiskottiin sen suokkia ulos tuuletusaukosta, kun se oli karannut boksista ja oli sitä mieltä että sieltä pääsee ulos.... Toisen kerran kiskottiin saman suokin päästää 100 litran tynnyriä. Se seisoi tarhassa tyytyväisenä se päässään...
 
isolla lämpösellä trippelin sekaan, sattu :(
hiittaus lämpösellä tammalla kellotukset 19-22 välillä. hepo kompuroi ja alas selästä päällää. taju meni mutta selkään takas vain ja hiitti jatku...
jalustimeen jääny jalka, lumi oli kivasti jäätyny jalustin kumiin.
hevonen juoksi suoraan päälle, taju meni
kisoissa kielto tynnyrille, tippuminen->olkapää sijoiltaan
 
Raveissa kerran veikkasin hevosta, joka sitten maalisuoralla kuoli. Ennen kuin lyhistyi se pöläytteli sieraimistaan verisiä pilviä, mistä lähti kiertämään huhu että sydän olisi räjähtänyt. Sinä iltana harmitti! :)
 

Yhteistyössä