Mitä kivunlievitystä ponnistusvaiheeseen?

Eli mitä kivunlievitystä voidaan antaa ponnistusvaihetta varten? Että jos avautumisvaiheen selviää ilman mitään tai sen aikana annettu kivunlievitys ei enää vaikuta ponnistusvaiheen alkaessa, niin mitä kannattaa pyytää, jos ponnistamiseen haluaa jotain?

Kokemuksia kuulisin mielelläni? Mikä auttoi, mikä ei? Itse nimittäin pelkään sitä ponnistusvaiheen kipua kaikkein eniten.

 

Voin sanoa et jos et kivunlievitystä tarvitse avautumisvaiheessa niin ponnistusvaiheessa et sitten ainakaan. Eli avautumisvaihe on kamalan kivulias, kun taas minulla ainakin ponnistusvaihe ei ollut läheskään yhtä paha. Ponnistaminen vei jopa kipua pois. Lisäksi jos mitään puudutusta ei hyvissä ajoin laita(esim. epiduraali) eivät sitä rupea laittamaan enää muttamaa minuttia ennen vauvan ulostuloa, sitten tarjoillaan enää ilokaasua.

 

Samoilla linjoilla olen kuin tuo edellinen vastaajakin...

Tuo avautumisvaihe on se kaikkein raskain ja tekee kipeää... Itse pyysin epiduraalin ja koin sen tosi hyväksi avuksi, seuraavalla kerralla toivoisin saman. Totta on se että kun alkaa ponnistusvaihe, ei tuota epiduraalia enää voi antaa...mutta se on kuitenkin niin lyhyt vaihe tuossa synnytyksessä (itsellä tosin 1h15min, mut meni nopsaan). Ilokaasua itse hengittelin, kätilö laittoi puudutuksen ja teki välilihan leikkauksen...ja kaikki meni ihan ok.

Kipuun täytyy varautua, mutta kannattaa ajatella että palkinto on suuri. Mittaamattoman arvokas lahja!

Tsemppiä urakkaan!

 

Mun täytyy kyllä esittää eriävä mielipide. Avautuminen on sujunut ihan siedettävissä kivuissa (tosin mulla on ollu lyhyet synnytykset, eli kipua ei ole tarvinnut kestää kovin kauaa). Sen sijaan ponnistaminen on kyllä sattunut niin kauheasti, että siihen kipuun olisin voinut jotain lievitystä huoliakin... Ilman lievityksiä on menty, koska ponnistusavihe on tullut eteen aina niin yhtäkkiä, enkä ole avautumisvaiheessa kokenut lievitystä tarvitsevani.

Melko yksilöllistä siis lienee tämä...

 

mulle kätilö sanoi ponnistusvah. ettei siihen ole mitään kivun lievitystä.

 

Minäkin tiedustelin mahdollisia kivunlievityksiä, mutta minulle kerrottiin että ponnistusvaiheeseen ei moista ole tai ei ainakaan normaalisti käytetä. Minulla sitten taas avautumisvaihe meni lukien Ilta-Sanomia, kunnes kätilö ehdotti että jospa puhkastais kalvot ja ponnistelisit. Juu, eli kovin yksilöllistä.

Älä pelkää kipua, siihen suhtautuu erilailla siinä kun tietää mitä on puuhaamassa. :heart:

 

Nainen on luotu kestämään synnytyskipuja. Todennäköisesti tulet yllättymään kuinka hyvin niitä kestätkään. Minulle kävi ainakin näin onnekkaasti. Minulla oli hyvin nopea ja raju avautumisvaihe eikä kipuja ehditty lievittää mitenkään, mutta kestin ne kuitenkin. Ponnitusvaiheen kipu on todellakin erilaista ja se tuleva palkinto on niin mieletön ,että niissä fiiliksissä kestää ihan mitä vaan =) . Luota itseesi !

 

Huh!Avautumisvaihe se paha olikin.Olin vaan helpottunut kun pääsin ponnistamaan
Minulle laitettiin minispinaali pahimpiin kipuihin, mutta sen vaikutus lakkasi sopivasti ennen ponnistusvaihetta.Mitään ilokaasuja en vetänyt..luomuponnistukset!

 

Kolmen synnytyksen kokemuksella sanoisin, että synnytyskipu on todella erilaista kipua kuin mikään muu kipu. Mutta niinb on myös jokaisen ihmisen kipukynnys. Oman kokemukseni mukaan parasta kivunlievitystä synnytyksessä on pystyasennossa pysyminen, liikkuminen ja llämpimän suihkun otto supistusten aikana. Mömmöt sekoittavat pään, puudutukset mahdollisesti edesauttavat paikkojen repämistä (kun ei tunne mitä on tekemässä). Kesksuelun aloittajalle sanoisn, että ehkä et tarvitsekaan kivunlievitystä (siis keinotekoista) sillä kehosi valmsitaa endorfiineja, jotka auttavat sinua etenemään kohti "palkintoa".

 

...jatkoa...täsmennä omaa edellistä. Aloittaja kysyi kyllä nimenomaan PONNIStUSvaiheen kivunlievitystä. Yritin sanoa, että koko homma on yksi kokonaisuus ja jos saat alkuosan sujumaan ilman turhia mömmöjä, ponnistusvaiheessa et ehkä edes kaipaa niitä. ..

 

minulla on avautumisvaihe sujunut aina ilman suurempia tuskia, mutta ponnistaminen onkin sitten ollut järkyttävää ja kontrolli koko hommaan mennyt täysin. ! Joten se riippii ihan ihmisestä että kumpi on kovempi vaihe
Ponnistusvaiheeseen on olemassa pudendaalipuudutus ja sen viime kerralla sainkin mutta vaikutus kerkesi lakata ennen ponnistamista, koska avauduin aika hitaasti. Pudendaali vaikuttaa 1,5 - 2 tuntia

 

Minulla avautumisvaihe ei tuntunut juuri missään. Synnytys eteni nopeasti. Vasta ponnistusvaiheessa kivut yltyivät sietämättömiksi, jolloin olisin kipeästi kaivannut tehokasta kivunlievitystä. Synnytin luomuna. Synnytykset todellakin ovat yksilöllisiä. Useimmiten avautumisvaihe koetaan kivuliaimpana, mutta paljon on myös meitä, joille ponnistusvaihe on pahin.

Ainoat kivunlievitykset, jotka auttavat ponnistusvaiheen kipuun ovat spinaalipuudutus ja pudendaalipuudutus, siis mikäli ne on osattu laittaa oikein. Minä ainakin aion vaatia toisessa synnytyksessäni ehdottomasti spinaalin. En enää luota kätilön arvioon siitä, että synnytys etenee loppuun asti vauhdikkaasti. Minulla kova kipu ponnistusvaiheessa lähes pysäytti synnytyksen. Supistusten teho hävisi niin, että oli pakko saada avuksi oksitosiinia.

 

Mulla oli kahdessa ekassa synnytyksessä ponnistusvaiheet aivan järkyttävän kipeät. Ei voi sanoin kuvailla sitä tuskaa. Ponnistusvaiheet kesti myös kummallakin kerralla noin tunnin.
Kolmatta kun menin synnyttämään pyysin nimenomaan ponnistusvaiheeseen helpotusta. Siihen on pudendaalipuudutus. Laittaminen on järkyttävää, kun oli niin kipeät supistukset, mutta puudutus helpotti kuitenkin. Supistukset siis tuntui ja oli kipeitäkin, mutta siedettäviä. Puudutus vei pois myös muut kivut. Mulla on tämä vaihe tuntunut aina peräsuolessa tosi kipeästi. Tuntuu, ettäs se repeää, järkyttävän tuskallista. Tähän siis auttoi. Tyytyväinen olin.
Muistaakseni tätä puudutusta ei kuitenkaan saa joka sairaalassa. Sitä käytetään paljon enemmän Ruotsissa, Suomessa vielä harvinaisempaa.

 

Oon kuullut, että ensisynnyttäjille ei anneta ponnistusvaiheeseen kivunlievitystä, koska se saattaa viedä "ponnistamisen tarpeen" ja sillon saattaa olla vaikeeta hahmottaa mihin suuntaan pitää ponnistaa. Eli luomuna on ponnisteltava jos ekaa olet menossa synnyttämään. Joillain onnellisilla epiduraalit sun muut saattaa vaikuttaa sillon vielä jos ponnistusvaihe alkaa yllättävän nopeesti puudutuksen laiton jälkeen. Eli pyydä epiduraali ja toivo että se vaikuttaa vielä ponnistaessa.

Tuo on kovin yksilöllistä että sattuuko avautuminen vai ponnistaminen enemmän. Mulla avautumisvaihe ei tuntunut missään, kävin ulkona kävelyllä ja kanttiinissa syömässä jäätelöä vielä pari tuntia ennen ponnistusvaiheen alkua... mutta ponnistusvaihe oli aivan järkyttävän kivulias ja kesti yli kaksi tuntia. Oli siinä sellanen olo että saisko ees buranaa. Sit kun seuraava synnytys on edessä kätilö neuvoi pyytämään spinaalipuudutusta. Toimii kuulemma hyvin ponnistuskipuun, mutta ekäkertalaisille sitä ei ainakaan tämän kätilön mukaan anneta...

 

Niin moni on kehunut synnyttäneensä luomuna, että onpa pakko tulla sanomaan, että kivunlievittämisessä ei ole mitään pahaa! Ylettömien kipujen sietäminen ei tee sinua paremmaksi ihmiseksi, vaan on täysin turhaa. Pyydä kivunlievitystä kun sitä tarvitset!

 

Epiduraalin sain pari tuntia ennen kuin poika oli ulkona ja kai se sitten auttoi vielä ponnistusvaiheessakin, avautumisvaihe oli melko kivulias, kun mentiin niin vauhdilla, että epiduraalikin sitten tuli melko myöhään, mutta onneksi se auttoi heti. Ilokaasupiippu multa kyllä otettiin pois, kun alettiin ponnistaa, että ilmeisesti varsinaisesti ponnistukseen ei anneta kivunlievitystä.