tällä hetkellä kaipailen päiväkahvi seuraa itselleni ja leikkikaveria pojalle. viimeinenkin kotiäiti tuttavani aloitti vuoden alussa työt ja mie jäin ihan yksin
tällä hetkellä juttukaveria, ystävää...mutta yleisesti uskon siihen, että saan elämältä kaiken mitä ansaitsen ja tarvitsen ja se mitä en saa, en sitä tarvi. pakko näin on ajatella, muuten ei päivistä selviä.