Mitä ihmettä mä teen?!! (nukkumisesta)

Lintu...puhut asiaa! Juuri näin. Lapset on erilaisia eikä kaikille tehoa samat metodit. Temperamenteissa on niin suuria eroja! Syyllistäminen ei ainakaan auta ketään. Tosiasia on vaan se, että toiset nukkuu paremmin kuin toiset, niinhän meistä aikuisistakaan. Vai pitäisköhän jonkun pitää mulle unikoulua, kun heräilen pitkin yötä enkä meinaa saada unta ja illallakin nukahdan paremmin kun mies on vieressä? ;)
 
kalamama harmaana
\
Alkuperäinen kirjoittaja 04.04.2006 klo 12:57 Vieras kirjoitti:
Lintu...puhut asiaa! Juuri näin. Lapset on erilaisia eikä kaikille tehoa samat metodit. Temperamenteissa on niin suuria eroja! Syyllistäminen ei ainakaan auta ketään. Tosiasia on vaan se, että toiset nukkuu paremmin kuin toiset, niinhän meistä aikuisistakaan. Vai pitäisköhän jonkun pitää mulle unikoulua, kun heräilen pitkin yötä enkä meinaa saada unta ja illallakin nukahdan paremmin kun mies on vieressä? ;)
Juu kyllä sun täytyy nyt ehdottomasti oppia nukkumaan yksin omassa sängyssä, ja älä sitten heräile keskellä yötä! Tai jos heräät, niin ei saa nousta sängystä eikä kääntää kylkeä. ;)
 
Minä haluan kertoa meidän tarinan:
Tyttö nukkui omassa sängyssä kunnes tuli yövieroituksen aika 9kk vanhana, jolloin tyttö oli pakko ottaa viereen kun itki vaan.
Tässäkin joku jo sanoisi että puolen vuoden jälkeen lapsi ei enää yömaitoa tarvitse...
Kaikki paremmin tietävät sanoivat minulle että on SUURI virhe ottaa lapsi siinä iässä viereen ja ettei sitten enää opi pinnikseen.
Tyttö nukkui kolme ihanaa hyvin nukuttua kuukautta meidän välissä, kunnes alkoi tuntua että voisi koittaa pinnikseen. Viikon verran luettiin iltasatu aina omassa sängyssä, jonka jälkeen otin viereen. Viikon kuluttua kun laitoin tytön nukkumaan omaan sänkyynsä, nukahti sinne ja nukkuikin siitä lähtien kymmentuntisia yöunia omassa sängyssä.

...Että ei ole olemassa yhtä oikeaa nukkumissääntöä kaikille maailman lapsille...
 

Yhteistyössä