K
Katumus
Vieras
Kaduttaa ammatinvalinta todella paljon ja vihaan jokaista työpäivääni. Oon nyt muutaman vuoden tehnyt tätä työtä ja ihan kamalia työpaikkoja takana. Joka paikassa lähihoitajan työ on samanlaista koiran hommaa, kusen ja paskan siivousta. Puhumattakaan väkivaltaisista potilaista ja omaisista, heitä ollut lähes joka paikassa. On purtu, raavittu, tukistettu, nipistetty, potkittu. Ihan kuin olisin jokin purulelu tai nyrkkeilysäkki.
Aina puhutaan potilaan oikeuksista, mutta onko oikein että hoitajat kokevat työssään väkivaltaa, siihen ei oikein mitään koulutustakaan anneta. Päiväkodeissa ollut jäätävän väkivaltaisia lapsia, joita moni aikuinenkin sanonut pelkäävänsä, sitä kiljumista kuunnella päivät pitkät, vaihdella vaippoja tai katsella joidenkin eriyislasten rääkymistä ja kiukuttelua. Kaikki pitää tehdä jotenkin väärin ja kiusalla, oli se sitten astioiden palauttamista kärryyn niitä paiskoen tai haarukan laittoa biojätteeseen, askartelua kaverin työ sotkien tai mitä tahansa, aina siihen liittyy erityislapsilla jotain kiusantekoa ja ilkeilyä. Teet usein työtä liian vähällä määrällä työkavereita, kun sijaisia ei saada.
Vammaistyössä myös ollut pelottavia tilanteita, jossa aikuinen mies lapsen aivoilla saa raivarit yms. Vammaistyöstä en pitänyt (ulosteillä sotkevia vammaisia, aggressiivisia, arvaamattomia, kiimaisia jotka vetävät käteen muiden edessä jne.) voi tulla pusu ensin poskelle jas en jälkeen heti hampaat kaulaan. Vanhustyö oli ahdistavaa, inhoan niitä nostolaitteita ja vuodepesuja yli kaiken. Luoja kun olisi enemmän älynlahjoja lukea vaikka matkailualaa yms. Työpäivien jälkeen ei jaksa enää tehdä yhtikäs mitään, muuta kuin katsoa tietokonetta tai tv.
Aina puhutaan potilaan oikeuksista, mutta onko oikein että hoitajat kokevat työssään väkivaltaa, siihen ei oikein mitään koulutustakaan anneta. Päiväkodeissa ollut jäätävän väkivaltaisia lapsia, joita moni aikuinenkin sanonut pelkäävänsä, sitä kiljumista kuunnella päivät pitkät, vaihdella vaippoja tai katsella joidenkin eriyislasten rääkymistä ja kiukuttelua. Kaikki pitää tehdä jotenkin väärin ja kiusalla, oli se sitten astioiden palauttamista kärryyn niitä paiskoen tai haarukan laittoa biojätteeseen, askartelua kaverin työ sotkien tai mitä tahansa, aina siihen liittyy erityislapsilla jotain kiusantekoa ja ilkeilyä. Teet usein työtä liian vähällä määrällä työkavereita, kun sijaisia ei saada.
Vammaistyössä myös ollut pelottavia tilanteita, jossa aikuinen mies lapsen aivoilla saa raivarit yms. Vammaistyöstä en pitänyt (ulosteillä sotkevia vammaisia, aggressiivisia, arvaamattomia, kiimaisia jotka vetävät käteen muiden edessä jne.) voi tulla pusu ensin poskelle jas en jälkeen heti hampaat kaulaan. Vanhustyö oli ahdistavaa, inhoan niitä nostolaitteita ja vuodepesuja yli kaiken. Luoja kun olisi enemmän älynlahjoja lukea vaikka matkailualaa yms. Työpäivien jälkeen ei jaksa enää tehdä yhtikäs mitään, muuta kuin katsoa tietokonetta tai tv.