Mitä ajattelette himokuntoilijaäideistä?

Mulla kolme pientä lasta ja silti olen kunnossa. Lenkkeilen/treenaan kovaa joka päivä, joskus kaksikin kertaa/pvä.

Muut äidit valittavat että eivät ehdi yms. Minulla isä on lasten kanssa kun treenaan. Lisäksi en oikein muuta ehdi harrastaa.

Mutta tuo on minun valintani. Olen bikinikunnossa, mikä kerää kateuttakin mutta olen itse kovalla työllä kuntoon päässy.

 

et taida paljon lapsiasi aatella kun kroppa on noin tärkeä
Onko lapsesi kuinka pitkään hoidossa päiväkodissa kun mamman pitää jumpata

 

En ajattele mitään erityistä, muuta kuin ehkä että kiva että ihmiset pitävät huolta itsestään. Itsekin olen 3 pienen lapsen äiti ja treenaan sellaiset 5 krt viikossa.

 

Liikunta ja itsestä huolehtiminen kannattaa aina.

Ja siihen itsestä huolehtimiseen kuuluu myös se, että kropalle annetaan välillä myös lepopäivä.

 

Noh. Kaikki "himo" jutut ovat minusta epäilyttäviä. Oli kyse sitten himouskovaisista, himokarppaajista, himoluomuilijoista, himolaihduttajista tai himourheilijoista.

Kohtuus kaikessa.

 

et taida paljon lapsiasi aatella kun kroppa on noin tärkeä
Onko lapsesi kuinka pitkään hoidossa päiväkodissa kun mamman pitää jumpata

Jos luit kunnolla, niin isä on lasten kanssa kun treenaan Onpahan yhteistä aikaa heilläkin

 

Liikunta ja itsestä huolehtiminen kannattaa aina.

Ja siihen itsestä huolehtimiseen kuuluu myös se, että kropalle annetaan välillä myös lepopäivä.

Tiedän lepopäivien tärkeyden, ja äitinä ja työssäkäyvänä niitä tulee pakostikin. Joten en niitä erikseen suunnittele ja järjestä, joten pääosin pyrin tekemään treeniä joka päivä (oikeasti 5- 6 krt/vko, joinakin viikkoina joka päivä)

 

En mitään ihmeellistä, ehkä lähinnä että Hienoa!
Mutta jos pitää joka käänteessä mainostaa sitä, miten on Äiti ja Silti Treenaa, niin sitten en kyllä jaksa.

 

Kun mun lapset oli pieniä harrastin SM-tasolla ja se vaati myös ankaraa treenaamista. Kaikki mitä äiti tekee oman hyvinvointinsa eteen edesauttaa myös lasten kanssa jaksamista

 

[QUOTE="noo";30044737]En mitään ihmeellistä, ehkä lähinnä että Hienoa!
Mutta jos pitää joka käänteessä mainostaa sitä, miten on Äiti ja Silti Treenaa, niin sitten en kyllä jaksa.[/QUOTE]

No lähinnä tämä viesti kumpuaa siitä, että kun niin moni lössähtää ja valittaa ettei ehdi kun on äiti.

En minä muualla ole asiaa mainostanut kuin täällä.

 

Olen 41v, pienen vauvan sekä esiteinin äiti ja treenaan 5*viikossa. Lisäksi suoritan amk-tutkintoa, keväällä sain kasaan 20 op. Syön ja elän terveellisesti, siksi jaksan.

 

Kaikki mitä äiti tekee oman hyvinvointinsa eteen edesauttaa myös lasten kanssa jaksamista

No ainakin sillä tavalla, että jos äiti vaan kaiket illat hommailee omiaan, niin helppohan niitä lapsiaan on jaksaa ne pienet jäljellejäävät hetket.

Aloittajan kysymykseen vastaan, että suhtautumiseni riippuu siitä, kuinka paljon äiti on poissa lastensa luota. Ehkä joillain on arki-iltoina tuntikausia yhteistä aikaa, mutta ainakin itsellä illat tuntuvat niin lyhyiltä, etten montaa iltaa viikossa raaski olla pois lasten luota.

 

Ajattelen, että hän selvästikin pitää kuntoilusta. Pitäisikö ajatella jotain syvällisempää?

 

Kukin taaplaa tyylillään, en ajattele sen enempää.

 

Liikunta, terveellinen ruokavalio tuo puhtia päiviin, positiivista otetta. Vaikka ei uskos mutta koittakaa huviksenne, kk sisään jo näkyy muutos.

 

Ihmetteln ap:n tapaa kiskaista tässä(kin) esiin äitikortti. Vaan mikäs siinä, kyllähän liikunta on hyvästä. En minäkään mikään sohvaperuna ole, mutta en kyllä kenellekään ikinä höpötä hiihtokilometreistäni tai salitreeneistä. Mitäpä siitä tekemään numeroa.

 

et taida paljon lapsiasi aatella kun kroppa on noin tärkeä
Onko lapsesi kuinka pitkään hoidossa päiväkodissa kun mamman pitää jumpata

Hahaa! Minäkin trenaan 1-2 kertaa pv. Joka päiväisen lihasteeenin teen kotona lasten kanssa. Joka toinen pv käyn tunnin juoksulenkillä. On lapsille ihan hirveä menetys kun joutuvat välillä olemaan isänsä kanssa kolmisteen.

Ap:lle hienoa että jaksat treenata. Jos olisit mies tuommoinen määrä treenaamista olisi ihan normaalia muiden silmissä mutta kun olet nainen ja äiti niin sinun KUULUISI kasvattaa persettä sohvalla ja uhrata kaiken aikasi lapsille. Ei muuta kun ylös, ulos ja lenkille

 

Minä myönnän olevani (ihan vähän vain) kade siitä energiasta ja viitseliäisyydestä Itsekin olen ollut "himo"liikkuja ennen lapsia, mutta muutaman vuoden nukkumattomuus yhdistettynä yrittäjänä toimivan miehen työaikoihin on todellakin aiheuttanut sen, että silloin kun pääsisi (aamulla ennen töihin lähtöä) niin ei yksinkertaisesti jaksa. Vaunulenkillä olen joskus juossut, mutta siinäkin motivaatio hiipui kun kunto laski ja paino nousi.

Tai no tämä oli tilanne vielä puoli vuotta ja 5kg sitten, nyt kun yöt ovat ehjempiä olen alkanut heräämään tuntia aiemmin että ehdin joko lenkille tai vetää hikijumpan kotona.

 

Itse käyn noin 3-4krt/viikossa lenkillä, lenkin jälkeen teen lihastreenin, mutta ei mulla ois joka päivä aikaa. Olen osa-aikatyössä ja mieheni täyspäiväisesti, vapaata töiden jälkeen tarvii jakaa tasan ja nautimme myös koko perheen yhteisistä puuhista. Lenkit on kivoja kun ei tarvi aatella mitään, saa olla rauhassa, mutta täytyyhän se myös miehelle mahdollistaa.

 

Ajattelen että on mennyt liikunta pakkomielteeksi. Kohtuus kaikessa, varsinkin kun lapsia on. Kaksi kertaa päivässä kuulostaa jo sairaalta ellei ole itse joku vetäjä!

 

Kotiäidin on helpompi hyvällä omallatunnolla lähteä treenaamaan, kun muuten viettää päivänsä lasten kanssa. Täyttä työpäivää tehdessä vaatii todellista viitseliäisyyttä ja arjen järjestelykykyä, että ahkera treenaus onnistuu niin, että aikaa jää perheellekin.
Esim. aamutreeni lasten nukkuessa/ennen töihin lähtöä, oma treeni lasten harrastuksen kanssa samaan aikaan tai treeni iltamyöhällä.

Pyrin itsekin kuntoilemaan itseni hikeen ainakin 3h/vko. Miehen kanssa siis molemmilla kokopäivätyö, joissa ei aina normityöaika riitä ja lapset harrastavat yhteensä n. 30h/vko. Kesäaikaan on ihanaa, kun pystyn pyöräilemään töihin, 12km suuntaansa, mutta sekään ei aina oo mahdollista. Lasten treeniaikaa pystyn joskus käyttämään hyväksi, mutta usein koko kolmikko on vaudissa sopivasti eri aikaan ja niinpä meitsi ajaa autolla edestakas. Mutta yritän parhaani ehtiä kuntoilemaankin.

 

Yleisesti ajattelen että kuntoilu on hyvästä ja kaikilla harrastukset ei lopu lapsiin. Kiva juttu.

Jos taas on kyse kuntoilijaäidistä joka paasaa joka välissä treenaamisestaan ja ihmettelee miten muilla ei muka ole aikaa herättää se samoja ajatuksia kuin kuka tahansa fanaatikko.

Tuosta treenaamiseen käytetystä ajasta vielä. Jos on kotiäiti niin se pari tunti/pvä ei ole ollenkaan paha. Kiva että lapset saa aikaa isän kanssa. Mutta jos tekee pitkää työpäivää matkoineen ja lopputulos on se että aamuisin lapset herätetään hoitoon aikaisin, päiväkodin jälkeen nopeasti kotiin syömään, äiti salille ja äidin kotiutuessa lapset on jo käymässä nukkumaan, joka arkipäivä, niin silloin tuntuu että perheelle jää turhan vähän aikaa. Jos äiti taas jaksaa ja kerkeää treenata aamulla ennen lasten hoitoonviemistä tai noita treeni-iltoja on pari viikossa niin se on ihan kiva. Mun mielestä sama pätee myös isän harrastuksiin.

 

Itse olen 4 lapsen äiti ja saan kateutta vartalostani jota en ymmärrä. Olen itse pitänyt kunnostani huolta. Koskaan en ole vartaloani mitenkään esitellyt, saati korostanut. se vaan nyt tuntuu häiritsevän monia. Myönnettäköön että olen luonnostaan pienikokoinen ja erittäin vähäruokainen joka varmasti edesauttaa asiaaan. Minusta on hyvä jos äiti jaksaa huolehtia kunnostaan, silloin sitä jaksaa lastenkin kanssa paremmin

 

Mitä tuosta nyt pitäisi ajatella? Parempi tuokin kuin ei liiku ollenkaan.

 

No kyllä se vähän kateutta herättää, siis se että jollain on aikaa, energiaa ja mahdollisuus tuohon. Minulla ei ole varsinkaan sitten kun palaan töihin.