Mitä ajattelette äidistä, joka elää vain lasten kautta?

Ajattelen lapsia, mutta välillä myös itseänikin. Lapset tulee kuitenkin aina ensin.

 

[QUOTE="Sirkkeli";26038353]Mustavalkoista ajattelua. Mulla on tässä samalla monta kiinnostuksen kohdetta. Lenkkeily, perheen koira+muut lemmikit, käsityöt. Ne vaan tapahtuu useimmiten kotona ja perheen kera nekin. En ymmärrä, miksi minun pitäisi väkisin keksiä jotain perheen ulkopuolista toimintaa itselleni. Kun se ei kertakaikkiaan kiinnosta minua.[/QUOTE]

Eli sinulla on monta kiinnostuksen kohdetta. Hienoa. Tarkoitinkin niitä äitejä kenellä ei ole.

 

Mutta eikös nimenomaa se matkailu avarra sitä tietämystä muusta maailmasta, myös lapsilla? Me matkustamme "lasten ehdoilla" siten, että matkakohde on yleensä lapsille sopiva. Ja myös me aikuiset tykätään näistä ns. helpoista kohteista, ts.kaupunki/museolomat ei kiinnosta.

Suoraan sanottuna se, että mennään Aurinkomatkojen matkalla Teneriffalle, jossa hengaillaan suomalaisten kanssa, otetaan aurinkoa ja uidaan ei kauheana avarra maailmaa. Mukavaahan se kyllä on.

 

Mutta eikös nimenomaa se matkailu avarra sitä tietämystä muusta maailmasta, myös lapsilla? Me matkustamme "lasten ehdoilla" siten, että matkakohde on yleensä lapsille sopiva. Ja myös me aikuiset tykätään näistä ns. helpoista kohteista, ts.kaupunki/museolomat ei kiinnosta.

Minun on vaikea keksiä matkakohdetta, joka EI olisi lapsille sopiva. Mikä tahansa matkakohde voi olla helppo tai vaikea, ihan miten sen ottaa.

Mutta tarkoitinkin lasten maailmankuvalla sitä, että olisi oikeasti hyvä, jos äidillä olisi näkemyksiä asioihin. Muihinkin, kuin lasten haalareihin ja muihin lapsijuttuihin. Näkemyksiä ja ajatuksia ja kiinnostusta. Ja ihan tällainenkin simppeli juttu: millainen naisen malli äiti on tyttärilleen, jos äidillä ei ole elämässä MITÄÄN muuta kuin äitiys, eikä MIKÄÄN muu kiinnosta kuin lapset?

 

Millä se äiti täyttää päivänsä sitten kun lapset ovat isoja?