mitä tekisitte tässä tilanteessa? :/ naimisiin menosta.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja niin harmissaan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

niin harmissaan

Vieras
Minä olisin valmis ja halukas menemään naimisiin.. Mies..??
Tilanne siis tämä:

Kihloissa ollaan oltu nelisen vuotta, ja minä siis jo olisin valmis, ja haluaisin jo mennä naimisiin. Mies ei koskaan oikeín ole puhunut naimisiin menosta, mutta minä olen nyt alkanut puhumaan, niin ei oikein vaikuta innostuneelta.
Mies ei halua mitään isoja häitä/juhlia, tyyliin et maistraattiin ja sitte pikku porukalla juhlittas. No, minä taas haluaisin ihanat häät, (kirkosta oon haaveillut) mutta ollaan sit saatu sovittua et mennään naimisiin jossain nätissä paikassa, ei kirkossa (ja minä en halua maistraatissa), ja juhlitaan häitä sitten pikkuporukalla (lähisuku vain, ja kaverit) jossain paikassa (jos varais jonkun tilan, missä myös vihkiminen tapahtuis).
Mies sanoo että haluaa kyllä naimisiin mutta ei tykkää sellasista tilaisuuksista ja juhlista. Jännittää vissiin niin kovasti?? Ja sanoo tosiaan et haluaa naimisiin "mutta ei kai sillä vielä kiire oo", ja "miksi sitä pitäs mennä naimisiin" tuollasia vastauksia saa kun puhuu häistä. Minä niin haluaisin että mies kosisi. Mutta ei halua kiirehtiä.

Minä taas en haluaisi tuhlata elämääni pelkkään ootteluun.. :/
Tähän mies sanoo että miksi sitä pitää ootella? Miksei vaan voi elää niinku tähänki asti.. :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja niin harmissaan:
Minä olisin valmis ja halukas menemään naimisiin.. Mies..??
Tilanne siis tämä:

Kihloissa ollaan oltu nelisen vuotta, ja minä siis jo olisin valmis, ja haluaisin jo mennä naimisiin. Mies ei koskaan oikeín ole puhunut naimisiin menosta, mutta minä olen nyt alkanut puhumaan, niin ei oikein vaikuta innostuneelta.
Mies ei halua mitään isoja häitä/juhlia, tyyliin et maistraattiin ja sitte pikku porukalla juhlittas. No, minä taas haluaisin ihanat häät, (kirkosta oon haaveillut) mutta ollaan sit saatu sovittua et mennään naimisiin jossain nätissä paikassa, ei kirkossa (ja minä en halua maistraatissa), ja juhlitaan häitä sitten pikkuporukalla (lähisuku vain, ja kaverit) jossain paikassa (jos varais jonkun tilan, missä myös vihkiminen tapahtuis).
Mies sanoo että haluaa kyllä naimisiin mutta ei tykkää sellasista tilaisuuksista ja juhlista. Jännittää vissiin niin kovasti?? Ja sanoo tosiaan et haluaa naimisiin "mutta ei kai sillä vielä kiire oo", ja "miksi sitä pitäs mennä naimisiin" tuollasia vastauksia saa kun puhuu häistä. Minä niin haluaisin että mies kosisi. Mutta ei halua kiirehtiä.

Minä taas en haluaisi tuhlata elämääni pelkkään ootteluun.. :/
Tähän mies sanoo että miksi sitä pitää ootella? Miksei vaan voi elää niinku tähänki asti.. :(


Ja lisään vielä että en haluaisi painostaa, vaan haluaisin mennä naimisiin niin että mieskin haluaa ja on innoissaan häistä. Mutta jos en puhu häistä tai naimisiinmenosta niin siinä käy niin että me ei puhuta niistä koskaan. Mies ei varmasti ala puhumaan. :(
Tulee sitte pahamieli kun joutuu riitelemään ja "painostamaan"
 
Mitä sä oottelet? Eli mitä avioliitto muuttaisi? Alkaako sen jälkeen joku onni & autuus, ja jos et pääse naimisiin niin koko elämä menee hukkaan odotellessa? :o

Ei, en tajua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Mutta jos olette jo kihloissa, niin miten se on muka niin että mies sanookin ettei halua?

Nii-in.. sanoppa se.
Sitä oon miehellekki sanonu että eikö kihlaus ole lupaus avioliitosta. Mutta ei tykkää niist tilaisuuksista tai se jännittää niin paljo tai en tiiä..? Sanoo kyllä että haluaa olla minun kans ym.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ammu - The Valionauta:
Muistutapa miestä siitä, että kihlaus on avioliittolupaus? Molemmat tinkii vähän haaveistaan, niin saatte kompromissihäät, kivan pienen tilaisuuden, mistä jää kaikille hyvä mieli?

minä olenkin jo luopunut omista haaveista ja sanonu että järkätään pienet häät, ei mitään isoja ja vihkiminen vois mennä jonku lyhyen kaavan mukaan.. Ja mies sanooki et kai sitä voi mennä naimisiin, mutta mikä kiire on, ja miksi pitäs mennä ym.
Mua vaan loukkaa tuo, kerta ollaan kihloissakin
 
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Mitä sä oottelet? Eli mitä avioliitto muuttaisi? Alkaako sen jälkeen joku onni & autuus, ja jos et pääse naimisiin niin koko elämä menee hukkaan odotellessa? :o

Ei, en tajua.

Näin moni tuntuu ajattelevan..
 
onko siis mies kosinut sinua? jo silloin kun kihloihin menitte?
mä olen käsittänyt että kihloihin mentäessä kositaan ja se on lupaus avioliitosta.

mut mies siis ymmärtänyt ettet halua suuria juhlia?

miksi sä haluat naimisiin ja tietääkö mies miksi haluat?

mulle on aivan ehdoton se että halusin naimisin., onneksi mieskin halusi. minä halusin koska musta avioliitto on se viimeinen sitoutuminen toiseen. ilman sitä ei minusta olla täysin sitouduttu toiseen. myös ollaan kunnolla perhe jolla yhteinen nimi ja lain mukaan perhe myös.
 
Kerran naimissa olleena en enää koskaan mene uudelleen naimisiin. SILLÄ papin aamenen jälkeen nainen muuttuu itsestään selvyydeksi, jonka eteen ei nähdä enää minkäänlaista vaivaa. Sehän vaan on siinä ja pysyy, kaikessa!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sukkamustanen takkuaivo:
Joustatte kumpikin ja järjestätte molempia miellyttävät häät.

niin on tehtykin, ja mies sanoo haluavansa naimisiin, mutta ei halua kiirehtiä.. Minä taas en haluaisi vaan ootella.
Ja varmaan pitäisi ootella monen monituista vuotta
 
Alkuperäinen kirjoittaja no money:
Kerran naimissa olleena en enää koskaan mene uudelleen naimisiin. SILLÄ papin aamenen jälkeen nainen muuttuu itsestään selvyydeksi, jonka eteen ei nähdä enää minkäänlaista vaivaa. Sehän vaan on siinä ja pysyy, kaikessa!

huomasin saman asian...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Wide:
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Mitä sä oottelet? Eli mitä avioliitto muuttaisi? Alkaako sen jälkeen joku onni & autuus, ja jos et pääse naimisiin niin koko elämä menee hukkaan odotellessa? :o

Ei, en tajua.

Näin moni tuntuu ajattelevan..

Joo, mut kun ap haluaa kunnon bileet ja mies ei. Kompromissi, eli maistraattihäät ei käy ap:lle, joita mies siis tarjoaa...

Itse olen ollut mieheni kanssa 19 vuotta ja meillä häät kaatui juuri näihin edellämainittuihin asioihin. Joten nyt ollaan oltu yksissä, kolme lasta on ja autot sekä talo ja mökki. Mikään ei muuttuisi vaikka naimisiin menisimme, en ottaisi mieheni sukunimeäkään. Meidän on ollut ihan hyvä näin ja lakiasiat voi hoitaa avoparinakin.

Kehoittaisin juttelemaan vielä miehesi kanssa ja miettimään niitä omia tarkoitusperiäsi. Jos naimisiin menemättä jättämine on = ei rakkautta niin lähde suhteesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kyllästynyt ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Sukkamustanen takkuaivo:
Joustatte kumpikin ja järjestätte molempia miellyttävät häät.

niin on tehtykin, ja mies sanoo haluavansa naimisiin, mutta ei halua kiirehtiä.. Minä taas en haluaisi vaan ootella.
Ja varmaan pitäisi ootella monen monituista vuotta

Ei se elämä muutu miksikään vihkimisen jälkeen.. jos ajattelit olla kuitenkin useamman vuoden saman miehen kanssa naimisissa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Dietorelle:
onko siis mies kosinut sinua? jo silloin kun kihloihin menitte?
mä olen käsittänyt että kihloihin mentäessä kositaan ja se on lupaus avioliitosta.

mut mies siis ymmärtänyt ettet halua suuria juhlia?

miksi sä haluat naimisiin ja tietääkö mies miksi haluat?

mulle on aivan ehdoton se että halusin naimisin., onneksi mieskin halusi. minä halusin koska musta avioliitto on se viimeinen sitoutuminen toiseen. ilman sitä ei minusta olla täysin sitouduttu toiseen. myös ollaan kunnolla perhe jolla yhteinen nimi ja lain mukaan perhe myös.

Mikä "kunnollinen perheen" mitta on yhteinen sukunimi?? Rakkaus on se miksi naimisiin mennään jos mennään. Ei esim. ne kaksi sormusta yhden sijaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
miksi piti sitten mennä kihloihin jos ei mene naimisiin?? se kun on lupaus avioliitosta.

Oli joskus vuonna nakki ja kitara. Nykyisin kihlaus tai ei kihloissa olokaan on sama asia. Minua ainakaan ei mitkään sormukset saa pysymään mieheni kanssa yhdessä. Ja jos 4 vuotta on ollut sulle jo rankaa aika olla niin.. mietipä miten monta vuotta on edessä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Dietorelle:
onko siis mies kosinut sinua? jo silloin kun kihloihin menitte?
mä olen käsittänyt että kihloihin mentäessä kositaan ja se on lupaus avioliitosta.

mut mies siis ymmärtänyt ettet halua suuria juhlia?

miksi sä haluat naimisiin ja tietääkö mies miksi haluat?

mulle on aivan ehdoton se että halusin naimisin., onneksi mieskin halusi. minä halusin koska musta avioliitto on se viimeinen sitoutuminen toiseen. ilman sitä ei minusta olla täysin sitouduttu toiseen. myös ollaan kunnolla perhe jolla yhteinen nimi ja lain mukaan perhe myös.

Mikä "kunnollinen perheen" mitta on yhteinen sukunimi?? Rakkaus on se miksi naimisiin mennään jos mennään. Ei esim. ne kaksi sormusta yhden sijaan.

Mullakin rakkaus oli päällimmäisenä motiivina naimisiinmenolle. Halusin mennä naimisiin rakastuneena, hullaantuneena, ja niin kävikin, oltiinhan me oltu yhdessä vasta 9 kk naimisiin mennessämme.
Yhteinen sukunimi oli myös tärkeä juttu mulle, enkä olisi alkanut lapsiakaan hankkimaan avoliitossa, vaan halusin ehdottomasti olla naimisissa ennen raskaaksituloa. Ei isyyden tunnustamisia, ei sun ja mun sukunimeä, ei mitään sellaisia.
Nuo asiat vaan oli, ja on edelleen, mulle tärkeitä. Mutta en osaa ajatella, että kaverini (avoliitossa) perhe olisi jotenkin vähemmän oikea perhe kuin me. Heille avioliitto ei ole niin tärkeää, meille on, mutta me ihmiset ollaankin erilaisia :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja miuku:
Alkuperäinen kirjoittaja Wide:
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Mitä sä oottelet? Eli mitä avioliitto muuttaisi? Alkaako sen jälkeen joku onni & autuus, ja jos et pääse naimisiin niin koko elämä menee hukkaan odotellessa? :o

Ei, en tajua.

Näin moni tuntuu ajattelevan..

Joo, mut kun ap haluaa kunnon bileet ja mies ei. Kompromissi, eli maistraattihäät ei käy ap:lle, joita mies siis tarjoaa...

Itse olen ollut mieheni kanssa 19 vuotta ja meillä häät kaatui juuri näihin edellämainittuihin asioihin. Joten nyt ollaan oltu yksissä, kolme lasta on ja autot sekä talo ja mökki. Mikään ei muuttuisi vaikka naimisiin menisimme, en ottaisi mieheni sukunimeäkään. Meidän on ollut ihan hyvä näin ja lakiasiat voi hoitaa avoparinakin.

Kehoittaisin juttelemaan vielä miehesi kanssa ja miettimään niitä omia tarkoitusperiäsi. Jos naimisiin menemättä jättämine on = ei rakkautta niin lähde suhteesta.

Ihanaa, todellista rakkautta tänä päivänä. Ilman lain suomaa etua, ihminen jaksaa rakastaa myötä ja vastoinkäymisissä eikä omaa kuin kihlasormuksen!! Voi kunpa useampi omaisi taidon rakastaa ehdoitta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
miksi piti sitten mennä kihloihin jos ei mene naimisiin?? se kun on lupaus avioliitosta.

Oli joskus vuonna nakki ja kitara. Nykyisin kihlaus tai ei kihloissa olokaan on sama asia. Minua ainakaan ei mitkään sormukset saa pysymään mieheni kanssa yhdessä. Ja jos 4 vuotta on ollut sulle jo rankaa aika olla niin.. mietipä miten monta vuotta on edessä.

en sanonu että on rankkaa.. Vaan jos kerta rakastamme toisiamme ja haluamme olla yhdessä niin miksi ei voisi mennä naimisiin. kyllä kihloihin aikanaan halusi.
 

Yhteistyössä