Mitä tekisitte (parisuhteen rahoista)?

[ap]

Mieheni pitäisi olla rikas. Hän "tarvitsee" paljon kaikkea kallista, lähinnä tekniikkaa. Samoin matkustelu on mieleen. Hän haluaa hemmotella myös muita tarjoamalla asioita ja lahjoja.

Ongelma on raha. Sitä hänellä ei ole. Muutama vuosi sitten loppui hyväpalkkainen duuni ja sen jälkeen on hänellä ollut enemmän tai vähemmän töitä ja rahaa. Itse olen vakipaikassa.

Miehen nykyinen työ on keikkaluonteista ja hän saa isoja rahasummia kerralla. Ja se polttelee. Riitelemme, kun en suostu ulkomaanreissuihin sillä perusteella, ettei minulla ole varaa. Hän sanoo maksavansa. Kun kysyn, millä hän maksaa elämisen sitten kolmen kuukauden päästä kun keikka loppuu eikä uutta ole tiedossa, hän suuttuu. Hänen mielestään hänellä on rahaa "paljon", eikä suostu ajattelemaan, että summa on aika pieni, jos sen jakaa joka kuuulle siihen asti, kun seuraava työ on tiedossa (jos on). Edellisen keikan rahat piti riittää juhannukseen, mutta ne loppuivat jo viikko sitten...

Eilen tuli taas joku luottokorttilasku, johon miehellä ei ollut rahaa. Maksoin, koska mies sanoi maksavansa sen toisella luottokortilla ja minusta se on typerää. Olen tehnyt näin usein. Minulla on myös "sopimuksia" allekirjoituksillamme, jos olen maksanut hänen henkilökohtaisia velkojaan (siis on ostanut yleensä jotain kallista tekniikkaa visalle tms.). Niissä hän lupaa maksaa rahat takaisin "sitten joskus". En tiedä, milloin tuo joksus tulee...

Mies ei keräile omaisuuksia tai pröystäile rahalla. Hän ei osta kalliita vaatteita ja tukankin saan minä leikata. Kun hänellä on rahaa, hän mielellään tarjoaa asioita ja maksaa elämisen jne. Ja todellakaan, ajoittainen työttömyys ei ole hänen vikansa - hän tekee töitä mielellään ja ahdistuu, jos niitä ei ole. On vain alkanut tympiä tuo luottamus siiten, että minä maksan. Olen joutunut kovastikin venyttämään penniä elääksemme esim. lomautettuna ollessani.

Mitä tekisit? Antaisitko miehen joutua velkakierteeseen muutamien satasten takia etkä maksaisi hänen luottokorttivelkojaan (ajattelen, että ne kaatuvat lopulta mulle kuitenkin, korkojen kanssa)? Antaisitko miehen käyttää rahansa ulkomaanreissuihin ja sitten vaan elättäisit häntä, kun hänen rahansa loppuvat? Olen joskus jopa ajatellut lunastavani talon häneltä, kun kerran lainaa yksin maksan ja alkavani periä vuokraa, kun on niin tympinyt...

Meillä on lapsi ja yhteinen talovelka (ei kovin iso).

 

[g]

Lähtisin pois. Olen hyvin tarkka raha-asioista, tavatessamme mies poltti kaikki rahat saman tien ja kova koulun käytiin että san hänet ymmärtämään, että kaikkea ei tarvitse ostaa HETI ja luotolla. Nyt rahaa tulee vähemmän kuin silloin, mutta kaikki uudet tavarat (TV; digibxi, pyörä) ostetaan käteisellä, eikä luotolla.
Tosi monet sanovat, ettei rahan takia kannata erota ja pistää rahaa perheen edelle, mutta jos mies ei keskustelusta huolimatta tajua, miten hänen rahankäyttönsä rasittaa sinua, ei hän minusta välitä tarpeeksi.

Jos maksat lainan yksin ja mies suurimmaksi osaksi käyttää rahat ylimääräiseen luksukseen, sinun pitäisi mielestäni puhua talon ja lainan siirtämisestä kokonaan nimiisi.

 

[irja]

nii-in. Väittäisin, että näistä asioista pitäisi olla yhteneväiset mielipiteet, muuten ei tule mitään. Jos "hoitelee" asioitaan kuin miehesi, niin vetää toisen mukanaan sinne suohon mistä ylös ei niin helposti tullakaan.

 

[irja]

ja, minulla ei ole muita neuvoja kuin tämä yksi: kannattaa toimia ajoissa.

 

[pyrstökäs]

Huokaus, kuulostaa erittäin tutulta....

 

[vieras]

Peesaan g:tä siinä et jos sä maksat lainan niin talon kuuluisi olla sun nimissä ilman muuta.
Meillä mies on se säästäväisempi ja rikkaampi, mä pienituloinen ja tuhlaavaisempi.
Mutta, luotolla meillä ei osteta mitään ja rahat varataan ensin kaikkeen välttämättömään, se ylijäävä osa on se josta mies säästää ja mä monesti tuhlaan.

Ymmärrän ettei oo kiva antaa toisen velkaantua, se nimittäin vaikuttaa koko perheen elämään jos ulosottoon asti päästään.
Sun mies ei kuullosta ilkeyttään tuhlaavalta vaan ihmiseltä joka ei oikeasti osaa ajatella taloudellisesti.
Jos teillä muuten hyvä suhde, niin saisitteko sovittua ettei luottoa enää käytettäisi ollenkaan, mies saisi tuhlata omia rahojaan "pienimuotoisesti" eli ei ulkomaan matkoja mut muuten voisi ostella ja tarjota jne ja sit kun on tiukempaa niin mies eläisi ikäänkuin sun kustannuksella mut sun säännöillä. Ja tosiaan se talolaina ja talo sun nimiin?

 

[äiti]

tuon kuvauksen perusteella miehesi ei osaa hoitaa raha-asioita

 

[vieras]

kyllä mä rupeisin jo tossa vaiheessa tekeen muutoksia ,jos ette ole naimisissa niin talo sun nimiin koska se lähtee alta sitten kun sulla ei ole varaa miehesi velkoja maksella.
voisitko saada mieheltäsi rahaa silloin heti kun hän saa tilin,laittaisit säästöön ja voisit maksella sitten myöhemmin niitä tulevia maksuja?

 

[ap]

Lähtisin pois. Olen hyvin tarkka raha-asioista, tavatessamme mies poltti kaikki rahat saman tien ja kova koulun käytiin että san hänet ymmärtämään, että kaikkea ei tarvitse ostaa HETI ja luotolla. Nyt rahaa tulee vähemmän kuin silloin, mutta kaikki uudet tavarat (TV; digibxi, pyörä) ostetaan käteisellä, eikä luotolla.
Tosi monet sanovat, ettei rahan takia kannata erota ja pistää rahaa perheen edelle, mutta jos mies ei keskustelusta huolimatta tajua, miten hänen rahankäyttönsä rasittaa sinua, ei hän minusta välitä tarpeeksi.

Jos maksat lainan yksin ja mies suurimmaksi osaksi käyttää rahat ylimääräiseen luksukseen, sinun pitäisi mielestäni puhua talon ja lainan siirtämisestä kokonaan nimiisi.

Niin. Tuntuisi todella haljulta jättää mies pohjimmiltaan siksi, että hänellä ei ole koko ajan töitä, koska siitä homma on oikeasti kiinni. JOs hänellä olisi kiinteät tulot, muutaman satasen visalaskuista ei tulisi ongelmaa. Ja kun hän saa palkan, hän toki myös maksaa lainaa ja kauppalaskuja - sen pari kuukautta, mitä rahaa lopulta riittää...

Asenne minua eniten ärsyttää. Miten joku voi edes ehdottaa ulkomaanreissuja tuossa rahatilanteessa? MIten joku voi ostaa kallista tekniikkaa ajattelematta, millä osamaksut maksaa? Ja miten joku kehtaa ajatella (jatkuvasti), että vaimo hoitaa?

Mutta siis mitä tekisit (jos miehen jättämien ei käy)? Jättäisitkö huolehtimasta visoista?

Olen ajatellut, että joka kerta, kun mies ostaa jotain, laitan itseltäni saman summan esim. pitkäaikaistilille (en ole shoppailijatyyppiä) enkä kerro miehelle. Mitäs sitten tehdään, kun kummallakaan "ei ole" rahaa? Oiko hyvä? Vai meneekö kikkkailuksi? Tuntuu, että puhuminen ei enää riitä....

 

[vieras]

Toi vois olla hyvä et laitat saman summan itse säästöön sanomatta miehelle, jospa se sitten tajuais kun sanoisit ettei sulla ole ja näyttäisit käyttötilin tiliotetta tms.

 

[ap]

kyllä mä rupeisin jo tossa vaiheessa tekeen muutoksia ,jos ette ole naimisissa niin talo sun nimiin koska se lähtee alta sitten kun sulla ei ole varaa miehesi velkoja maksella.
voisitko saada mieheltäsi rahaa silloin heti kun hän saa tilin,laittaisit säästöön ja voisit maksella sitten myöhemmin niitä tulevia maksuja?

Niin. Tai sitten taidan ehdottaa, että maksaa kaikki velkansa pois seuraavasta tilistä...

Ja kyse ei ole mistään "talo alta"-summista: mies on velkaa eri tahoille ehkä tonnin verran tällä hetkellä ja sen summan pystyisin vaikka heti maksamaan pois omista säästöistäni (joista mies ei tiedä mitään). Periaate siis tässä ärsyttää.

 

[Hippoliina]

Toi vois olla hyvä et laitat saman summan itse säästöön sanomatta miehelle, jospa se sitten tajuais kun sanoisit ettei sulla ole ja näyttäisit käyttötilin tiliotetta tms.

Tää vois olla hyvä idea. Jos miehelle uhkaa tulla omia velkoja, mitkä siis ei tule kuitenkaan sulle, älä maksa, sano että rahaa ei ole. Osta ajoissa kaappiin ruoat seuraavaan tiliin asti ja sitten rahoja laita jemmaan. Sanot vain että rahaa ei ole. Miehesi luulisi ymmärtävän, jos ei ymmärrä, lunasta talo itsellesi ja anna miehen upota..

 

[vieras]

ap,ongelma ei tosiaankaan ole se miehesi työmäärä!Vaan rahankäyttö.
Jos miehesi osais käyttää sitä rahaa,ei hän ehdottelisi mitään matkoja..eikä ostelisi visalle elekrtoniikkaa jne.

meillä kamppaillaan samojen asioiden aknssa,olen tosin päässyt jo niin pitkälle että olen saanut mieheni tajuamaan tilanteensa.
Häneltä luottotiedot menneet,ja oli lähellä ettei mennyt minultain.
Nyt minä hoidan laskunmaksut ja "kirjanpidon"

 

[irja]

ja pakko vielä sanoa, että jos on varmuudella työtön osan vuodesta, niin tuo ei ole aikuismaista käytöstä. Hyvä jos pystyy vielä maksamaan kaikki pois. Jos pystyy, miksei siis maksaisi. Pienistä summista ne korkojen ja kulujen avulla on usein lähteneet, ne vaikeudet. Eihän ne alussa ole suuria summia. Ei voi elellä "etupainotteisesti" jos työt on välillä katkolla. Olet fiksu ap, kun olet havahtunut toimimaan.

 

[ap]

ja pakko vielä sanoa, että jos on varmuudella työtön osan vuodesta, niin tuo ei ole aikuismaista käytöstä. Hyvä jos pystyy vielä maksamaan kaikki pois. Jos pystyy, miksei siis maksaisi. Pienistä summista ne korkojen ja kulujen avulla on usein lähteneet, ne vaikeudet. Eihän ne alussa ole suuria summia. Ei voi elellä "etupainotteisesti" jos työt on välillä katkolla. Olet fiksu ap, kun olet havahtunut toimimaan.

Tätä "etupainotteista elämistä" olen yrittänyt tolkuttaa. Jotenkin keskustelut vain tylpistyvät miehen " ei sitten eletä vaan säästetään" -asenteeseen tai sitten hän on yltiötoiveikas: "Mistä tiedät ettei töitä tule lisää vaikka ens viikolla?".

Asia vaivaa minua ja harmittaa, koska mies muuten kaikin puolin hyvä mies ja isä. Ehkä tuo "säästökätkö" voisi toimia... Kiitos vinkeistä!