Mitä tekis vai tekiskö mitään-poika sai traumat

[pula]

viimekesän myrskyistä ja ne näyttää nyt oikeesti olevan TRAUMAT!
Eli kun viimekesänä tuli tähän meille se eka rajumyrsky, oltiin autolla viemässä lapsia yökyläpaikkaan mutta piti palata takaisin kun ei nähnyt eteen kuin just metrin,
oli niin pimeää ja satoi vettä ihan vaakasuoraan.
Samalla myös salamat välähteli ihan kokoajan.

Ja sitten myöhemmin oltiin miehen kanssa mökillä, lapset hoitajalla kotona
ja tuli uusi myrsky joka kaatoi puita joka puolelta (joita myös myöhemmin käytiin katsomassa),
mm.mummulassa vähän matkan päässä kaatui todella iso puu
ja tämän meidän tien varrelta pitkältä matkalta metsää lakosi.
Ei kuitenkaan just omassa pihassamme.

Ennenkin poika on pelännyt ukkosta, sillä on jotenkin tosi herkät korvat,
ei esim. kestä jos joku huutaa tai kiljaisee, saattaa alkaa vääntää itkua
vaikka on jo 8-vuotias!

Niin ja pari vuotta sitten kohdalle osui trombi joka teki naapurissa tuhoa ja joka me nähtiin ihan aitiopaikalta, (latojen katot meni, iso lato meinasi romahtaa...)
kuin myös samana kesänä trombi pyyhkäisi meidän ohi ja kolisteli naapurissa.

Nyt sitten nuo kokemusket purkautuu näköjään kovalla tuulella:
kyttää ikkunasta tuulta ja että miten paljon puut taipuu,
kuulostelee koko ajan, puhelee että "ompa kova tuuli", "surkia ku tuulee" jne.
Eilen oltiin ulkona ja alkoi kova tuuli niin tämä kaveri otti ja juoksi paniikissa sisälle
eikä tullut ulos enää.

Ollaan puhuttu ja puhuttu, ei auta, pelko aina vaan on.
Mietinkin että pitääkö tässä vaan katsoa ja aina vaan puhua,
vai kannattaako asialle tehdä jotain,
soittaa esim.jonnekin... psykologille??

 

[pula]

Eikö kellään ole kokemusta tällaisista trauma-asioista?

 

[Aet]

Ei se nyt ole kumma, jos pelkää. Meillä 12-vuotias pelkää ukkosta ja itkua vääntää aina vaikka kaukanakin jyrisee. Pelko tuli, kun muutama vuosi sitten meillä iltayöstä tuli ukkonen päälle. Joka paikka oli keltaisena ja aina salaman iskiessä maailma muuttui punaiseksi, kunnes se jysäytti astianpesukoneen ja me oltiin juuri silloin keittiössä lasten kanssa. Säikähti sen verran, että trauma jäi. Vanhemmalle lapselle ei jäänyt mitään ja tykkää ukkosesta kuten ennenkin. Minusta tuo on luonnekysymys, kenelle siitä pelko jää.

Ei auta muuta kuin yrittää puhua ja olla lähellä silloin pelkojen aikana. Eiköhän se ajan kanssa rauhotu.

 

[?]

Meillä 5 vuotias pelkää ihan hulluna koiria Anopin koira puri pari vuotta takaperin, ja siitä lähtien onkin sattunut näitä ´läheltä piti´-juttuja useampi.Koira ei kuulemma tykkää ilmapalloista niin meinasi purra uudestaan (lapsella ilmapallo kädessä). Naapurin koira hyppi voimakkaasti vasten (taas anopin kanssa oli liikenteessä)
Olen jopa eroa miettinyt,kun lapsi sai hirveät traumat mutta se rakki pyörii meillä silti välillä.Itsellä iso paimenkoira josta lapsi tykkää ja leikkii sen kanssa,olenkin sisäkoiraksi ottanut että ei anoppi tuo tänne pikkurakkiaan enää.

 

[pula]

Kiitti vastauksista.
Mietin vaan että jos pelko alkaa rajoittaa enempi pojan tekemisiä...
Mutta seuraillaan tilannetta. Mukava ei kyllä ole katsoa kun muuten niin reipas ja rohkea poika pelkää niin paljon!
Jospa se ajan kanssa... tai sitten ei.

 

[Aet]

Kiitti vastauksista.
Mietin vaan että jos pelko alkaa rajoittaa enempi pojan tekemisiä...
Mutta seuraillaan tilannetta. Mukava ei kyllä ole katsoa kun muuten niin reipas ja rohkea poika pelkää niin paljon!
Jospa se ajan kanssa... tai sitten ei.

Tietenkin, jos alkaa todella rajoittamaan esim. ei mene tuulella ulos tai muuten tuulinen ilma rajoittaa huomattavasti normaalia arkea, niin ei se varmaan pahitteeksi ole kysyä jostakin keskusteluapua. Voisko olla apua vaikka leijan hankkimisesta niin sais tuulen liitettyä johonkin kivaan? Sitä lennätellä ja puhella, että tuuli on normaalisti kiva juttu.

Itselläkin on sydäntä raastavaa, kun toinen pelkää, eikä mikään mitä sanot tai teet auta asiaa. Miehen kanssa väännetään kättä, kun se ei ymmärrä noin "ison" pojan hysteerisyyttä ukkosella ja mie koitan sanoa, että ei se pelko pakottamalla lähde vaan ajan kanssa, kun huomaa että ei silloin mitään pahaa tapahdu kuin aniharvoin.

 

[pula]

Aet: Kiitos Leija-vinkistä!! Sitä pitää kyllä kokeilla

Meillä mies myös eilen sanoi pojalle ärsyttävään tyyliin että "ei sitä tuulta tarvi pelätä!" siis tosi ärsyttävällä äänensävyllä.
No, asiasta on nyt keskusteltu ja aikoo yrittää ymmärtää.

Aet, tsemppiä teille sinne pelon kanssa elämiseen!

(mutta tiedän yhden aikuisen naisen pelkäävän ihan älyttömästi ukkosta- että ei ne traumat aina ohi mene itsekseen)

 

[pelkääjän äiti]

Uskon että ne pelot myrskyistä katoavat tai ainakin kaikkoavat ja tilalle tulee aina uusia pelkoja jne. Lapsesi on vasta 8-vuotta, joten tuo pelkääminen ja ulkoa sisään juokseminen ei ole täysin poikkeavaa käytöstä. Mutta vanhemmat osaavat tulkita lastaan parhaiten. Jos sinusta alkaa tuntua että pelko todella hallitsee lasta ja jos tuota ulkoa sisään juoksua tuulenpuuskan tullessa tapahtuu useamman kerran niin voitte harkita psykologille menoa. Siitä ei mitään haittaa ainakaan ole

 

[Aet]

Aet: Kiitos Leija-vinkistä!! Sitä pitää kyllä kokeilla

Meillä mies myös eilen sanoi pojalle ärsyttävään tyyliin että "ei sitä tuulta tarvi pelätä!" siis tosi ärsyttävällä äänensävyllä.
No, asiasta on nyt keskusteltu ja aikoo yrittää ymmärtää.

Aet, tsemppiä teille sinne pelon kanssa elämiseen!

(mutta tiedän yhden aikuisen naisen pelkäävän ihan älyttömästi ukkosta- että ei ne traumat aina ohi mene itsekseen)

Kiitos! Ja tsemppiä teillekkin!