Mitä teidän päiväkodin hoitohenkilökunta tekee väärin...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Vilukissa"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"Vilukissa"

Vieras
ja millä tavalla itse ratkaisisit ko.ongelmatilanteet :saint:?

Ihan mielenkiinnosta läksin kyselemään, että mikä on teidän suhtautumistapa pk- hoitohenkilökuntaan? Kun lähinnä tuntuu siltä, että ko.ammattiryhmittymä on vain roska-astiana toimiva ryhmittymä - teet niin tai näin, niin aina tulee haukut ja sanomista. Kun kuuntelee ja kumartaa yhtä..no, väkisinkin joutuu pyllistämään toiselle..

Mikä on oma panoksesi pk:in ja kodin väliseen kasvatusyhteistyöhön? Vai väheksytkö kokonaan moista "turhuutta"? Ottaako pk kodilta kasvatusvastuuta mielestäsi pois? Mitä sinä arvostat sujuvassa pk-yhteistyössä? Mitä olisit itse valmis tekemään sujuvuuden saavuttamiseksi, jos se nyt takkuaa?

Kiitos asiallisista vastauksista :)!
 
Kokemusta on kahdesta päiväkodista ja itsekin on joskus tullut oltua päiväkodissa hommissa, tosin kauan sitten mutta kuitenkin.

Lapsilla on ollut paljon hyviä hoitajia. He eivät minusta ole tehneet mitään väärin vaan päinvastoin hattua pitää nostaa miten selviytyvät suurista ryhmistä vajaalla miehityksellä, erityislapsista ja hyvin, hyvin haasteellisista vanhemmista. Monesti on itselläkin meinannut palaa pinna esim. vanhempainilloissa valittaja-vanhemmista, joilla on aina pelkkää negatiivista sanomista ja aivan käsittämättömiä vaatimuksia lastensa hoidon suhteen.

Aina on hoitajat reippaasti vastanneet kysymyksiin ja on jaksettu kertoa päivän kuulumisia. Pk:lta on tullut hyviä ajatuksia lapsen kasvatukseen ja omat vastaavat on otettu hyvin vastaan. Palaute lapsen kehityksestä ja olemisesta hoidossa on ollut realistista ja rakentavaa.

Kohdalle on osunut valitettavasti myös täysin leipääntyneitä hoitajia, joiden paikka olisi aivan muualla. Jokaisen pitäisi tunnistaa milloin omat kyvyt ja jaksaminen on siinä pisteessä, ettei sovellu enää alalle eikä kostaa lapsille omia negatiivisia tunteitaan. Se on karmea tilanne jättää lapsi hoitoon hoitajalle, joka ei mitään muuta kuin jaksa urputtaa ja odotella seuraavaa kahvituntia.
 
  • Tykkää
Reactions: HouseOfSleep
Itse olen "aidan molemmilla puolilla" .
Sanon heti jos tuntuu että jokin ei toimi en syyttäen vaan ratkaisua etsien.
Otan huomioon päiväkodin suositukset tai pyynnöt jos en voi jostain syystä niin tehdä yritetään löytää kompromissi johon molemmat tyytyväisiä.
Pojan päiväkoti on siitä hyvä että siellä ei hyysätä vanhempia :) Esim. jos vanhempi ei tuo kuravaatteita niin lapsi on ulkona ilman niitä, jos ei tuo teatterimaksua ajallaan jää päiväkotiin toisen ryhmän kanssa jne.
 
Olen ollut päiväkotilapsen/-lasten äiti nyt aika tarkalleen 5 vuotta. Saman päiväkodin kahdesta eri toimipisteestä on kokemusta.

Ei ole pahaa sanottavaa varsinaisesti; olen kovin tyytyväinen. Kysyn jos on kysyttävää, ja sanon mielipiteeni vanhempainillassa ja muutenkin kun siihen kerran on mahdollisuus & siihen on suorastaan kehotettu.

Muutama kritisoimisen arvoinen asia tulee vuosien varrelta mieleen. Esimerkiksi se, että vaikka edellisviikolla on sovittu että lelupäivänä saa tuoda 'ukkeleita' joilla saa olla niille kuuluvat aseet, niin eikös lelupäivän aamuna ole joku ihan toinen hoitaja vastassa joka samantien repii ukot pois ja toteaa että näillä ei kyllä leikitä, eikä anna lapselle edes mahdollisuutta selittää tai ottaa ukkeleilta aseita pois. Siitä on aiheutunut ihan turhaa mielipahaa lapselle. Kyse siis on ollut siitä, että yksi hoitaja toimii oman mielensä mukaan, eikä noudata yhteisesti sovittuja sääntöjä leluasiassa. Mutta ryhmäkuri ilmeisesti toimii, ja tästä asiasta on päästy. Johdonmukaisuutta pitää olla: jos hoitaja X sanoo yhtä, ja hoitaja Y täysin päinvastaista, niin lapset hämmentyvät eivätkä enää tiedä mitä tehdä.

Toinen asia, mistä olen antanut aikoinaan parikin kertaa palautetta, on uskontokasvatukseen osallistumattomien lasteni kohtelu. Vaikka olen jo hoitosopimuksessa selkeästi ilmoittanut että lapset eivät osallistu uskontojuttuihin, niin silti heitä ollaan oltu viemässä kirkkoon hartaustilaisuuteen. Ja kun olen siitä huomauttanut, niin lapseni silloinen lto totesi vaan että "mutta me mennään sinne kaikki!". Häneltä ei löytynyt mielenkiintoa yrittää keksiä jotain ratkaisua. Joten otin itse yhteyttä saman pk:n toiseen toimipisteeseen, selitin asian heille, he sanoivat että heiltä jää pari hoitajaa päiväkodille ulkoilemaan kirkkoon lähtemättömien (vauvat ja uskontokasvatukseen osallistumattomat) lasten kanssa, ja lapseni on tottakai tervetullut sinne kirkkokäynnin ajaksi. Yhdellä pikku puhelinsoitolla sain siis ratkaistua asian, joka lto:n mukaan oli ihan mahdoton ja lapsen nyt vaan on pakko kirkkoon tulla...tosiasiassa hän vaan ei kunnioittanut perheemme päätöstä pitää lapset uskontokasvatuksen ulkopuolella.

Nyt jokin aika sitten pk:ssa oli ilmeisesti pidetty jonkinmoista pyhäkoulua lapsille, ja vaikka selkeästi sanoin ettei poika osallistu siihen, niin silti hänet oli otettu mukaan ja hänelle oli selitetty ties mitä juttuja enkeleistä, Jumalasta, rukoilemisesta yms. Tytön kohdalla oli aikoinaan sama juttu: lapsi mukamas ei osallistunut, mutta istui silti samassa pienessä huoneessa kuuntelemassa ja katselemassa. Ei, ei lapsi siitä mene pilalle. Mutta oletan päiväkodin (tai tässä oli taas yksi ja sama hoitaja kyseessä, uskovainen sellainen) kunnioittavan meidän perheen elämänkatsomusta, kunnioitammehan mekin tämän uskovaisen hoitajan vakaumusta. Se lienee jopa jonkinmoinen ihmisoikeus, uskonnonvapaus nääs?
 
Meidän pk:ssa on aivan ihanat hoitajat ja poikieni ryhmissä näin myös. PIenemmän ryhmässä tosin yksi hoitajista on ehkä hieman...hmm...uusavuton? Eilen hakiessani poikiani hän sanoi, että 2-vuotiaani ei ollut halunnut syödä välipalaa ja hän päästi lapsen leikkimään(!). Siinä vaiheessa kun tämä hoitaja oli lähtenyt viemään kärryä pois, poikani oli halunnut leipää..."Minä en vain aina oikein ymmärrä, mitä poikasi haluaa"...mielestäni hänen tulisi kuitenkin YMMÄRTÄÄ, että 2-vuotiaan on pakko syödä jotain lounaan ja päivällisen välissä. Vaikka lapsi olisi vastahakoinen, heidän vain tulee varmistaa vaikka päällä seisomalla, että lapsi syö jotain. Ei voi vaan kuitata asiaa siten, että "ei se halunnu".
 
[QUOTE="Tiina";24727743]Meidän pk:ssa on aivan ihanat hoitajat ja poikieni ryhmissä näin myös. PIenemmän ryhmässä tosin yksi hoitajista on ehkä hieman...hmm...uusavuton? Eilen hakiessani poikiani hän sanoi, että 2-vuotiaani ei ollut halunnut syödä välipalaa ja hän päästi lapsen leikkimään(!). Siinä vaiheessa kun tämä hoitaja oli lähtenyt viemään kärryä pois, poikani oli halunnut leipää..."Minä en vain aina oikein ymmärrä, mitä poikasi haluaa"...mielestäni hänen tulisi kuitenkin YMMÄRTÄÄ, että 2-vuotiaan on pakko syödä jotain lounaan ja päivällisen välissä. Vaikka lapsi olisi vastahakoinen, heidän vain tulee varmistaa vaikka päällä seisomalla, että lapsi syö jotain. Ei voi vaan kuitata asiaa siten, että "ei se halunnu".[/QUOTE]

Ihan ohi aiheen, kerro miulle miten "varmistetaan että lapsi syö jotain" jos lapsi oikeasti ei halua! Siis meillä ainakin puree hampaat yhteen eikä suostu suutaan avaamaan kun sille päälle sattuu. Itse olen sitä mieltä, että lapsi syö kun on nälkä, mutta jos ei ruoka-aikaan maistu niin ei kyllä välilläkään tarjoilla vaan seuraava on sit seuraava ruoka-aika. Tai siis näin meillä KOTONA toimitaan. Ikää rapiat 2,5 v.
 
Kiitoksia vastauksistanne :) :flower:! Hyvä, että mukaan mahtuu positiivisiakin kohtaamisia ja tilanteita, ja mitä ilmeisimmin kuitenkin ollaan suht tyytyväisiä pk- henkilökunnan toimintaan. Toki poikkeuksiakin löytyy ja jopa joissakin paikoissa ikäviä ylilyöntitapauksia, mutta niitä nyt sattuu muillakin aloilla - päivähoitoala vain tahtoo olla sellainen, jossa asiat nostetaan yhä herkimmin esille...

Palautetta kaivataan vanhemmilta ja kovasti, joten on vain hyvä, että aktiivisesti osallistutte kehityskeskusteluihin ja vanhempainiltoihin ja annette palautetta/kritiikkiä. Mieluummin sanotte suoraan kuin että "kaivelette pilkkuja" kaupan hyllyjen välissä tahi muualla, kantautuu ne keskustelut sieltäkin mutta silloin äänensävy on jo kaikkea muuta kuin rakentava...

Palautetta antaessanne miten koette - saatteko vastinetta, koetteko että teitä kuunnellaan asiassanne? Oletteko useasti joutuneet ottamaan yhteyttä ylempään tahoon vai onko ryhmän henkilökunta onnistunut selvittelemään/käsittelemään asiat rakentavasti? Ja - miten koette tulevan muuttuvan tilanteen; päivähotiohan on siirtymässä sosiaali- ja terveyspuolelta sivistyspuolen alaisuuteen - mitä kommentteja tämä muutos herättää?

Kiitos edelleen vastauksistanne ja kaikista asiaan liittyvistä kommenteista :)!
 
[QUOTE="Tiina";24727743]mielestäni hänen tulisi kuitenkin YMMÄRTÄÄ, että 2-vuotiaan on pakko syödä jotain lounaan ja päivällisen välissä. Vaikka lapsi olisi vastahakoinen, heidän vain tulee varmistaa vaikka päällä seisomalla, että lapsi syö jotain. Ei voi vaan kuitata asiaa siten, että "ei se halunnu".[/QUOTE]

:D

Voi että kun on hassuja juttuja täällä.
 
Ihan ohi aiheen, kerro miulle miten "varmistetaan että lapsi syö jotain" jos lapsi oikeasti ei halua! Siis meillä ainakin puree hampaat yhteen eikä suostu suutaan avaamaan kun sille päälle sattuu. Itse olen sitä mieltä, että lapsi syö kun on nälkä, mutta jos ei ruoka-aikaan maistu niin ei kyllä välilläkään tarjoilla vaan seuraava on sit seuraava ruoka-aika. Tai siis näin meillä KOTONA toimitaan. Ikää rapiat 2,5 v.

Ok, ymmärrän toki tuon, että kaikki lapset eivät syö. Mutta MINUN lapseni syövät todella hyvin, molemmat, ja pk:ssa tietävät tämän kyllä. Syöminen omien lasteni tapauksessa varmistetaan vaikka siten, että haetaan pöytään pikkuauto ja laitetaan ruokaa suuhun, ku lapsi leikkii. Ok, pk:ssa niitä leluja ei saa tuoda pöytään, ymmärrän sen, mutta se on silti parempi vaihtoehto kuin se, että lapsi ei syö mitään.

Ja se miksi lapseni ei minun mielestäni "halunnut" syödä oli se, että hän nukkui niin pitkään, että muut olivat jo syöneet ja olivat jo leikkimässä. Lapseni oli siis nälkäinen, mutta ei ehkä ymmärtänänyt sitä, vaan leikkiminen olisi ollut mieluisempaa. Loppujen lopuksi lapseni oli sanonut, että haluaa syödä ku kärryjä oltiin jo viemässä pois. Mutta jos hänen olisi vaikka annettu leikkiä sillä pikkuautolla ja syötetty samalla, niin asia olisi ehkä mennyt helpommin? Toivonkin tavallaan pientä säätöä ja järjenkin käyttöä...pienten lasten kanssa kuitenkin joudutaan vähän katsomaan asioita sormien läpi. Meidän tapauksessamme asia meni kuitenkin ok loppujen lopuksi.
 
Ryhmiksessä katsottiin telkkaria moneen otteeseen päivässä,ulkoiltiin 1-2 krt. päivässä MAX: 45min.,vaikka olis kuinka hyvä sää ollut. Askartelussa hoitaja-täti askarteli ja lapsi sai istua vieressä... itse näimme tämän videolta näytettynä.

Pakkonukutus päikkäreille oli ihan kamalaa,lapsen sai arkisin vasta puolenyön jälkeen nukkumaan.
Pihalla vihjailtiin ettei lapsi osaa jotain tärkeetä,esim. 4v ei osannut viikonpäiviä,mutta mitään keskustelua ei saanut pyynnöstä huolimatta.

Eskariin siirtyi päiväkotiin,siitä ei ole mitään huonoa sanottavaa,ihana paikka... olisimpa vaihtanut aiemmin. huoh.
 
Meillä kokemusta perhepäivähoidosta, ryhmiksestä ja päiväkodista. Pph ja päiväkoti ovat olleet loistavia, ei kerrassaan mitään moitteen sanaa. Pph:sta tuli jopa ystävä ja näemme lastemme kanssa edelleen.

Ryhmiksessä väki vaihtui ihan liian tiuhaan eikä tuntunut olevan aina ihan tehtäviensä tasolla. Kun yksi lapsi kiusasi omaani puremalla, hoitohenkilökunta oli kehottanut puremaan takaisin ja muuta vähän outoa. Mutta periaatteessa kiva paikka sekin.

Joka paikassa on pärjännyt hyvin ihan keskustelemalla asioista.
 
[QUOTE="Tiina";24727743]Meidän pk:ssa on aivan ihanat hoitajat ja poikieni ryhmissä näin myös. PIenemmän ryhmässä tosin yksi hoitajista on ehkä hieman...hmm...uusavuton? Eilen hakiessani poikiani hän sanoi, että 2-vuotiaani ei ollut halunnut syödä välipalaa ja hän päästi lapsen leikkimään(!). Siinä vaiheessa kun tämä hoitaja oli lähtenyt viemään kärryä pois, poikani oli halunnut leipää..."Minä en vain aina oikein ymmärrä, mitä poikasi haluaa"...mielestäni hänen tulisi kuitenkin YMMÄRTÄÄ, että 2-vuotiaan on pakko syödä jotain lounaan ja päivällisen välissä. Vaikka lapsi olisi vastahakoinen, heidän vain tulee varmistaa vaikka päällä seisomalla, että lapsi syö jotain. Ei voi vaan kuitata asiaa siten, että "ei se halunnu".[/QUOTE]

Vaikka teippaamalla tuoliin kiinni? Eiku...
 
[QUOTE="vieras";24728240]Vaikka teippaamalla tuoliin kiinni? Eiku...[/QUOTE]

No, ehkä ei...mun kannattanee valita sanani paremmin, jotta moista ei enää tapahdu! Kenties joku muukin äiti on tuohtunut siitä, että lapsi meinataan jättää ruoatta ja ovat jossain keksineet muka hyvän tavan. Kiitos siis kommentistasi! Toivottavasi joku kuitenkin ymmärsi huoleni ja pointtini! Toivon siis, että kukaan lapsi ei joudu olemaan pk:ssa nälkäisenä vain sen vuoksi, että hoitajalla ei ole keinoja saada lapsen mielenkiintoa epäoleellisesta asiasta syömiseen.
 
Ryhmiksessä katsottiin telkkaria moneen otteeseen päivässä,ulkoiltiin 1-2 krt. päivässä MAX: 45min.,vaikka olis kuinka hyvä sää ollut. Askartelussa hoitaja-täti askarteli ja lapsi sai istua vieressä... itse näimme tämän videolta näytettynä.

Pakkonukutus päikkäreille oli ihan kamalaa,lapsen sai arkisin vasta puolenyön jälkeen nukkumaan.
Pihalla vihjailtiin ettei lapsi osaa jotain tärkeetä,esim. 4v ei osannut viikonpäiviä,mutta mitään keskustelua ei saanut pyynnöstä huolimatta.

Eskariin siirtyi päiväkotiin,siitä ei ole mitään huonoa sanottavaa,ihana paikka... olisimpa vaihtanut aiemmin. huoh.

Karseelta kuulostava paikka!
 
Mulla on eritysilapsi, joka on ollut perhepäivähoitajalla, päiväkodissa ja nyt koululaisen iltapäivätoiminnassa (eli käytännössä iltapäivähoidossa muiden lasten kanssa). Eipä ole pahaa sanottavaa kertynyt mistään hoitomuodosta, aina on keskustelemalla päästy yhteisymmärrykseen, jos jotain ongelmatilanteita on ollut.

Hoitajissa on työstään innostuneita ja vähemmän innostuneita, kontaktia ottavia ja vetäytyvämpiä persoonia, mutta kaikkien kanssa on toimeen tultu. Uusin "oma avustaja" (käytännössä ei sitä ole, mutta viettää kuitenkin lapseni kanssa enemmän aikaa tällä hetkellä kuin joku toinen hoitaja) tuntui alussa olevan tyytymätön kaikkeen mitä teimme tai jätimme tekemättä, ja aika töksähtävään sävyyn näistä huomautteli. Sinnikkäästi kuitenkin vastailimme ystävällisesti ja pyrimme korjaamaan epäkohdat (jotka eivät kyllä ihan aina meistä riippuvaisia tai järkeen käypiä onglemia olleet), ja nyt on sävy muuttunut ihan toisenlaiseksi. Ehkäpä uusi tilanne oudoksutti, ja se näkyi hänellä näin.

Mutta siis kaiken kaikkiaan hyvin on lastame hoidettu ja joustoa on puolin ja toisin tarvittaessa ollut.
 
[QUOTE="Tiina";24728257]No, ehkä ei...mun kannattanee valita sanani paremmin, jotta moista ei enää tapahdu! Kenties joku muukin äiti on tuohtunut siitä, että lapsi meinataan jättää ruoatta ja ovat jossain keksineet muka hyvän tavan. Kiitos siis kommentistasi! Toivottavasi joku kuitenkin ymmärsi huoleni ja pointtini! Toivon siis, että kukaan lapsi ei joudu olemaan pk:ssa nälkäisenä vain sen vuoksi, että hoitajalla ei ole keinoja saada lapsen mielenkiintoa epäoleellisesta asiasta syömiseen.[/QUOTE]

no mun mielestä ei ole mikään keino kantaa leluja ruokapöytään...
ja karu fakta on se, että jos lapsi ei syö, niin se ei syö, ei se nälkään kuole.
meilläkin esimerkiksi juuri tänään töissä yksi lapsi puljas aamupuuronsa kanssa ja ei vaan kertakaikkiaan syöny. ei kelvannu näkkäri eikä maistunu hedelmä ja todellakin yritettiin. sit vaan heippa ja moro ja otettiin aikasemmin sit päiväruualle jonka söikin tosi hyvin ja eikun päikkäreille ja kellään ei ollut ongelmaa asian suhteen...
 

Yhteistyössä