MItä tehdä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väsynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

väsynyt

Vieras
Perheessä on neljä lasta kaksi omaa ja kaksi miehen. Säännöt yleensäkin on ongelma, kun omilla on ollut säännöt, toiset on pitänyt ottaa huomioon ja omista tavaroista on pitänyt pitää huolta. Miehen lapset on elänyt lähes valtaistuimilla, mitään ei ole tarvinnut tehdä, sääntöjä ei liiemmin ole ollut, sitä ruokaa on tehty mitä lapset ovat halunneet.
Ja nyt ongelma onkin ruokailut, mikää ei maistu, omanikin ovat ottaneet mallia, pienempiä kuin ovat, tästä ruokapöytä narinasta. Hampurilaisia, suklaa muroja, vanukkaita, niitä menisi miehen lapsille, kunnon ruokaa ei lainkaan. karamellit, pullat ja piparit uppoavat myös hetkessä. Olen jo aivan hukassa. Sitten mies vielä tekee kaikille lapsille aina omiensa lempiruokaa, jota on kahta lajia. Ja minä olen se paha, joka yrittää tehdä monipuolista ruokaa..

Ja olisipa tämä edes ainut ongelma. Alan olla voimaton. Olen huolestunut jo omista muksuistani. Useita vuosia nuorempina he ovat oma-aloitteellisempia, reippaampia. Tekevät paljon asioita isompien puolesta. Jäävät usein jalkoihin, myöntyvät, ja pienet hartiat laskevat raskaasti alas.

Tästä on miehen kanssa keskusteltu, mies ei vaan näe asiaa näin, vaan hänen mielestä hänen pieni prinsessa kärsii eniten, koska jooutuu jakamaan huomiota jne. tämä neito osaa hienosti kietoa isänsä pikkurillin ympärille. ja kun komentaa, isä tai minä, niin sitten täällä on aina huono olla, ja isä pyytelee anteeksi.
 
no meillä on tuollaiset biologiset lapset, huonoja syömään ja mikään ei kelpaa ja itse olin vanhimpana lapsena samanlainen esimerkki pienemmilleni. ruoka ei vaan maistunut. ja ei, emme saaneet karkkia paljon koskaan eikä kotiin ostettu kaupan herkkuja koskaan, silti ei ruoka maistunut. ennen kuin alkoi se kasvun kausi, joskus murkkuna.

ja myös meillä lapset söivät kaikkea alle 4-5v, siis pienenä.

ja myös monissa perheissä jossa biologiset pienet jäävät joskus jalkoihin... valitettavasti
 
jalkoihin jääminen ei meillä ole tahatonta, vaan tönitään ja tuupitaan pois, päämääränä päästä itse aikuisen lähelle, kumman vaan ja pieni sysätään keinolla millä hyvällä kauemmas. ja ruokailu tttumukset ovat tulleet siis siitä että heille on aina tuotu kaupasta vain herkkuja. hese käyntejä on ollut useampi viikossa. ruoka kyllä maistuu, mutta vain tietynlainen ruoka, jos sitä ei saa, niin naristaan nälkää koko ajan.
 

Yhteistyössä