E
"epätoivoinen"
Vieras
Olen tosi häpeissäni ja allapäin, kun olen kolmen lapsen yksinhuoltaja ja he ovat kaikki päiväkodissa. En siis sen takia, että olen yksin vaan sen takia kun he sairastavat tietenkin silloin tällöin. Ja tottakai olen pois töistä. Ja tottakai saan myös itse kaikki taudit, mitkä hekin. En onneksi ihan aina.
Mutta siis olen sellaisessa ammatissa, missä poissaolot eivät ole kovin hyvä asia, kun työhöni tarvii joka kerta palkata tilalleni joku. Ja pomoni ei tietenkään ole siitä kovin hyvillään.
Olen käyttänyt äitiäni välillä hoitoapuna että itse pääsen töihin, mutta hän on vanha eikä jaksa aina hoitaa. Lasten isä hoitaa myös joskus. Mutta silti poissaoloja kertyy ja se ahdistaa minua, työkavereitani, pomoani. Mitä voin tehdä? Välillä tuntuu että irtisanon itseni ja elellään sitten minimirahoilla, mutta ei kai se voi olla ainoa vaihtoehto? Alan olla todella uupunut tähän tilanteeseen...ahdistaa.
Mutta siis olen sellaisessa ammatissa, missä poissaolot eivät ole kovin hyvä asia, kun työhöni tarvii joka kerta palkata tilalleni joku. Ja pomoni ei tietenkään ole siitä kovin hyvillään.
Olen käyttänyt äitiäni välillä hoitoapuna että itse pääsen töihin, mutta hän on vanha eikä jaksa aina hoitaa. Lasten isä hoitaa myös joskus. Mutta silti poissaoloja kertyy ja se ahdistaa minua, työkavereitani, pomoani. Mitä voin tehdä? Välillä tuntuu että irtisanon itseni ja elellään sitten minimirahoilla, mutta ei kai se voi olla ainoa vaihtoehto? Alan olla todella uupunut tähän tilanteeseen...ahdistaa.