Mitä te ajattelette naisesta, joka eronnut suhteesta jo vuosia sitten eikä vieläkään..

[outolintu?]

..ole "löytänyt" uutta kumppania?

Mietin tässä vain, että kuinkahan kummallisena mun suku ja työkaverit sun muut mua pitää. Mä erosin lasteni isästä kun nuorin oli vasta vauva, ja olen siitä saakka ollut lasten kanssa yksin, pian 10 vuotta. Mulla ei ole mitään hätää, pärjään aivan mainiosti näin eikä mulla ole henkilökohtaisesti mitään intoa edes päätyä parisuhteeseen tällä hetkellä. Ehkä tulevassa, mutta en usko että silloinkaan. Olen siis täysin vapaaehtoisesti sinkku ja yksin lasteni kanssa.

Kuinkahan omituiselta mä vaikutan kaikkien muiden silmissä tämän ikisinkkuuteni kanssa? Millaisia ajatuksia teille herää nuoresta naisesta, joka vaan on vuodesta toiseen "yksin"lastensa kanssa, ilman parisuhdetta?

 

["vieras"]

minä ainakin ajattelen vain että olet omistautunut lapsillesi ja hyvä niin eli en pidä ollenkaan omituisena.

 

["vieras"]

Ei herätä yhtää mitään ajatuksia. Jos on tyytyväinen elämäänsä lasten kanssa, niin miksi edes pitäisi?

Olen ollut sinkku vielä kauemmin kuin sinä..

 

["Eee"]

Vahva ja itsenäinen omillaan toimeentuleva nainen, joka ei juokse jokaisen mielitekonsa perässä.

 

["vieras"]

Minä olen nyt ollut lasten kanssa 3 vuotta, eikä ole mitään intoa hankkia edes miestä tähän talouteen, me pärjätään näinkin ihan hyvin.

 

["himmeli"]

mä tiedän yhden naisen joka on ollut 10v sinkkuna.. koska rakastaa viel ex miestään(hakee sit välillä lohtua omista aikuisista lapsista),ulospäin näyttää hyvin pärjäävältä(oma asunto,vakityö yms. ).

ajattelisin että olis aika päästää irti exästä,enkä muutenkaan ymmärtäisi.

ite en todellakaan oo viihtynyt sinkkuna..mä kaipaan kädet ympärilleni,hellyyttä,rakkautta, kiihkeää mutta tuttua seksiä.suudelmia joka päivä. sen kenen kainaloon voi mennä kun lapset ärsyttää liikaa. sen joka siinä tilanteessa halaa ja ottaa tilanteen hoitaakseen...

en en luopusi miehestäni vaikka mulle tarjottais miljoonia!

 

["jaa-a"]

En minä ainakaan pidä outona, sillä silloin pitäisin itseänikin outona. Ehkä me kuitenkin jotenkin rikomme sitä suurta järjestystä, kun minua ainakin välillä sukulaiset/ystävät yrittävät naittaa jollekulle...

 

["Sandelson"]

[QUOTE="jaa-a";28580491]En minä ainakaan pidä outona, sillä silloin pitäisin itseänikin outona. Ehkä me kuitenkin jotenkin rikomme sitä suurta järjestystä, kun minua ainakin välillä sukulaiset/ystävät yrittävät naittaa jollekulle...[/QUOTE]

Samaa mieltä.

 

["Hanna"]

Itselläni erosta 3 vuotta aikaa, eikä vielä ole tullut sellaista oloa, että pitäisi ukko tuohon nurkkiin saada.

Meillä menee lapsen kanssa hienosti, taloudellisesti hyvin ja arjen aikataulu lapsen ja omien harrastusten yhdistelyssä ja muutenkin elämässä menee loistavasti.

Ei tähän oikein saisi ukkelia sovitettuakaan.
Olen onnellinen näin

 

["hmm"]

Itse ainakin halusin miesten tehdessä tuttavuutta heti tuntea, että "tämä voi olla jotakin suurta", enkä vaivautunut seurustelemaan vähemmän varteenotettavien kanssa ollenkaan. Minulla oli heti intuitio siitä, ettei sellainen olisi mihinkään johtanut. Jotenka olin yksin pitkiä aikoja minäkin. Nykyinen mies onkin se juuri oikea sielunkumppani, jonka kanssa olemme taivaltaneet viimeiset 16 vuotta erittäin onnellisina. Nyt en enää tajua, miten voisin elää ilman häntä!

 

[Criminal Mind]

Että se olen minä

 

[Kylmäkkö]

Arvostan itsenäisiä ja omillaan toimeentulevia naisia! Kunnioitukseni sinunlaisia kohtaan on suuri ! Olet elänyt/nähnyt parisuhteen ja luotat itseesi täysillä !

 

["yyhoo"]

Jos joku mua pitää omituisena, niin sama se mulle on. Mun tahtia se ei haittaa hitustakaan. Mua vaan exän jälkeen on alkanut niin rankasti vituttaan kaikki kakslahkeiset, että mä en ole sellasta enää nurkkiini ottamassa ja mun kaverit, tutut ja sukulaisestkin tietää sen ja osa tietää ne syvimmätkin syyt. Olin ennen pitkää suhdetta exänkin kanssa hyvinkin itsenäinen, joten tuskin tämäkään aika on sen enempää heitä ihmetyttänyt.

 

[astrolabe]

Itsekin olen sellainen ollut. Ihan normaalia, jos se on oma toive ja valinta.

 

["vieras"]

Ihanaa meitä on muitakin

 

[LG]

En mitään. Voi sitä noinkin elää jos on onnellinen yksin lasten kanssa.

 

[Jkö]

No mä olisin ehkä vähän kade

 

[Orion-]

Keskittyy lapsiin ja uraan eikä kaipaa suhdetta. Kenties ei ole aikaa alkaa erityisemmin etsimäänkään.
Mutta sit nousee mieleen kysymys seksielämästä, vaikkei se mulle mitenkään kuulukaan, että onko kenties seksisuhde jonku kans tai sillon tällön yhden illan juttuja.

 

["hmmm"]

[QUOTE="Eee";28580147]Vahva ja itsenäinen omillaan toimeentuleva nainen, joka ei juokse jokaisen mielitekonsa perässä.[/QUOTE]

Samaa ajattelen täällä. Ja arvostan!