Mitä tässä voi enää tehdä?!

[v]

No siis, kaikella ystävällisyydellä. Oletko kysynyt mieheltä, miksi tekee kellonympäri töitä, vaikka siitä ei tule lisää liksaa? Jos olet kysynyt, mitä mies vastasi?

Olen kysynyt, ollaan keskusteltu asiasta jo aika kauankin.
Joko hän alkaa raivoamaan, eikä puhu asiasta, tai sitten sanoo, että hän tietää tekevänsä väärin, ja asiat on muuttumassa. Minun pitäisi vaan uskoa häneen. Sanoo tietävänsä, että hänellä on vinksahtanut tärkeisjärjestys väärinpäin (siis että työ tulee ennen perhettä ), mutta kyllä kaikki muuttuu, kun hänelle vaan annetaan aikaa. Sanoo, että hän on nyt sen takia paljon töissä, jotta saa kaikki asiat tehtyä, jonka jälkeen sitten keskittyy perheeseen.
Mutta sitten tietty tulee uusia töitä. Kyllähän kaikki tietää, ettei ne tekemällä lopu.
Sanoo myös, ettei saa päivällä oikein tehtyä mitään, jonka takia joutuu sitten iltasinkin niitä tekemään. Eli siis vaikuttaa työntekoonkin tuo hänen olotilansa.

Eli on siis kierre päällä. Tekee liikaa töitä, eikä töiden teosta tule mitään. Ja kun töiden teosta ei tule mitään, pitää olla taas lisää töissä.
Isäntä tarttis saada kunnon lomalle.
Mutta, se, miten se toteutetaan, onkin jo ihan toinen juttu.

 

[ap]

No siis, kaikella ystävällisyydellä. Oletko kysynyt mieheltä, miksi tekee kellonympäri töitä, vaikka siitä ei tule lisää liksaa? Jos olet kysynyt, mitä mies vastasi?

Olen kysynyt, ollaan keskusteltu asiasta jo aika kauankin.
Joko hän alkaa raivoamaan, eikä puhu asiasta, tai sitten sanoo, että hän tietää tekevänsä väärin, ja asiat on muuttumassa. Minun pitäisi vaan uskoa häneen. Sanoo tietävänsä, että hänellä on vinksahtanut tärkeisjärjestys väärinpäin (siis että työ tulee ennen perhettä ), mutta kyllä kaikki muuttuu, kun hänelle vaan annetaan aikaa. Sanoo, että hän on nyt sen takia paljon töissä, jotta saa kaikki asiat tehtyä, jonka jälkeen sitten keskittyy perheeseen.
Mutta sitten tietty tulee uusia töitä. Kyllähän kaikki tietää, ettei ne tekemällä lopu.
Sanoo myös, ettei saa päivällä oikein tehtyä mitään, jonka takia joutuu sitten iltasinkin niitä tekemään. Eli siis vaikuttaa työntekoonkin tuo hänen olotilansa.

Eli on siis kierre päällä. Tekee liikaa töitä, eikä töiden teosta tule mitään. Ja kun töiden teosta ei tule mitään, pitää olla taas lisää töissä.
Isäntä tarttis saada kunnon lomalle.
Mutta, se, miten se toteutetaan, onkin jo ihan toinen juttu.

Juuri näin varmaan onkin. Ja sitten päälle se syyllisyys, joka hälle tulee, kun "hylkää" meidät.
Mun mielestä fakta on se, ettei tuo ei tosiaan lopu sillä, että tekee vaan lisää töitä. Mutta hän on taas vakuuttunut siitä.
Tämän takia olen tosi neuvoton. Kuinka kauan voi antaa toisen ns hakata päätä seinään, kun on selvää, ettei hänen oma toiminta asiaan apua tuo.
Ja mitä voin itse tehdä? Mä oon itekin tosi väsynyt tähän tilanteeseen...

 

[ap]

Onko kellään henk.koht. kokemusta tälläsestä?

 

[ap]

uppista

 

[xxx]

Varmaan olis helpompaa sulle ja lapsille että eroaisitte. Lapset joutuu aika ikävään tilanteeseen, jossei saa yhtään isänsä huomiota.Tuskin se mies siitä miksikään muuttuu... Eron jälkeen sen olis pakko ottaa lapset välillä! Meillä miehen huomion vienyt tietokoneharrastus,mikä menee kaiken edelle ja siksi olen muuttmassa omaan asuntoon

 

[ap]

Varmaan olis helpompaa sulle ja lapsille että eroaisitte. Lapset joutuu aika ikävään tilanteeseen, jossei saa yhtään isänsä huomiota.Tuskin se mies siitä miksikään muuttuu... Eron jälkeen sen olis pakko ottaa lapset välillä! Meillä miehen huomion vienyt tietokoneharrastus,mikä menee kaiken edelle ja siksi olen muuttmassa omaan asuntoon

Niin, no enpä tiedä tuotakaan, että miten ne tapaamiset eron jälkeen menis. Eihän nuin poissaolevalle voi lapsia luottaa, kun ei muistais niitä ruokkia, saati että edes katsois perään, kun miettis vain niitä työasioitaan.

 

[vieras]

minkä ikäsiä teidän lapset on?ja mitä mies oikeen tekee työkseen?

 

[ap]

minkä ikäsiä teidän lapset on?ja mitä mies oikeen tekee työkseen?

Lapset on 1- ja 4-vuotiaat. Ja sillä ammatilla ei varmaan ole merkitystä

 

[vieras]

miehes pitää ite haluta muutosta,sinä tuskin voit enää mitään tehdä..

 

[vieras]

et voi tehdä mitään,jos miehesi haluaa kanssanne aikaa viettää niin varmasti sitten viettäisi..

 

[ap]

et voi tehdä mitään,jos miehesi haluaa kanssanne aikaa viettää niin varmasti sitten viettäisi..

Mutta jos hän oikeesti on sairas (masentunut, burn out jne jne ) niin ei kai noin suoraan voi johtopäätöksiä vetää?
Ei kai synnytyksen jälkeiseen masennukseenkaan noin karusti suhtauduta, että äiti ei nyt halua viettää aikaa vauvan kanssa, joten viedään vauva ikiajoiksi pois.
Hän kyllä haluaa muuttua, mutta ei löydä oikeita keinoja siihen, koska on jo niin "syvällä"

 

[?]

työterveyshuollosta apua?

 

[vieras]

et voi tehdä mitään,jos miehesi haluaa kanssanne aikaa viettää niin varmasti sitten viettäisi..

Mutta jos hän oikeesti on sairas (masentunut, burn out jne jne ) niin ei kai noin suoraan voi johtopäätöksiä vetää?
Ei kai synnytyksen jälkeiseen masennukseenkaan noin karusti suhtauduta, että äiti ei nyt halua viettää aikaa vauvan kanssa, joten viedään vauva ikiajoiksi pois.
Hän kyllä haluaa muuttua, mutta ei löydä oikeita keinoja siihen, koska on jo niin "syvällä"

Hommaa miehellesi sit apua..jos hän ei ite osaa niin sun on sit autettava.

 

[vieras]

Oletko kysynyt työkavereilta mitään? Mitäs jos ne vois hienovaraisesti ehdottaa jotain?

 

[Yksmamma]

Ex-työkaveri oli suht samanlainen työnarkomaani. Ratkaisi asian lopulta vetämällä itsensä kiikkuun omaan autotalliin, jota oma 7v poika löysi. Jostain suunnasta kannattaisi hakea apua.

 

[vieras]

Nyt ei auta mikään muu kuin sun ap ilmoittaa miehelle, että jaksat katsoa tuota tilannetta esim. 2 viikkoa, ja sitten ne työt on oltava normaalimallilla. Jos tuossa ajassa ei valmista tule, tai mies suostu hakemaan itselleen saikkua tai muuten hoitoa työnarkomaniaansa, sä haluat eron. Jos ei muuten usko, hommaat vaikka eropaperit valmiiksi ja allekirjoitat ne, postiin lähtee sitten tasan 2 vk päästä. Jos miehelläsi on yhtään älliä jäljellä, hän ottaa asian todesta ja toimii tilanteen mukaan. Jos taas hän ei teistä enää piittaa pätkääkään, sama ralli jatkuu vaan.

Tiedät itsekin, ettei tilanne hyvällä tuosta muutu yhtään mihinkään suuntaan. Mun mielestä toi on tosi huolestuttavaa, ettei ole lainkaan kiinnostunut lapsistaan ja halua viettää aikaansa heidän kanssaan. Nyt kova kovaa vastaan, muuten piinaava tilanne jatkuu! Ja kyllä vaan lapset kärsivät ja tulevat kärsimään tuosta tilanteesta. Kyllä ne lapsetkin sen huomaavat, ettei isänsä heistä välitä yhtään ja se taas vaikuttaa mm. itsetuntoon.

 

[ap]

et voi tehdä mitään,jos miehesi haluaa kanssanne aikaa viettää niin varmasti sitten viettäisi..

Mutta jos hän oikeesti on sairas (masentunut, burn out jne jne ) niin ei kai noin suoraan voi johtopäätöksiä vetää?
Ei kai synnytyksen jälkeiseen masennukseenkaan noin karusti suhtauduta, että äiti ei nyt halua viettää aikaa vauvan kanssa, joten viedään vauva ikiajoiksi pois.
Hän kyllä haluaa muuttua, mutta ei löydä oikeita keinoja siihen, koska on jo niin "syvällä"

Hommaa miehellesi sit apua..jos hän ei ite osaa niin sun on sit autettava.

Mutta miten?

 

[ap]

Meillä tilanne jatkuu siis edelleen
Tuota eroa pitkitän ja pitkitän, koska sehän tarkoittaisi sitä, ettei mies enää lainkaan näkis lapsia :/
Miten mä selitän niille, että isi valitsi enemmin työn kun heidät?
Erohan ei tosiaan auta tuota isä-lapsi suhdetta lainkaan...

 

[Ford Prefect]

Mä ihmettelen tota ylityöhommaa, koska se ei oo LAILLISTA.

Siis on lupa tehdä määrä x vuodessa ylitöitä, mutta sitä ei saisi ylittää, jos nyt ymmärrän oikein.

Ja ei tuossa auta kuin tehdä jotain konkreettista. Soittaa pomolle. Miehen vanhemmille, jos niistä on iloa.

Jos ei auta, niin ottaa ero ja unohtaa koko mies, KOSKA te ette ole sille tärkeitä näköjään ja sä vaan rakastat ja odotat ja toivot maailman tappiin asti, eikä se auta muuttamaan toista! :/ :hug:

 

[mamma ja pojat]

Sun täytyy laittaa miehelles kova kovaa vasten, näyttää hänelle mitä menettää jos ei tilanne muutu ja hae itselleen apua.
:hug: :hug:

 

[Teija]

Oletkos koskaan tarkistanut onko miehesi työpaikallaan silloin kun väittää olevansa.

Meillä oli samaa, mutta kyse ei ollut todellakaan työstä. Vaikka toki vietti siellä aikaansa työnkin ulkopuolella. Mieluummin pois minun ja lapsen luota.

Kuulostaa vahvasti siltä, että jostain muusta on kyse. Työpaikalla salasuhde? Varsinkin jos on vuorotyö, niin tämä sopisi oikein hyvin.

 

[koko ketjua lukeamatta]

Tilapäinen asumusero? Sellanen että soittelet miehelle ja osotat että olet edelleen hänen asioista ja voinnista kiinnostunut, mut että liitto on nyt sitten katkolla.
Heräisikö miehesi tällaiseen?

Kokeiltiin kuukausi olla niin, että hän asui muualla. Ei muutosta. Ikäväänsä valitti, mutta toimii silti samoin. Ja mun soittelut ei auta, koska hän on niin ahdistunut tilanteesta, ettei edes vastaa puheluihin aina.

Vai olisko ahdistunut sun "huolenpidosta" ja soitteluista ja vaatimuksista. Anna tehdä asiat omalla tavallaan, jätä täysin huomiotta koko mies vähäksi aikaa. Ehkä se siitä herää.

 

[yks]

mies pitäis saada joksiki aikaa sairaalahoitoon. työnarkomania varmaan olis diagnoosina.
ja pitkälle sairaslomalle. mä olin tässä vasta sairaalassa ja siellä oli mies hoidossa jolla oli työnarkomania. oli monen kuukauden saikku hänellä.