Mitä tai ketä pitäisi uskoa??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja avovaimo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Siis mitä ihmettä, eukko pyytää jotain nimilistoja mieheltään??? Tuoko oli se traumaattinen historian salailutapahtuma joka sai epäilemään - mökkireissulla oli ylimääräinen osallistuja???!!! Kyllä mä näkisin että sulla tässä se ongelma on. Et mitenkään voi rajoittaa miehesi kontakteja vieraisiin naisiin nyt etkä tulevaisuudessa. En myöskään tajua, miten sinulla voi olla pokkaa pyydellä kaiken maailman osallistujalistoja ja muita nimiä & yhteystietoja! Miehesi on kyllä todella kiltti ja pitkämielinen kun tuollaista skitsoilua sietää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja avovaimo:
Olenko Elli, jolla on tuntosarvet kohdillaan vai kenties vähän vinksahtanut itsetunnon menettänyt Elli-riepu? En enää tiedä mitä uskoa, omaa sisäistä ääntä vai toisen vakuutteluja...

Vainoharhaisuudessasi ehdottomasti olet tuota jälkimmäistä. En ihmettelisi, jos miehesi jättäisi tarkoituksella kertomatta nyt ja tulevaisuudessa moniakin juttuja, kun kerrotut viattomat asiatkin saavat sinut noin pois tolaltasi.
 
Joo, nyt kyllä kuulostaa siltä, että avovaimon mustasukkaisuus ja heikko itseluottamus ovat ottaneet vallan. Nuo mökkireissut ja muut jatkot ovat ihan normaaleja tapahtumia, kai sitä nyt parisuhteessa elävilläkin saa olla sosiaalista elämää suhteen ulkopuolellakin. Itse ahdistuisin aivan kamalasti, jos mieheni tenttaisi tuohon tyyliin. Nyt kyllä pitäisi jo hellittää ohjaksia ja antaa miehelle tilaa. Jos hän reissuiltaan kotiin tulee, niin kyllähän se tarkoittaa, että mies haluaa elää juuri avovaimonsa kanssa. Omistamisen- ja kontrollinhalusi voi pilata suhteenne - ei siis miehen toiminta.
 
Meillä kävi niin, että mies samalla tavoin lähti jatkoille pareista pippaloista, viipyi myöhään ym. Menoja tuntui olevan normaalia enemmän. Sitten lähti reissuun kaveriporukan kanssa. Tiesin kaikki muut lähtijät, mutta yhden nimi pidettiin salassa. Ja joo, tämä nainen oli mieheni salarakas, jonka hän oli tavannut juuri niissä aiemmin olleissa juhlissa ja tuon reissuunlähdön olivat suunnitelleet etukäteen.

Itse en ole koskaan skitsonnut miehen menoista mitenkään, meillä molemmat matkailee paljon. Mutta tuolloin vaan jotenkin tiesin, että kaikki ei ole kunnossa. Vaisto sanoi, että joku ei täsmää. Miehellä oli ollut suhde siihen naiseen jo useamman kuukauden. Osa kavereistakin oli sen tiennyt. Minulle kielsi koko sen suhteen ajan kun kysyin pari kertaa suoraan että onko toinen. Erittäin vakuuttavaa valehtelua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja oot aika nipo?:
Alkuperäinen kirjoittaja avovaimo:
Olenko Elli, jolla on tuntosarvet kohdillaan vai kenties vähän vinksahtanut itsetunnon menettänyt Elli-riepu? En enää tiedä mitä uskoa, omaa sisäistä ääntä vai toisen vakuutteluja...

Vainoharhaisuudessasi ehdottomasti olet tuota jälkimmäistä. En ihmettelisi, jos miehesi jättäisi tarkoituksella kertomatta nyt ja tulevaisuudessa moniakin juttuja, kun kerrotut viattomat asiatkin saavat sinut noin pois tolaltasi.

Niin, paitsi, että jos nämä viattomat asiat olisi kerrottu....

Jos menen kaverini Pertsan kanssa kahville, ja sanon poikaystävälleni ohimennen, että oon menossa Pertsan kaa, tai vastaavasti sanon kotona kun tulen ja toinen kysyy (ilman mitään tenttausta) miten päivä meni? mitä teit? Että törmäsin Pertsaan ja mentiin kahville. So what? Kumpikaan ei varmasti sen kummemmin pohdi, että hei käviköhän se nyt Pertsan kanssa oikeesti kahvilla ja uskokohan se.

MUTTA JOS menen Pertsan kanssa kahville ja kysyttäessä valehtelen, että olin vaateostoksilla, tai kahvilla Sirpan kanssa, niin mitähän mä siellä Pertsan kanssa kahvittelen sitten? Ja vaikka olisinkin vain viattomasti kahvilla, niin miksi sanoisin että Pertsa on Jonna kun toinen vain kysyy, että mitä teit tänään....Ja toivon että muutkin seurustelevat joskus kysyvät toisiltaan, että mitä teit/teitte kavereiden kanssa tänään? miten sun päivä meni? Silloin ei kai tarvi seurustella, jos tälläiset kysymykset tuntuvat tenttaukselta.
 
Olen kyllä itse joskus sanonut mustasukkaiselle exälleni, että olin kahvilla Sirpan kanssa, vaikka olinkin Pertsan kanssa. Syynä tähän oli se, että exä pahoitti joka tapauksessa mielensä jos satuin miespuolista ystävää tapaamaan, ja oli ihan hirveän epäluuloinen näistä. Sekä minun että hänen mieli pysyi parempana kun jätin kertomatta hänelle näistä. Tietysti jos olisn jäänyt kiinni niin soppa olisi ollut valmis, mutta lucky me, en jäänyt. Exä sen sijaan sai pian jäädä, muistakin syistä kuin mustasukkaisuutensa takia.

Minusta tuo että pyydät jotain nimilistoja ja traumatisoidut koko jupakasta vuosiksi eteenpäin on kyllä jo ihan kohtuutonta. Ja myöskin tenttausta.
 
Niin, unohdin vielä äsken lisätä, että mitäs täällä kyselet, jos olet jo valmiiksi sitä mieltä että toimintasi oli ja on täysin oikeutettua ja miehelläsi on jotain hämärää meneillään?
 
Alkuperäinen kirjoittaja avovaimo:
Olette vapaa ja lähestytte baarissa kiinnostavaa ja täysin tuntematonta miestä. Keskustelette noin 10 min, jonka jälkeen mies ilmoittaa, että seurustelee ja kunnioittaa seurustelukumppaniaan. No keskustelu loppuu siihen, mutta kiinnostus jää elämään...

Kuinka moni edelleen laittaisi parin viikon päästä tapahtuneesta kyseiselle miehelle mailia (tehden salapoliisityötä hänen nimensä ja maili osoitteensa selvittämiseksi) ja kertoisi, että haluaisi olla ystävä ja on eronnut vasta eikä hae mitään vakavaa...

Olisiko syytä epäillä että tarinassa tuntematon mies on täysin syytön ja rakkaalleen uskollinen ja sinkku nainen paha ja toisen omaa himoava...vai kenties sittenkään?

Mitäpä sitten jos varatun miehen avovaimo on ulkomaan matkalla kyseisen tapauksen aikana ja kaikki tämä selviää hänelle ikään kuin vahingossa viikko matkalta saavuttuaan. Avovaimo on ymmällään ja mustasukkainen ja tivaa mieheltään, mistä ihmeestä on kyse, kun tapaus on pitänyt salata. Edellisestä salailusta ja valehtelusta arvet eivät ole vielä edes ehtineet parantua...

Kun avovaimo kysyy: "Onko sinulla vielä jotain salattavaa?" Mies vastaa: "Ei, en ole tehnyt mitään, enkä vastannut mailiin. En ole kiinnostunut."
Seuraa hiljaisuutta, jonka jälkeen avovaimo kysyy: "Oletko nähnyt naista tapauksen jälkeen?" Mies on hiljaa ja kiemurtelee, kunnes vastaa: "Näin hänet kaupungilla pari päivää mailin jälkeen, ja hän pysähtyi moikkaamaan. Minä sanoin hänelle, etten aio vastata mailiin, koska seurustelen."

Onko mies nyt tunnollinen, uskollinen mies, jonka akat ovat saaneet varsinaiseen liemeen. Vai viedäänkö avovaimoa kuin pässiä narussa?
Kertokaa ellit, sinkut ja varatut, missä mättää?

Nainen baarista on osarikollinen koska tiesi miehen olevan varattu. Mies on rikollinen koska varmasti tietää olevansa varattu. Vaimo on se jota viedään kuin pässiä narussa. Miehellä päinvastoin on huono omatunto ja mahdollisesti uusii rikoksensa koska ei ole omasta mielestään tehnyt mitään väärää.
 
Käsittääkseni tuolla mökkireissulla oli myös naisia. Minusta olisi outoa, jos AP ei saisi lähteä mukaan varsinkin silloin, jos parisuhteessa on niin, että pääsääntöisesti mies menee omia menojaan, joihin tyttöystävä ei ole tervetullut. Silloin AP:n mies voisi ihan hyvin olla ilman seurustelusuhdetta, jos ei ole aikaa viettää yhdessä seurustelukumppanin kanssa.

Enpä osaa neuvoja antaa. Olisin varmasti itse tosi mustasukkainen ja luottamus nollilla. Jos haluat, jatka suhdetta ja katso, paraneeko parisuhteenne entiselle tasolle. Jos luottamusta ei synny, ei kannata itseään kiusata, vaan etsiä uusi mies, joka mielellään kiikuttaa sinua joka paikkaan ja joka esittelee sinut kavereilleen, jotta tiedät, kuka kukin on.
 
Ei kyse nyt ollut siitä, että halusinko mukaan mökille. En halunnut. Eikä kyse siitä, että lähtikö sinne muita tyttöjä...haloo! Yleensä kaveriporukoissa on molempia.

Kyse on yksinkertaisesti siitä, että miksi valehdella sellaisesta asiasta, kun totuuden kertominen tapahtumayhteydessä ei aiheuta mitään draamaa? Jos kysyn mitä aiot huomenna tehdä, ja vastaus on normaali, sanotaan, kuten normaalissa ihmisen kanssa käymisessä on tapana, että meen sen ja sen kanssa tekemään sitä ja sitä, mitä itse aiot tehdä jne. Mielestäni tämä on täysin NORMAALIA keskustelua, ei kenenkään ristikuulustelua. Jos olen lähdössä reissuun ulkomaille tyttökavereideni kanssa ja poikaystäväni kysyy, ketä teitä lähtee, niin Voi ettäkö ahistaa!! No ei todellakaan, eikös se oo aika normaalia, ja miksi en vastaisi. En tunne joutuvani ristikuulusteluun.

Sitä en ymmärrä, miksi silloin pitää valehdella kun toinen ei totuudenkaan kuullessaan aiheuta sen kummempaa kyselyä/tenttausta/mustasukkaisuuskohtauksia/draamaa. Ja jos jälkeen päin kuulen, että minulta on syyttä salattu muuten mitättömiä tietoja ja valehdeltu päin naamaa, kun olen kysynyt NORMAALEJA arkipäivän mitä-sinulle-tänään-kuuluu kysymyksiä, niin sitä minä en ymmärrä.

Ja huomautan nyt vielä lopuksi, että mielestäni avovaimoja/puolisoja/tyttökavereita/poikakavereita ei tarvi aina joka paikkaan raahata, eikä heidän tarvi mukaan lyöttäytyäkkään. Onhan toki luonnollista, että yhdessä tehdään paljon asioita, MUTTA omat jutut on omia juttuja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Homman nimi:
Nainen baarista on osarikollinen koska tiesi miehen olevan varattu. Mies on rikollinen koska varmasti tietää olevansa varattu. Vaimo on se jota viedään kuin pässiä narussa. Miehellä päinvastoin on huono omatunto ja mahdollisesti uusii rikoksensa koska ei ole omasta mielestään tehnyt mitään väärää.

Mies on rikollinen koska sai sähköpostia? Mies on rikollinen koska ventovieras tuli juttelemaan? Mies on rikollinen koska käy joskus baarissa tai mökillä ilman naistaan? Mies on rikollinen, koska mökille tuli joku ulkopuolinen? Mies ja ulkopuolinen ja baarinainen ja kaikki muutkin vieraat naiset ovat ilman muuta keskenään jonkinlaisessa suhdeviritelmässä?

 
Alkuperäinen kirjoittaja Kaikkihan on mahdollista:
Tämän kertoi pöydässä istunut ystävämme, joka on sellainen, että hän menee heti soittamaan poissaolijalle ja kertomaan, mitä joku oli tehnyt tai sanonut (tässä tapauksessa minulle) ja vastavuoroisesti hän yrittää onkia tietoonsa kaikki, mitä hänen miehensä tekee tai sanoo, jos hän on baarissa ilman puolisoaan.

Kiva ystäväpiiri. Meilläkin on kerrostalossa noita juoruakkoja. Eipä silti, että heillä oikeasti olisi jotain aihetta juoruta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja avovaimo:
Ei kyse nyt ollut siitä, että halusinko mukaan mökille. En halunnut. Eikä kyse siitä, että lähtikö sinne muita tyttöjä...haloo! Yleensä kaveriporukoissa on molempia.

Kyse on yksinkertaisesti siitä, että miksi valehdella sellaisesta asiasta, kun totuuden kertominen tapahtumayhteydessä ei aiheuta mitään draamaa? Jos kysyn mitä aiot huomenna tehdä, ja vastaus on normaali, sanotaan, kuten normaalissa ihmisen kanssa käymisessä on tapana, että meen sen ja sen kanssa tekemään sitä ja sitä, mitä itse aiot tehdä jne. Mielestäni tämä on täysin NORMAALIA keskustelua, ei kenenkään ristikuulustelua. Jos olen lähdössä reissuun ulkomaille tyttökavereideni kanssa ja poikaystäväni kysyy, ketä teitä lähtee, niin Voi ettäkö ahistaa!! No ei todellakaan, eikös se oo aika normaalia, ja miksi en vastaisi. En tunne joutuvani ristikuulusteluun.

Sitä en ymmärrä, miksi silloin pitää valehdella kun toinen ei totuudenkaan kuullessaan aiheuta sen kummempaa kyselyä/tenttausta/mustasukkaisuuskohtauksia/draamaa. Ja jos jälkeen päin kuulen, että minulta on syyttä salattu muuten mitättömiä tietoja ja valehdeltu päin naamaa, kun olen kysynyt NORMAALEJA arkipäivän mitä-sinulle-tänään-kuuluu kysymyksiä, niin sitä minä en ymmärrä.

Ja huomautan nyt vielä lopuksi, että mielestäni avovaimoja/puolisoja/tyttökavereita/poikakavereita ei tarvi aina joka paikkaan raahata, eikä heidän tarvi mukaan lyöttäytyäkkään. Onhan toki luonnollista, että yhdessä tehdään paljon asioita, MUTTA omat jutut on omia juttuja.

Ja nytkö sinä, avovaimo, ihan pokkana väität, että, jos miehesi olisi kertonut sinulle, että mökkireissuun (sinne lopettajaisiin) tulee myöskin tyttöjä, jotka eivät kuulu "sivuaineryhmään", sinä olisit ollut kyselemättä/tenttaamatta/saamatta mustasukkaisuuskohtausta/tekemättä asiasta draamaa?

Minulle on tullut jostain syystä hiukan erilainen kuva sinusta - olisikohan poikaystävälläsikin jotenkin "vääristynyt" kuva sinusta?

 
Ap. Minä ymmärrän sinua. Minulla ja miehelläni on hyvä, avoin ja rehellinen suhde ja se kyllä ainakin kärsisi jos toiselle tarvitsisi jostain ihme syystä valehdella kenen kanssa on ollut tekemisissä tai salata jonkun porukan läsnäolijoita.

Kaikilla ihmisillä ei ole sellaista arvomaailmaa että kumppanin kanssa jutellaan, ollaan rehellisiä ja jaetaan asioita, kerrotaan päivän tapahtumista ja kokemuksista ilman salailuja.

Sitä kohtaavatko sinun ja sinun miehesi arvomaailmat, voit kysyä vain itseltäsi tämän asian suhteen.

Minä rakastan omaa miestäni eniten sen takia, että koskaan ei tule edes aavistusta siitä että hän salaisi jotain. Se on tärkeää, minulle.
 
Kiitos ymmärrys,

vihdoinkin joku, joka osaa sanoa jotakin muutakin rakentavaa kuin, että:

"miehesi taatusti sen parin tunnin aikana soitti sille naiselle ja ne keksi yhteisen tarinan mitä sinulle syötetään"
tai
"Oletko joku nipo? Kyllä muaki ahdistais kun mua tentattais tolleen, olet vainoharhainen hullu"

Mikä ihme teitä ihmiset vaivaa?! Eikö nykyään enää saa odottaa rehellisyyttä toiselta tai on joku hullu nipo ja ristikuulustelija. Missä on luottamuksen kunnioitus? Eikö parisuhde perustu juuri keskinäiseen luottamukseen, jossa ei tarvitse ketään kuulustella, eikä sen enempää tekemisiään salailla. Toivon tosiaan, että suurin osa tähän keskusteluun osallistuneista, eivät ole seurustelevia osapuolia. Kysyin neuvoja ongelmaan, ja minulle vastaa kaksi aivan yhtä sekopäistä ääripäätä: "Kaiva ne vakoilulaitteet esille" ja "en määkään kertois mitään kellekkään, en varsinkaan sulle kun oot niin hullu ämmä"

Kiitos arvokkaista neuvoista.
 
Kyllähän epäilyksen siemenet lähtivät sinusta itsestäsi, kun täällä muilta kyselet. Ei siinä nyt vaan auta muu kuin katsoa tarkkaan mitä mies touhuaa - jos kerran luotat niin luotat, eihän sitä silloin tarvitsekaan kellekään ulkopuolisille soitella tai kirjoitella, tai täälläkään kysellä. Jos oikeasti aihetta on, niin ennen pitkää mies jää kiinni.
Samaa mieltä olen toki siinä, että parisuhteessa pitääkin kysyä toiselta ihan normaalit kuulumiset päivittäin. Kai se toinen tulee nyt siinä määrin kiinnostaa, että haluaa tietää miten hänellä on mennyt. Ei se mitään kuulustelua olekaan.
 
Minun itseni on vaikea sinällään asettua tilanteeseesi, koska minulla ei ole ollut tilanteita jolloin mieheni olisi millään lailla ollut epärehellinen tai salaillut asioita. (jopa hääsormuksen valinnan tiesin etukäteen, sen verran hän mieltymyksiäni kyseli etukäteen).

Mutta, jos.... minun maailmani romahtaisi. En usko, että pystyisin elämään ihmisen kanssa, johon et 100% luottaisi. Ennemmin eläisin yksin.

Olen aikoinani antanut exälleni anteeksi yden pettämisen, eron (joka johtui muista syitstä) jälkeen niitä tuli ilmi muutama muukin.Siihen henkiseen ylämäki-alamäki-kilpailu-elämään minä en koskaan enää suostu.

Joko olen se yksi ja ainoa, omana itsenäni tai sitten olen se yksi, yksin itseni kanssa.

ps. Jos se ei jo selvinnnyt, olen itsekin uskollista lajia, ja siksi vaadin toiseltakin samaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja niin no:
Kyllähän epäilyksen siemenet lähtivät sinusta itsestäsi, kun täällä muilta kyselet.


Kyllähän ne epäilyksen siemenet on kylvänyt ihan joku muu kuin ap. Hän huomasi ne, kun ne alkoivat itää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ymmärrys.:
Alkuperäinen kirjoittaja niin no:
Kyllähän epäilyksen siemenet lähtivät sinusta itsestäsi, kun täällä muilta kyselet.


Kyllähän ne epäilyksen siemenet on kylvänyt ihan joku muu kuin ap. Hän huomasi ne, kun ne alkoivat itää.



No, juuri tuota tarkoitinkin, että kun alunperin lähtee kyselemään täällä, niin epäilys on jo olemassa, mutta tuosta äskeisestä avovaimon kirjoituksesta sai sen kuvan, että on sitten väärin meidän täällä spekuloida ja syyttää hänen miestään uskottomuudesta - vaikka mitä muutakaan hänen kirjoitustensa perusteella pitäisi veikata kuin sitä, että jotain vispilänkauppaa miehellä on meneillään.
 
No tarkoitan vain, ettei kummankaan ääripään "neuvojat" ole kovin fiksuja parisuhteen suhteen. Tässä on esimerkiksi nimimerkin Kokomusta ajatuksia, ja tämä ei edusta kumpaakaan ääripäätä, joko "sinä oikeassa, minä paha" tai "sinä petturi, minä uhri".

Alkuperäinen kirjoittaja Kokomusta:
Varmaan jotain silmäpeliä ja flirttiä on ollut, ei kai kukaan ole niin epätoivoinen, että täysin neutraalisti suhtautuneen miehen yhteystietoja alkaa selvittämään. Vaikka eihän se nykyään vaikeaa ole. Jos saa toisen sähköpostin kaivettua esille, siihen yleensä riittää kyllä etunimi + firma, niin sähköposti löytyy. Nimeäkään ei välttämättä tarvitse, kun joillain firmoilla on kuvalliset nimitiedot nettisivuillaan. Jaa-a, vaikea sanoa, kun ei ole sitä naista nähnyt (eikä miestä), että olisiko sillä aihetta noin hyökkäävään käytökseen - siis miksi joku on noin kiinnostunut heti ja varatusta. Jos miehesi ei ole vastannut mailiin, niin mielestäni ei mitään hätää, flirttiä nyt tapahtuu aina jos on menossa iltamissa ilman kumppania.

Ap voi tietenkin itse miettiä onko aihetta huoleen vai ei, riippuu varmaan mikä se edellinen salailu ja valehtelutapaus oli. Liityikö siihen vieraita naisia?

Kiitos Kokomustalle, tämä on ihan hyvää pohdintaa tilanteesta, ja alan itsekkin olla samaa mieltä asiasta. En usko että selkäni takana tapahtuu mitään suurinta salaliittoteoriaa, mutta ehkä pientä flirttiä. Tietoinen salailu ei tunnu mukavalta, ja olen rehellisyyttä arvostava ihminen (vaikkakin se tuntuu joistakin aivan sairaalta). Parisuhteessa rehellisyys ei perustu mihinkään ihme raportointiin joka ikisestä liikkeestä, mutta rehellisyys on molemminpuolista kommunikointia ilman taka-ajatuksia.

Ehkä ylireagoin jossain määrin, ja en halua lähteä missään nimessä "vakoilulinjalle", se ei auta minua tässä tilanteessa yhtään. Jotkut voivat nyt sanoa minua liian sinisilmäiseksi, mutta minä en jaksa sellaista joka risahduksen säikkymistä ja väsyttävää joka ikisen kysymyksen huolellista suunnittelua. Tunne olevani edelleen oikeutettu kysymään, mitä kuuluu? mitä teit tänään? kenen kanssa olitte siellä? ilman mitään tunnetta siitä, että olen vainoharhainen hullu. Jos jotain tapahtuu selkäni takana ja minulle koko ajan valehdellaan asiasta, niin sitten Shame on them! Miksi minun pitäisi olla vastuussa joidenkin muiden valehtelusta tai salailusta, en ole siitä vastuussa nyt, enkä myöhemmin.

Jos jotkut ihmiset vierittävät oman kieroutensa aina toisen niskaan, niin pitäisikö siinä vaiheessa alkaa jo katsoa peiliin, sen sijaan, että hokee vain mantraa: "muttako se on niin mustasukkainen, se aina vaan tenttaa". Tokihan asia ei aina ole niin mustavalkoinen vaan on olemassa myös vainoharhaisia ja mustasukkaisia ihmisiä, olkoon sitten niin, mutta silloinkin on aina olemassa valinta, haluanko itsestäni ihmisen joka valehtelee vai voinko kenties olla ilman tätä liian mustasukkaista iilimatoa....

Kiitos ja kuitti :)
 
Mitä te Elli-ihmiset tarkoitatte, kun puhutte luottamuksesta. Sitäkö, että toinen esim. kertoo teille esim. pienet flirtit, meilit ja pussailun? Vai sitä että kumppani ei missään olosuhteissa tee mitään näistä?

Lähden siitä, että useimmille ainakin paneminen - kertoipa siitä tai ei - on luottamuksen pettämistä, jos toisin ei ole sovittu
 
Usein kolmas osapuoli eli ammattilainen keskustelussa saa asiat oikeille kohdilleen ja saatte asian selväksi.

Kymmenen sessiota asian tiimoilta terapiassa avaa teille molemmille toistenne "mielten"ovet. Kannattaa maksaa.
 
... jatkaa: kun maksatte ongelman ratkaisusta terapeutille niin asia on vain teidän kahden käsissä ja saatte vastauksen TEIDÄN ongelmaan. Aikaa menee siis noin 10 vkoa, kun käytte kerran viikossa ja keskitytte vain tähän ongelmaan.
 

Yhteistyössä