Mitä sellaista teet nyt itse , mikä ärsytti omissa vanhemmissasi sinua kun olit lapsi/nuori?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Mua ärsytti se, että kun valitin jostakin niin äiti oli heti kertomassa miten hyvin mulla asiat on verrattuna siihen, miten hänen nuoruudessaan oli.
Huomasin että teen ihan sitä samaa omille lapsilleni :)

Lapset ruikuttavat, ettei ole mitään tekemistä. Alan marmatttaa: Kuulkaas, teillä on kaikenmaailman pelikoneet, videovehkeet, tietsikat, cd-soittimet ja jopa omat puhelimet. Kaveritkin asuvat tässä han vieressä, hyvänen aika, eikä muka mitään tekemistä! Kun MINÄ olin teidän ikäinen niin oli vaan telkkari ja sekin oli mustavalkoinen, ohjelmaa tuli vaan kahdelta kanavalta. Radio oli ja pelkkä lankapuhelin. Kirjastosta haettiin kirjoja ja piirreltiin, oltiin ulkona ja pläp pläp....

Siihen lapset: No joo joo mutsi, kyllä me tiedetään että kun olit nuori niin ei ollut keksitty yhtään mitään. Silti olit aina iloinen ja reipas, luit vaan kehittäviä kirjoja ja hiihdit ja kesällä leikit käpylehmillä mutta ennen oli ennen ja nyt on nyt! Ei niitä voi verrata!

Ihan samalla lailla minä sanoin omalle äidilleni :D
 
En nyt lähde edes erittelemään mutta päivä päivältä minä huomaan olevani aivan kuten äitini vaikka olimme aika riitaisia silloin kun MINÄ olin pahimmillani. Silloin ajattelin että "minä en ikinä....!".
Nyt 30+ iässä minä huomaan ja tajuan olevani aivan kuin äitini ja mitä isommaksi omat lapset kasvavat, sitä parempana äitinä koko ajan äitiäni pidän. Sitä suuremmalla kiitollisuudella hänen rajojaan ja huolenpitoa muistelen. Toivottavasti omatkin lapset ajattelevat edes aikuisena sitten samoin.
 

Yhteistyössä