Toggle sidebar

Mitä saatte päivän aikaa aikaiseksi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "mama"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
M

"mama"

Vieras
Pienen vauvan kanssa touhuilun lisäksi?

Mä oon vähäunisuuden vuoksi aika todella väsynyt, enkä hirveästi jaksa muuta. Kun lapsi nukkuu, rentoilen minäkin. Unta en valitettavasti päivällä saa, vaikka unet ovat olleet huonot jo kohta puoli vuotta, vauva syö parin tunnin välein läpi vuorokauden. Suuntaan kaiken energian vauvaan kun hän on hereillä, silloin touhutaan täysillä kyllä. Mutta mietin että pitäisikö muutenkin jaksaa... Mies käy kaupassa töiden jälkeen ja sitten illalla tietenki jaetaan hoitaminen ja kotityöt...
 
Imetätkö?

Itse ainakin nukahdin vauvan viereen joka kerta, jos päivällä imetin häntä pitkällään sängyllä. Hereillä ei kestänyt, vaikka olisi yrittänyt :)
 
Koita levätä aina kun mahdollista.
Meillä oli vauva-aikaan kaksi koiraa, joten niiden kanssa oli lähdettävä ulos väsytti tai ei. Kaksosten lisäksi minulla oli huollettava 3-vuotias ja pari koululaista eli ei siinä omaa väsymystä ehtinyt miettiä. Kodin siisteys laski, mutta minä en ottanut siitä stressiä. Sitten siivottiin, kun sellainen hetki tuli.
 
Kun vauva nukkuu, touhuilen taaperon kanssa(lähinnä luetaan ja leikitään), teen päivän ruuan, pesen pyykkiä ja teen sellasen perus-"siistimis"-siivouksen kerran päivässä myös. Niin ja ulkoillaan lasten kanssa vähintään tunti, kahteen pyrin jos ilma on hyvä. Samalla tulee koirat lenkitetyiksi ja joskus hoidetaan myös kauppareissu, yleensä mies töistä tullessaan hoitaa kaupassa käynnin. Joskus on päiviä jolloin saan aikaiseksi jopa ommella (mun intohimo :)
 
Osittaisimetän, mut harvassa on ne kerrat ku saan unta päivällä... Vaunuilen mä vauvan kans lähes joka päivä... Ehkä sit riittää ku vauvan kans jaksan touhuta... :) tuntuu vaan et monet saa paljon aikaan päivisinkin.
 
Ensimmäisen lapsen kanssa pelkkä päivävaatteisiin pääseminen ja tiskikoneen tyhjennys olivat uroteko. Nyt viidennen vauva-aikana on vaan pakko saada enemmän aikaan. Ruoka isommille, kerhoon vienti ja haku, tiskit, pyykit jne. Mies hoitaa kauppa-asiat onneksi. Osittain on kyse tuosta "pakosta" ja osittain oppimisesta, että saa enemmän aikaseksi kuin ensimmäisen kanssa. Väsymykseen ei kyllä opi :(
 
[QUOTE="Vieras.";29678251]Vauvan voi hereillä olo aikana myös laittaa "itse" viihdyttään itseensä.
Ei äidin naama kaikkinen mölyleluineen tarvi joka hetki olla vieressä.[/QUOTE]

No en mä ilveile vauvan naaman ääressä koko ajan sen hereillä ollessa ;)

Mä nautin sen pikkusen kans olemisesta, se ei ole raskasta tai mitenkään henkisesti väsyttävää. Me tehdään kaikkee kivaa, meillä on oikeesti kivaa yhdessä :) En tiennyt kyllä että noin pienen kanssa tosiaan voi puuhata kaikkee siten, et hän on meiningissä mukana ihan täysillä. Tottakai vauva on myös omissa oloissaan välillä, jos mun pitää tehdä jotain muuta tai on menossa nukkuu yksin sänkyynsä. Mutta pääsääntöisesti hereilläolo aika vietetään yhdessä aikaa, luetaan, leikitään, jutellaan, chillaillaan... :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Gfff:
Ensimmäisen lapsen kanssa pelkkä päivävaatteisiin pääseminen ja tiskikoneen tyhjennys olivat uroteko. Nyt viidennen vauva-aikana on vaan pakko saada enemmän aikaan. Ruoka isommille, kerhoon vienti ja haku, tiskit, pyykit jne. Mies hoitaa kauppa-asiat onneksi. Osittain on kyse tuosta "pakosta" ja osittain oppimisesta, että saa enemmän aikaseksi kuin ensimmäisen kanssa. Väsymykseen ei kyllä opi :(
Click to expand...

Niin, sittenhän ei tietenkään ole muuta vaihtoehtoa, pitää jaksaa :) Ja varmasti se on just noin, et "luonto hoitaa" et jaksaa sen mitä on pakko jaksaa... ja tietysti varmasti just oppii tekemään järjestelmällisesti tai jotain... :) Tsemppiä sinne arkeen ja kiitos kirjoituksesta!
 
Ekan vauva-aikana vietin sitä vauvahuuruista arkea toisinaan yöpaidassa. Sittemmin arki on muuttunut. Nyt klo 7 ylös, lapsia kerhoon, pyykkiä, tiskiä, ruoanlaittoa, imurointi, petien petaus ja vessanpesu. Siinä tämän päivän perussaldo. Niin ja esikoisen tukanleikkuu. Kun on se yksi, joka valvottaa, niin lepää hyvällä omalla tunnolla kun voit. Tätä arkee kyllä aikatauluttamaan myöhemminkin. Nauti!
 
[QUOTE="jepp";29678431]Ekan vauva-aikana vietin sitä vauvahuuruista arkea toisinaan yöpaidassa. Sittemmin arki on muuttunut. Nyt klo 7 ylös, lapsia kerhoon, pyykkiä, tiskiä, ruoanlaittoa, imurointi, petien petaus ja vessanpesu. Siinä tämän päivän perussaldo. Niin ja esikoisen tukanleikkuu. Kun on se yksi, joka valvottaa, niin lepää hyvällä omalla tunnolla kun voit. Tätä arkee kyllä aikatauluttamaan myöhemminkin. Nauti![/QUOTE]

Kiitos :-)
 
Mäkään en saanut esikoisen kanssa oikein mitään aikaiseksi, kun oli alkuun koliikkia ja nukkumisongelmaa. Päivät meni vaunulenkkeillessä, yöt heräillessä. Nyt esikoisen ollessa 1,5-vuotias arki on helpottanut, mutta lapsi edelleen tosi herkkä ja tottunut saamaan koko ajan huomiota. Saan silti ruuan tehtyä jossain välissä, hoidettua pyykit, astianpesukoneen, keittiön siistimisen ja vessan pesun, mutten mitään ylimääräistä. Ulkoillaan, kyläillään, käydään pienesti kaupassa jne.
 
[QUOTE="moi";29678466]Mäkään en saanut esikoisen kanssa oikein mitään aikaiseksi, kun oli alkuun koliikkia ja nukkumisongelmaa. Päivät meni vaunulenkkeillessä, yöt heräillessä. Nyt esikoisen ollessa 1,5-vuotias arki on helpottanut, mutta lapsi edelleen tosi herkkä ja tottunut saamaan koko ajan huomiota. Saan silti ruuan tehtyä jossain välissä, hoidettua pyykit, astianpesukoneen, keittiön siistimisen ja vessan pesun, mutten mitään ylimääräistä. Ulkoillaan, kyläillään, käydään pienesti kaupassa jne.[/QUOTE]

No niin, sitä nukkumisongelmaa täälläkin. Jäin miettii että tokihan mä ruoan laitan, pyykit pesen ym jos tarvii, mutta usein ei ole mitään pakollista tekemistä. Päivän ruokakin laitetaan yleensä illalla jo valmiiksi. Ehkä mietin liikaa? Ehkä nsutin nyt sitten vaan. Taidan olla sellainen ihminen joka on tottunut tekemään töitä koko ajan ja siksi tää tuntuu oudolta ja tunnen itseni saumattomaksi. Tärkeimmän teen kuitenkin niin hyvin kuin osaan :-)
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa