M
V
"Vieras"
Vieras
Raskausajan monivutamiinia. A-vitamiinia on syy välttää mutta tärkeimmät ovat foolihappo, kalsium ja D-vitamiini! Foolihappo tärkein jo heti alkuraskaudessa, mieluiten jo ennen raskautta aloitettava!
V
"vieras"
Vieras
Raskausmultitabs, D-vitskua ja kalaa ihan kalana ei omega-valmisteena purkista.
B-vitskut ovat vesiliukoisia, joten niitä myös.
B-vitskut ovat vesiliukoisia, joten niitä myös.
V
"Vieras"
Vieras
V
"vieras"
Vieras
V
"vieras"
Vieras
Siinähän ne jo tulikin: b-vitamiinia foolihapon takia, d-vitamiinia 10 mg, kalsiumia 500-1000 mg ja raskauden puolivälistä lähtien magnesiumia suonenvetoihin. Samoihin aikoihin moni tarvitsee myös rautalisää.
M
"Mirkku"
Vieras
Monivitamiini-hivenaine, d:tä ainakin 50, kunnolla hyviä omegoja (lopeta omega 3:t 2 vko ennen synnytystä!) ravinnossa tarpeeksi hyviä rasvoja, rautaa
T
terveyttä
Vieras
EI ainakaan apteekin synteettisiä monivitamiineja.
Odottava, jo lasta suunnitteleva ja imettävä äiti tarvitsee ruoan lisänä ravintolisiä, jotka ehkäisevät sikiövaurioita, raskausmyrkytystä, diabetesta, masennusta sekä edistävät sikiön aivojen, hermoston, luuston ja silmien kehitystä. Lisäksi ravintolisät vähentävät ennenaikaisen synnytyksen ja keskenmenon vaaraa. Tärkeimmät ravintolisät odottavalle ja imettävälle äidille ovat foolihappo, C- ja D-vitamiinit, magnesium, rauta, sinkki ja kalaöljyn omega-3-rasvahapot sekä maitohappobakteerit. Odottavan ja imettävän äidin tulee ehdottomasti välttää tupakkaa, alkoholia, huumeita ja mielellään myös särky-, masennus- ja epilepsialääkkeitä.
Raskausajan ravinto avain hyvään terveyteen
Raskausajan ravinto avain hyvään terveyteen - Potilaan Lääkärilehti
Raudan puute aiheuttaa anemiaa, josta kärsii noin 30% maailman väestöstä. Rautaa ei saa syödä, jos EI ole anemiaa todettu verikokeella.
Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.
C-vitamiinia 500-1000mg / vrk
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk
Omega-3 rasvahappoja
Foolihappoa 400µg /vrk
Foolihapon käyttö varhaisraskaudessa suojaa lasta keskushermostoputken sulkeutumishäiriöiltä.
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo10543.pdf
Folaattia ruuasta:
Eniten ja v
D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.
Muut saa todella edullisesti esim. Citymarketin luontaistuotehyllystä.
Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5.
Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen nainen saa ruoastaan keskimäärin 5 ja mies 7 mikrogrammaa D-vitamiinia. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UV-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16.
D-vitamiinia pitää syödä, niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
Miksi ei-lääkärit Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 7,5-10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan pienet lapset saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle.
Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin.
Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l.
Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!
Odottava, jo lasta suunnitteleva ja imettävä äiti tarvitsee ruoan lisänä ravintolisiä, jotka ehkäisevät sikiövaurioita, raskausmyrkytystä, diabetesta, masennusta sekä edistävät sikiön aivojen, hermoston, luuston ja silmien kehitystä. Lisäksi ravintolisät vähentävät ennenaikaisen synnytyksen ja keskenmenon vaaraa. Tärkeimmät ravintolisät odottavalle ja imettävälle äidille ovat foolihappo, C- ja D-vitamiinit, magnesium, rauta, sinkki ja kalaöljyn omega-3-rasvahapot sekä maitohappobakteerit. Odottavan ja imettävän äidin tulee ehdottomasti välttää tupakkaa, alkoholia, huumeita ja mielellään myös särky-, masennus- ja epilepsialääkkeitä.
Raskausajan ravinto avain hyvään terveyteen
Raskausajan ravinto avain hyvään terveyteen - Potilaan Lääkärilehti
Raudan puute aiheuttaa anemiaa, josta kärsii noin 30% maailman väestöstä. Rautaa ei saa syödä, jos EI ole anemiaa todettu verikokeella.
Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.
C-vitamiinia 500-1000mg / vrk
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk
Omega-3 rasvahappoja
Foolihappoa 400µg /vrk
Foolihapon käyttö varhaisraskaudessa suojaa lasta keskushermostoputken sulkeutumishäiriöiltä.
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo10543.pdf
Folaattia ruuasta:
Eniten ja v
D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.
Muut saa todella edullisesti esim. Citymarketin luontaistuotehyllystä.
Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5.
Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen nainen saa ruoastaan keskimäärin 5 ja mies 7 mikrogrammaa D-vitamiinia. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UV-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16.
D-vitamiinia pitää syödä, niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
Miksi ei-lääkärit Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 7,5-10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan pienet lapset saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle.
Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin.
Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l.
Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!
T
terveyttä
Vieras
D-vitamiini hyötyä koko terveydelle!
Aamiainen ruohikolla: D-vitamiini — hyötyä koko terveydelle
Monivitamiinit:
Ravinteet
Jos lääketehtaiden ja muutaman muunkin valmistajan synteettisistä vitamiinihivenaine-valmisteista olisi oikeasti jotain hyötyä, niin niitä halpoja purkkeja lähetettäisiin riisin ja maissin kaveriksi Afrikkaan aliravitsemukseen kuoleville lapsille ja aikuisille.
Ruuassa ravintoaineita on satoja, jopa tuhansia ja muutaman keinotekoisen vitamiinin ja hivenaineen yliannostus ei tuo terveyttä.
D-vitamiinin saanti on tärkeä!
"Etelä-Karoliinan yliopiston professorit Carol L. Wagner, Bruce Hollis ja kymmenen heidän kollegaansa julkaisivat synnytyslääkäreiden ammattilehdessä suurimman tähän mennessä tehdyn satunnaistetun tutkimuksen raskaudenajan D-vitamiinin tarpeesta. Tarve on yli kymmenkertainen Suomessakin voimassa olevaan viranomaissuositukseen nähden.
Tutkimukseen osallistui 256 odottavaa naista, joista 160 pysyi mukana synnytykseen asti. Naiset jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai 50 ja toinen 100 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia päivässä. Hoito aloitettiin raskauden 3-4 kuukaudella. Eeettinen komitea ei antanut lupaa käyttää kolmatta ryhmää verrokkeina, joille olisi annettu 10 µg/vrk, mikä on voimassa oleva viranomaissuositus raskaana oleville USA:ssa ja muun muassa Suomessa.
Mustaihoisten naisten D-vitamiinin pitoisuus seerumissa (S-D-25) oli keskimäärin 46 nmol/L, mikä on paljon alle viitearvon alarajan (75-150 nmol/l). Valkoihoisten vastaava lukema oli 74 nmol/l eli juuri alarajan alapuolella. S-D-25 nousi raskauden lopulla 100 nmoliin/l vain 37 %:lla 50 µg:n ryhmän ja 46 %:lla 100 µg:n ryhmän naisista. Tässä pitoisuudessa D-vitamiinin aktivoituminen saavuttaa huippunsa. 100 nmol/l on siis vähimmäistavoite. Kummassakaan D-vitamiiniryhmässä ei ilmennyt sivuvaikutuksia. Ehkä hieman yllättäen seerumin kalkkipitoisuus aleni hiukan (meitähän on peloteltu, että D-vitamiini voisi nostaa sitä).
Synnytyksessä mitattu napaveren D-vitamiinin pitoisuus oli 50 µg:n ryhmässä keskimäärin 55 nmol/l ja 100 µg:n ryhmässä 67,5 nmol/l.
100 µg päivässä saaneilla naisilla oli 2,5 kertaa suurempi todennäköisyys (kuin 50 µg:ta saaneilla) synnyttää normaalipainoinen vauva. Mitä pienempi S-D-25 oli, sitä todennäköisempi oli ennenaikainen synnytys. Matala S-D-25 liittyi myös infektioihin. Kaiken kaikkiaan raskauskomplikaatiot olivat vähäisempiä 100 kuin 50 µg:n ryhmässä, joskaan ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä."
Odottaville naisille D-vitamiinia 150 µg/vrk - Terveysuutiset - Tohtori Tolonen
Neuvolassa saa veren D-vitamiinipitoisuuden mitattua.
Pyytää pitää erikseen tuo mittaus.
Aamiainen ruohikolla: D-vitamiini — hyötyä koko terveydelle
Monivitamiinit:
Ravinteet
Jos lääketehtaiden ja muutaman muunkin valmistajan synteettisistä vitamiinihivenaine-valmisteista olisi oikeasti jotain hyötyä, niin niitä halpoja purkkeja lähetettäisiin riisin ja maissin kaveriksi Afrikkaan aliravitsemukseen kuoleville lapsille ja aikuisille.
Ruuassa ravintoaineita on satoja, jopa tuhansia ja muutaman keinotekoisen vitamiinin ja hivenaineen yliannostus ei tuo terveyttä.
D-vitamiinin saanti on tärkeä!
"Etelä-Karoliinan yliopiston professorit Carol L. Wagner, Bruce Hollis ja kymmenen heidän kollegaansa julkaisivat synnytyslääkäreiden ammattilehdessä suurimman tähän mennessä tehdyn satunnaistetun tutkimuksen raskaudenajan D-vitamiinin tarpeesta. Tarve on yli kymmenkertainen Suomessakin voimassa olevaan viranomaissuositukseen nähden.
Tutkimukseen osallistui 256 odottavaa naista, joista 160 pysyi mukana synnytykseen asti. Naiset jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai 50 ja toinen 100 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia päivässä. Hoito aloitettiin raskauden 3-4 kuukaudella. Eeettinen komitea ei antanut lupaa käyttää kolmatta ryhmää verrokkeina, joille olisi annettu 10 µg/vrk, mikä on voimassa oleva viranomaissuositus raskaana oleville USA:ssa ja muun muassa Suomessa.
Mustaihoisten naisten D-vitamiinin pitoisuus seerumissa (S-D-25) oli keskimäärin 46 nmol/L, mikä on paljon alle viitearvon alarajan (75-150 nmol/l). Valkoihoisten vastaava lukema oli 74 nmol/l eli juuri alarajan alapuolella. S-D-25 nousi raskauden lopulla 100 nmoliin/l vain 37 %:lla 50 µg:n ryhmän ja 46 %:lla 100 µg:n ryhmän naisista. Tässä pitoisuudessa D-vitamiinin aktivoituminen saavuttaa huippunsa. 100 nmol/l on siis vähimmäistavoite. Kummassakaan D-vitamiiniryhmässä ei ilmennyt sivuvaikutuksia. Ehkä hieman yllättäen seerumin kalkkipitoisuus aleni hiukan (meitähän on peloteltu, että D-vitamiini voisi nostaa sitä).
Synnytyksessä mitattu napaveren D-vitamiinin pitoisuus oli 50 µg:n ryhmässä keskimäärin 55 nmol/l ja 100 µg:n ryhmässä 67,5 nmol/l.
100 µg päivässä saaneilla naisilla oli 2,5 kertaa suurempi todennäköisyys (kuin 50 µg:ta saaneilla) synnyttää normaalipainoinen vauva. Mitä pienempi S-D-25 oli, sitä todennäköisempi oli ennenaikainen synnytys. Matala S-D-25 liittyi myös infektioihin. Kaiken kaikkiaan raskauskomplikaatiot olivat vähäisempiä 100 kuin 50 µg:n ryhmässä, joskaan ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä."
Odottaville naisille D-vitamiinia 150 µg/vrk - Terveysuutiset - Tohtori Tolonen
Neuvolassa saa veren D-vitamiinipitoisuuden mitattua.
Pyytää pitää erikseen tuo mittaus.
Minä söin raskausajan monivitamiinia, foolihappoa erikseen, D-vitamiinia erikseen ja mustaherukansiemenöljy kapseleita. Lopuuraskaudessa söin myös kalkkitabletteja koska en kauheesti käytä maitotuotteita ja mun teki koko ajan mieli syödä sementtiä, betonia ja hiekkaa.
T
terveyttä
Vieras
Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen nimellään varustettuja vitamiineja söisikään.
T
terveyttä
Vieras
Epilepsialääkkeitä määrätään paljon myös kipuun.
Tottakai epilepsia on syytä hoitaa, jos sellainen on ja silloin kyllä keskustellaan lääkärin kanssa mahdollisesta lapsen hankkimisesta.
T
terveyttä
Vieras
P
perusravitsemus kuntoon + D
Vieras
Hyviä rasvoja:
Kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut öljyt. Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta). EI MARGARIINIA
Hyvää rasvaa tulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.
Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:
Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).
Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.
Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.
Proteiinit:
Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.
Hyviä kasvikunnan proteiininlähteitä ovat palkokasvit, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet. Kasvisravinnon perusproteiini tulee täysjyväviljasta. Viljasta saadaan hyvälaatuinen proteiiniseos yhdistämällä se joko palkokasveihin (pavut, linssit, herneet) tai perunaan, sieniin, juureksiin tai muihin vihanneksiin. Kasvikunnan tuotteista soijaproteiinin aminohappokoostumus on ihanteellisin. Useissa kasvikunnan tuotteissa jotain aminohappoa on hyvin vähän, mutta yhdistelemällä eri kasviproteiinin lähteitä saadaan lopputulokseksi hyvälaatuinen proteiiniseos.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan proteiinia tulisi saada n. 10 20 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 50 100 g proteiinia päivässä.
Hyviä hiilihydraatteja:
Syö kasviksia, vihanneksia, juureksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä ja marjoja vähintään 500 grammaa päivässä.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan hiilihydraattia tulisi saada loput energiasta eli n. 45 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa n. 225 g hiilihydraattia päivässä.
Viljat (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä, joka muuttuu sokeriksi) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä. Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa. Perunan ja viljat voi korvata juureksilla, kasviksilla, vihanneksilla ja marjoilla.
Kohtuudella täysjyväviljaa jos viljat sopivat?
Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.
Kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut öljyt. Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta). EI MARGARIINIA
Hyvää rasvaa tulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.
Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:
Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).
Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.
Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.
Proteiinit:
Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.
Hyviä kasvikunnan proteiininlähteitä ovat palkokasvit, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet. Kasvisravinnon perusproteiini tulee täysjyväviljasta. Viljasta saadaan hyvälaatuinen proteiiniseos yhdistämällä se joko palkokasveihin (pavut, linssit, herneet) tai perunaan, sieniin, juureksiin tai muihin vihanneksiin. Kasvikunnan tuotteista soijaproteiinin aminohappokoostumus on ihanteellisin. Useissa kasvikunnan tuotteissa jotain aminohappoa on hyvin vähän, mutta yhdistelemällä eri kasviproteiinin lähteitä saadaan lopputulokseksi hyvälaatuinen proteiiniseos.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan proteiinia tulisi saada n. 10 20 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 50 100 g proteiinia päivässä.
Hyviä hiilihydraatteja:
Syö kasviksia, vihanneksia, juureksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä ja marjoja vähintään 500 grammaa päivässä.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan hiilihydraattia tulisi saada loput energiasta eli n. 45 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa n. 225 g hiilihydraattia päivässä.
Viljat (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä, joka muuttuu sokeriksi) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä. Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa. Perunan ja viljat voi korvata juureksilla, kasviksilla, vihanneksilla ja marjoilla.
Kohtuudella täysjyväviljaa jos viljat sopivat?
Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.
M
maito
Vieras
V
"Vieras"
Vieras
Minun arsenaali: foolihappo (riittää kuulemma jos syö alkuraskauden aikana), d-vitamiini, omega 3 (syön kalaa vain 1-2 kertaa viikossa) ja maitohappobakteereja. Muut vitamiinit hankin monipuolisesta ruoasta.
V
vitamiini-impi
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja terveyttä;28072510:
Nimimerkki terveyttä on oikeassa. D-vitamiinia saa Suomessa talvella riittävästi vain, jos syö kalaa puoli kiloa JOKA PÄIVÄ. Aika harva pystyy tuohon.
IHerb kannattaa muistaa muutoinkin kuin d-vitamiinihankinnoissa. Esim. foolihappoa (Folic Acid) saa halvimmillaan 250 kpl 400 mikrogramman tabletteina hintaan $2.83 eli vähän yli kahdella eurolla ja kun tilaa sopivasti muitakin vitamiineja (esim. juuri tuo D), ei 4 dollarin postikulutkaan useammalle purnukalle jaettuna päätä huimaa. Kokonaissumma kannattaa kuitenkin pitää alle 50 dollarissa ettei tulli ryhdy kiukuttelemaan.
Koodilla PEK098 ("pek-nolla-98") saa ensikertalainen alennusta 5 tai 10 dollaria ostossummasta riippuen (syötetään kohtaan Apply copon code), näitä koodeja on toki muillakin IHerbistä tilanneilla eli voit käyttää myös vaikka ystäväsi koodia. Luottokortti tarvitaan mutta liike on hyvin nopea ja luotetettava toimittaja, ei siis syytä huoleen.
Keskustelun ylläpidolle: kyllä tämä on jenkkiyrityksen kehumista, mutta vielä enemmän suomalaisäitien/lasten terveyden turvaamista. En voi käsittää, miksi vitamiiniasioissa Suomen on pakko hilautua jälkijunassa muutaman pöhöttyneen viranhaltijan auktoriteetin turvaamiseksi...
