Mitä olen tehnyt tytön kanssa väärin, kun kiekuu ja huutaa usein?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Neytiri
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Neytiri

Aktiivinen jäsen
Tulee itselle surullinen olo, kun toinen kiukkuaa kokoajan. Ja hermot menee tosi nopeesti, ja kaikki pitäis saada heti.

Ikää on 1v 2kk ja meno on mennyt ihan mahdottomaksi.

Jos mun kädessäni on tavara joka on "aikuisten" sanotaan nyt vaikka sakset. Hän osoittaa niitä ja sanoo omalla kielellään että "haluu", kun sanon tyyliin että "joo ne on sakset, ja ne ei ole lasten leluja" ja pistän sakset pois, hän vetäiseen "herneen nenään" ja saa kimeän ja voimakkaan itkukohtauksen.
Siihen ei auta mikään, ei vaikka miten selittäisit ja kertoisit. Koittaisit ohjata huomioa muualle tms.

Samoin saattaa käydä kun menemme vaikka kahvilaan/ravintolaan. Hänet laitetaan istumaan syöttötuoliin, ja koska on ruoka-aika, tarjoillaan ruokaa. Hän ei ota ainuttakaan lusikallista (vaikka pöydässä ei ole muutakaan houkuttelevaa), kääntää päätään. Ja vaikka mitä tekisin ei suostu ottamaan.
Noh, otan ja siirrän ruuan kauemmaksi, ja hetken päästä huutaa kimeästi siinä että tahtoo tissiä. Kun hän rauhoittuu selitän, että saat nyt joko tavallista maitoa tai vettä, ja myöhemmin sitä tissiä.
Huuto on taattu.
Yleensä niin kauan, kimeesti, ja kiukkuisesti, että jompi kumpi joutuu muiden ihmisten mielirauhan takia siirtymään lapsen kanssa jonnekkin muualle :(


Mitä ihmettä mä teen väärin??

Saa muutenkin kamalia raivokohtauksia välillä. Jossei muusta niin vaikka pukemisesta.

Olenko mä tehnyt jotain väärin kun en saa sitä lopettamaan tota kiljumista?
 
Siirrä huomio johonkin muuhun asiaa, mutta älä anna periksi siinä alkuperäisessä asiassa. Jos annat, se on loputon suo...Ihan normaalilta tuo kuulostaa. Ehkä lapsi on joskus saanut kiljumisella jonkun tahtonsa läpi ja nyt vaan toteuttaa strategiaansa. Lapset on aika ovelia pienenäkin...
 
Alkuperäinen kirjoittaja tt:
ei tuon ikäinen tajua mitä sä sille selität- ihan normaali lapsi. ei osaa puhua,ni kommunikoi niinku parhaiten osaa.

No kyllä ihan varmasti tajuaa. Tyhmä tyttö ei ole. Sen olen tässä todennut, että se ymmärtää todella paljon. Tosin olen hälle paljon jutellut pienestä asti.
Ei varmastikkaan kaikkien lapset ymmärrä. Mutta kyllä mä tiedän että omani ymmärtää.
Ymmärsi senkin että tuttia ei heitellä sängystä, jos heittää niin vien roskiin. Senkin kerroin hänelle. Ei ole sen jälkeen heittänyt.
Vie tavaroita paikkoihin joihin pyytää, menee potalle itse pyynnöstä, hakee tiettyjä tavaroita itse pyynnöstä yms.

 
Taatusti ymmärtää puhetta. Mutta ei vielä osaa käsitellä omia turhautumisiaan, ei osaa kommunikoida sanallisesti ainakaan kovin hyvin, ei ikäänkuin hallitse tunteitaan, ja siksi kiihtyy nollasta sataan sekunnissa. Kun ei vielä osaa muuta :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Taatusti ymmärtää puhetta. Mutta ei vielä osaa käsitellä omia turhautumisiaan, ei osaa kommunikoida sanallisesti ainakaan kovin hyvin, ei ikäänkuin hallitse tunteitaan, ja siksi kiihtyy nollasta sataan sekunnissa. Kun ei vielä osaa muuta :)

Juu. Meilläkin tyttö 1v2kk ja kiljuu ihan tosissaan, jos jotakin ei saa. :snotty: Pojat eivät kiljuneet noin pieninä. :snotty:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jätkä:
Juu. Meilläkin tyttö 1v2kk ja kiljuu ihan tosissaan, jos jotakin ei saa. :snotty: Pojat eivät kiljuneet noin pieninä. :snotty:

Kaverin 8 kk ikäinen kiljuu jo nyt, jos ei esim. saa samaa ruokaa mitä muukin perhe. Yritäpä syöttää sille sosetta...ei ei ei, ei onnistu!
Ja hänellä 4 isompaa lasta, joten ei pitäisi olla kyse äidin avuttomuudesta tms, vaan tuolla tirpalla on tahtoa enemmän kuin veljillä yhteensä :D
 
Ei noin pienen kanssa olen voinut tehdä mitään väärin, siis kasvatuksellisesti :o ei kai voi olettaa, että 1-vuotias osaa käsitellä pettymyksen tunteita ns. kypsästi ja hyväksyä mukisematta, jos ei saa tahtoaan läpi.

Millaisia 1-vuotiaita sinä tunnet tai olet tuntenut, jos sinusta tuntuu, että lapsesi on heihin verrattuna jotenkin huonosti kasvatettu?
 
Meillä poika on luokkaa "lapsityrannit" turhautuessaan jostain, jos nyt vaikka ei saa aukoa ja sulkea jatkuvasti jotain kaapinovea... kuuluu ikään, ei auta muu, kuin itse yrittää pysyä rauhallisena. Meidän nyt puolitoistavuotias poika tarvitsee lähes jatkuvasti jotain konkreettista tekemistä että pysyy poissa "pahanteosta", on se sitten ulkoilu, ruokailu, leikkihetki...

Myös se on auttanut, että olen vähän taitojen mukaan antanut tehdä mahdollisimman paljon itse. Uskon että tuo huutaminen rauhoittuu vähän sitten kunhan oppii ilmaisemaan itseään muutenkin, puhuminen kun ei vielä suju.

Jaksamista sinne, turhaan olet huolissasi :wave:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jätkä:
Juu. Meilläkin tyttö 1v2kk ja kiljuu ihan tosissaan, jos jotakin ei saa. :snotty: Pojat eivät kiljuneet noin pieninä. :snotty:

Kaverin 8 kk ikäinen kiljuu jo nyt, jos ei esim. saa samaa ruokaa mitä muukin perhe. Yritäpä syöttää sille sosetta...ei ei ei, ei onnistu!
Ja hänellä 4 isompaa lasta, joten ei pitäisi olla kyse äidin avuttomuudesta tms, vaan tuolla tirpalla on tahtoa enemmän kuin veljillä yhteensä :D

Jep, sama täällä. Tosin tyttö on jo kietonut(kiljunut) pojat pikkurillinsä ympärille, antavat kaiken periksi ettei toinen pieni vain ala itkemään. :snotty: Taidetaan pian olla ns nesteessä tuon kanssa. :heart: :xmas:
 
Niin ja se tärkein unohtui : MUISTA KEHUA POSITIIVISTA KÄYTÖSTÄ! Meillä jätkässä on ainakin sen verran narsistin vikaa että toistaa vaikka sata kertaa kehutun käytöksen saadakseen hyvää palautetta :laugh:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ei noin pienen kanssa olen voinut tehdä mitään väärin, siis kasvatuksellisesti :o ei kai voi olettaa, että 1-vuotias osaa käsitellä pettymyksen tunteita ns. kypsästi ja hyväksyä mukisematta, jos ei saa tahtoaan läpi.

Millaisia 1-vuotiaita sinä tunnet tai olet tuntenut, jos sinusta tuntuu, että lapsesi on heihin verrattuna jotenkin huonosti kasvatettu?

No en mä tunne yhtään yksivuotiasta joka saisi koko kahvilan kääntymään yhdellä kiekaisulla. Tai joka saa tämmösiä raivareita näin usein.
Kerran ehkä joskus olen kuullut, mutta kyse on sillon ollut siitä ettei ole saanut samaa mitä muutkin (jäätelö).
En oleta, vaan mietin mitä pitäs tehdä, että kehtais jonnekkin lähteä kotoota muuallekkin kuin puistoon ja ulos.
 
Mä oon tuskailu saman asian kanssa, lapset vaan on 3,5 v ja reilu 5 vee :attn: . Ja meillä EI anneta periks lapselle vaikka huutais kuinka, silti kannattaa kai edelleen yrittää ;) .
 
Alkuperäinen kirjoittaja kielletty:
Meillä poika on luokkaa "lapsityrannit" turhautuessaan jostain, jos nyt vaikka ei saa aukoa ja sulkea jatkuvasti jotain kaapinovea... kuuluu ikään, ei auta muu, kuin itse yrittää pysyä rauhallisena. Meidän nyt puolitoistavuotias poika tarvitsee lähes jatkuvasti jotain konkreettista tekemistä että pysyy poissa "pahanteosta", on se sitten ulkoilu, ruokailu, leikkihetki...

Myös se on auttanut, että olen vähän taitojen mukaan antanut tehdä mahdollisimman paljon itse. Uskon että tuo huutaminen rauhoittuu vähän sitten kunhan oppii ilmaisemaan itseään muutenkin, puhuminen kun ei vielä suju.

Jaksamista sinne, turhaan olet huolissasi :wave:

Kiitos :) Tavallaan ihana lukea etten ole ainut, kuitenkin samalla tuntien myötätuntoa niitä muitakin kohtaan.

Kyllä voi olla muuten totta, nimittäin jos saa kanssani tyhjentään pesukonetta tai astianpesukonetta, ja imuroida ja siivota leluja lattialta, tuo on ihan elementissään. Ja kovasti juttua ois tulossa, mutta huomaa senkin että turhautuu kun ei ymmärretä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kielletty:
Niin ja se tärkein unohtui : MUISTA KEHUA POSITIIVISTA KÄYTÖSTÄ! Meillä jätkässä on ainakin sen verran narsistin vikaa että toistaa vaikka sata kertaa kehutun käytöksen saadakseen hyvää palautetta :laugh:

Tämäkin on huomattu ja koitettu kyllä kehua aina.

Meillä on koira, joten sen koulutuksesta on ollut hyötyä tässä. Moni sama asia pätee niin lasten kuin koirien "lapsuudessa".

Aina ei vaan voi tehdä sitä mikä olisi kehuttavaa ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja harmailija:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ei noin pienen kanssa olen voinut tehdä mitään väärin, siis kasvatuksellisesti :o ei kai voi olettaa, että 1-vuotias osaa käsitellä pettymyksen tunteita ns. kypsästi ja hyväksyä mukisematta, jos ei saa tahtoaan läpi.

Millaisia 1-vuotiaita sinä tunnet tai olet tuntenut, jos sinusta tuntuu, että lapsesi on heihin verrattuna jotenkin huonosti kasvatettu?

No en mä tunne yhtään yksivuotiasta joka saisi koko kahvilan kääntymään yhdellä kiekaisulla. Tai joka saa tämmösiä raivareita näin usein.
Kerran ehkä joskus olen kuullut, mutta kyse on sillon ollut siitä ettei ole saanut samaa mitä muutkin (jäätelö).
En oleta, vaan mietin mitä pitäs tehdä, että kehtais jonnekkin lähteä kotoota muuallekkin kuin puistoon ja ulos.

sä et ole sitten tavannut meitin pimua :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja hulina harmaana:
Alkuperäinen kirjoittaja harmailija:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ei noin pienen kanssa olen voinut tehdä mitään väärin, siis kasvatuksellisesti :o ei kai voi olettaa, että 1-vuotias osaa käsitellä pettymyksen tunteita ns. kypsästi ja hyväksyä mukisematta, jos ei saa tahtoaan läpi.

Millaisia 1-vuotiaita sinä tunnet tai olet tuntenut, jos sinusta tuntuu, että lapsesi on heihin verrattuna jotenkin huonosti kasvatettu?

No en mä tunne yhtään yksivuotiasta joka saisi koko kahvilan kääntymään yhdellä kiekaisulla. Tai joka saa tämmösiä raivareita näin usein.
Kerran ehkä joskus olen kuullut, mutta kyse on sillon ollut siitä ettei ole saanut samaa mitä muutkin (jäätelö).
En oleta, vaan mietin mitä pitäs tehdä, että kehtais jonnekkin lähteä kotoota muuallekkin kuin puistoon ja ulos.

sä et ole sitten tavannut meitin pimua :D

Etkä meidän sälliä..kuulostaa aivan tyypilliseltä taaperolta ap:n muksu.
 
No meillä tyttö on 2,5 vuotta ja jatkuu. Kyllä se osittain on helpottanut, mutta tuo on tavallisen temperamenttinen tyttö. Meiän tytöllä on omaa tahtoa valtavasti ja suuttuu jos ei saa jotain haluamaansa. Mä uskon, että menee sitten iän myötä ohi, kun oppii hallitsemaan tuota temperamenttia...
 
Alkuperäinen kirjoittaja harmailija:
Niin millon tää loppuu??? Sit kun oppii puhumaan? Mutta kuinka paljon, ja millon lapset oppii puhumaan..

Noh...mun kohta 2v2kk on alkanu puhua, ja kyllä edelleen kiljuu...Ei onneksi niinkään julkisella paikalla niin paljoa enää. Ja saa kauheita raivareita.
 

Yhteistyössä