Mitä mieltä?

[vierailija]

Kuvittele että tunnet melko läheisesti kaksi pariskuntaa, kumpikin pariskunta ollut naimisissa 10-20v, eikä minkäänlaisia ongelmia ole tullut kenenkään heidät tuntevien tietoon.

Sitten tulee tietoon, että kumpikin pari eroaa, koska toisen parin mies ja toisen parin nainen ovat rakastuneet toisiinsa.

Kumpi on mielestäsi enemmän tuomittavaa:
Se, että he ottivat eron puolisoistaan melkeinpä hetken mielijohteesta, vai se, että olivat todellisuudessa rakastaneet toisiaan jo vuosia, kummankaan siitä tietämättä?
Ja ettei tämä vaikuttaisi vastauksiin, asia olisi siis nimenomaan niin, ettei mitään pettämistä tms. olisi silti ollut missään vaiheessa.

 

[vierailija]

Hohhoijaa... Sitä mieltä.

 

[vierailija]

Hohhoijaa... Sitä mieltä.

Eli sulle on ihan sama, et lähde tuomitsemaan kumpaankaan suuntaan.
Tämä oli kiva vastaus Antaa kaikkien elää omaa elämäänsä <3

 

[vierailija]

 

[vierailija]

Ei jaksais aina tuomita kaikkea. Elämä tapahtuu ja rakkaus ei yleensä ole ikuista.

 

[vierailija]

Hahahhaa Mikä tää on Ei hitto

 

[vierailija]

Hahahhaa Mikä tää on Ei hitto

Mielipiteeni kysymykseen minkä esitit.

 

[vierailija]

Ei jaksais aina tuomita kaikkea. Elämä tapahtuu ja rakkaus ei yleensä ole ikuista.

Ja pystyykö sitä edes valitsemaan, keneen rakastuu? Ei.
Jos on eri mieltä, ei ole koskaan oikeasti rakastunut.
Monet sanoo että siihen pystyy vaikuttamaan, lähteekö sen tunteen kanssa tekemään jotain. Mutta voisin kuvitella että olis todella raastavaa oikeasti rakastaa jotain vuosia, tekemättä asialle mitään.

 

[vierailija]

Mielipiteeni kysymykseen minkä esitit.

Sori mutta tuon tarkoitus jäi epäselväksi jos se joku vastaus oli
Hauska kyllä muuten

 

[vierailija]

Hetken mielijohteet eivät yleensä kanna kovin pitkälle. En siis lähtisi itse rikkomaan kahta perhettä hetken mielijohteesta.

 

[vierailija]

Hetken mielijohteet eivät yleensä kanna kovin pitkälle. En siis lähtisi itse rikkomaan kahta perhettä hetken mielijohteesta.

Eli siis se olisi mielestäsi tuomittavampaa?
Tässähän ei siis kysytty, miten itse tekisit tai et tekisi, vaan miten suhtautuisit muiden tilanteeseen.

 

[vierailija]

Sitä kun ei kukaan toinen voi tietää mitä nämä kaksi ovat käyneet läpi. Mielestäni jokaisella ihmisellä on oikeus olla onnellinen. Ehkä ennemminkin lähtisin miettimään miten he päätöksensä tuovat esiin ja hoitavat siitä koituvan jälkipyykin. Tunteilleen ei todella pidemmän päälle voi mitään, jos ne on voimakkaita. Hetkeksi ne voi tukahduttaa, mutta onko sekään oikein?