[QUOTE="vieras";25116553]entäpä jos niille kaikille tuleville pennuille olisi kodit tiedossa?[/QUOTE]
Silti.
Ei se koirien teettäminen ole niin helppoa kuin voisi luulla. Pitää olla tieto siitä, että minkä uroksen yhdistää millekin nartulle, jotte pennuista tulee todennäköisesti käyttötarkoitukseensa sopivia koiria.
Jos ei monta vuotta tunnollista kasvatustyötä tehnyt ihminen aina siihen kykene, niin mielestäni mututuntumalla tehty "no kun me nyt vaan haluttiin" pentue voi olla ihan kaaos. Toki kaikki voi mennä kivastikin, mutta kannattaako sitä riskiä ottaa?
Sekarotuisissa pennuissa on vielä lisänä se kahden (tai useamman) rodun miksauksen tulos...avuutella voi että mitä sieltä tulee, mutta tietää ei voi. Oman narttuni emä painoi 20 kiloa ja isä 60 kiloa. 12 viikon rokotukilla eläinlääkäri epäili koirastani kasvavan noin 35-40 kiloinen. Samaa mieltä oltiin seuraavallakin käynnillä. Koirani aikuispaino on 22 kg. Koko nyt on ehkä kuitenkin murheista pienin...luonne ja terveys painavat vaakakupissa paljon enemmän.
Jos yhdistelmä on huono ja koirat saavat heikot lähtökohdat, ei yhdelläkään perheellä tule olemaan sen koiran aknssa kivaa enää sen jälkeen, kun koira lähenee vuoden ikää. Osalla saattaa ilmetä vakavia ongelmia ja paljon ennen. Mitäs sitte tehdään, kun ne kaikki 12 kotia haluaakin luopua koirista, jotka ovat mahdottomia.
Kasvattajan (moraalinen) vastuu (eikä mielestäni edes uroksen omistaja) ei lopu siihen, kun pennunostajan perävalot näkyy poistuvan pihatieltä.
Senverran olen paskaa nähnyt, että ainakin itse kierrän mahdollisimman kaukaata kaikki ne pentueet, joista voi vain arvuutella että mitä tuleman pitää. Kyllä sitä paskaa voi saada tarkoin harkitustakin yhdistelmästä, mutta siinä on sentään edes yritetty.