Mitä mä teen ton koiran kanssa??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja IhaNainen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

IhaNainen

Vieras
Meillä on siis kaksi alle 3kg painavaa koiraa, jotka on muuten tosi ihania ja kilttejä, mutta nyt kuukauden sisällä meidän narttu on alkanut näyttää hampaita ja muutaman kerran näykännytkin poikaa. Mä pidän koko ajan pojan ja koirien yhteiseloa silmällä, ja käytäntönä on ollut että koira väistää vauvaa. Koirat ei oo yhtää hetkeä samassa tilassa keskenään lapsen kanssa (esim. kun käyn vessassa) ja muutenkin käsken ne aina pois kun alkaa näyttää siltä että poika aikoo napata kiinni. Tuo narttu vaan on aina ollut tollanen jäärä, menee kyllä käskiessä pois, mutta tulee 10sekunnin päästä takaisin. Ja tiedän että se ymmärtää että poika ottaa kiinni jos se on liian lähellä, mutta tulee silti.

Mä olen itse sitä mieltä, että jos toi näykkiminen ei lopu, me etsitään koiralle uusi koti. Mutta ongelma on mun mies. Toi koira on sille todella rakas, ja kaikki keskustelut siitä, ettei se voi olla meillä jos käyttäytyy noin, päättyy siihen että mies kieltäytyy edes ajattelemasta sen pois antamista. Hän vetoaa siihen ettei noin pieni koira saa vahinkoa aikaiseksi vaikka näykkäisiskin, mutta mun mielestä pelkkä se, että se käyttää hampaitaan on liikaa.

Millä mä saan miehen uskomaan ettei tästä tuu mitään, ja hän vaarantaa meidän pojan sillä ettei suostu luopumaan tuosta eläimestä? Molemmat koirat on toki mullekin todella rakkaita ja tärkeitä, mutta kyllä lapsi menee niiden edelle.Ja mitä mieltä muut on, voiko näykkivä koira asua samassa kodissa 6kk pojan kanssa?
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Minkään kokoinen koira ei ole niin pieni, että saisi näykkiä lasta. Mulla on erittäin rakas karvakorva täällä, mutta jos se ryhtyy näpsimään lasta, luovuttavahan siitä on. Onneksi sellaisia merkkejä ei ole. Kokeile suostutella mies siihen, että menette koirien kanssa pevi-kouluttajalle. Googlaa koiraneuvola, sieltä saat yhteystietoja. Jopa toi mun oma umpiluupää saatiin ihanaksi perhekoiraksi, se vaati yhden neuvolatuntikäynnin ja kolme koulutuskäyntiä ja jatkotreenit kotona. Suosittelen!
 
Tota tapaa on koitettu kitkeä pois vaikka millä, on siis ennen purrut muutamaa taaperoikäistä. Meidän omaa lasta ei oo purrut ennen kuin nyt lähiaikoine, ennen suorastaan palvoi ja vahti lasta, ja antoi sen tehdä itselleen vaikka mitä. Ollaan siis kokeiltu koulutusta, käyty kouluttajallakin asti n. vuosi sitten, mutta se auttoi näköjään vain tähän asti. Mä nyt ehdotan seuraavaks miehelle että viedään se uudestaan jollekin ammattilaiselle.
 
Vaikka koira on pieni, niin sillä on isot voimat purentalihaksissa. Joku kerta se ei ehkä enää "vain" näykkäise, vaan puraisee kunnolla. Noin ei voi jatkua, näykkäily ei missään nimessä ole hyväksyttävää! Kokeilkaa koirakoulutusta, esim. tuo koiraneuvola jojon ehdottamana on hyvä ajatus! Miehesi on _PAKKO_ ymmärtää, että jos koiran käytös ei parane, on koirasta pakko hankkiutua eroon oli se miten rakas hyvänsä. Sad but true.
 
Meille tuli aikuinen 1,5kg painava koira. Se puri minua ensimmäisenä päivänä käteen. 6 tikkiä, ei se koiran koko..
Koulutuksella siitä tuli ihan mukava eläin. Mutta vuosi meni, ennenkuin koirasta tuli varma.
Nyt jo 8v. ollut meillä puolet siitä ajasta. Ei ongelmia vaikka ikää tulee.
 
http://www.elaintenkouluttajat.com/

Kysypä, jos saisit tuolta teiltä lähellä olevan ongelmakoirakouluttajan yhteystiedot. Silloin voit olla varma, että saatte varmasti asiantuntevaa apua. :)

Älä missään nimessä mene näille epäpäteville ns. pevi-kouluttajille... Johtajuusteoriat ovat vanhaa ja vääräksi todistettua tietoa.
 
Millä tavalla johtajuusteoria sitten on väärin? Meillä molemmat koirat on koulutettu tuolla johtajuuteen perustuvalla systeemillä. Mä tiedän itsekin että puremisen on loputtava, tai muuten mies saa valita joko mut ja lapsen tai sitten ton koiran. Sillähän nää puremiset vältettäisiin ettei koira olisi ollenkaan lähikontaktissa vauvan kanssa, mutta en usko sen käytännössä onnistuvan. :(
 
Tota tapaa on koitettu kitkeä pois vaikka millä, on siis ennen purrut muutamaa taaperoikäistä. Meidän omaa lasta ei oo purrut ennen kuin nyt lähiaikoine, ennen suorastaan palvoi ja vahti lasta, ja antoi sen tehdä itselleen vaikka mitä. Ollaan siis kokeiltu koulutusta, käyty kouluttajallakin asti n. vuosi sitten, mutta se auttoi näköjään vain tähän asti. Mä nyt ehdotan seuraavaks miehelle että viedään se uudestaan jollekin ammattilaiselle.

Oikeasti, mistä näitä idiootteja sikiää?
Jos koira on jo aikaisemmin näykkinyt lapsia, niin ei voi kun ihmetellä, miten heikolla järjenjuoksulla täytyy ihmisten kulkea, että vielä pitävä koiraa lapsiperheessä???
 
Oikeasti, mistä näitä idiootteja sikiää?
Jos koira on jo aikaisemmin näykkinyt lapsia, niin ei voi kun ihmetellä, miten heikolla järjenjuoksulla täytyy ihmisten kulkea, että vielä pitävä koiraa lapsiperheessä???

No meillä oli alunperin sopimuksena sen kouluttamisen jälkeen, että jos kerrankin puree meidän vauvaa, niin lähtee. Koiralta siis saatiin jo kitkettyä toi näykkiminen pois, mutta nyt se on taas alkanut.

Mulle tuli myös mieleen, että tuolla koiralla pitäisi olla juoksut juuri nyt, mutta siltä poistettiin vuosi sitten kohtu niin niitä ei nyt ole. Yksi tuttu kuitenkin sanoi, että koiran hormonitoiminta ei muutu pelkällä kohdunpoistolla, vaan pitäisi olla myös joku estolääkitys. Tietääkö tästä kukaan mitään. Koira tosiaan on aiemmin juoksujen aikaan ollut melko ärhäkkä, voisiko nyt olla taas kyse siitä?
 
Jos siltä poistettiin kohtu niin yleensä poistetaan myös munasarjat. Silloin ei ole hormonitoimintaa.

Pikkukoiriin ei meillä tehonnut Pevien opit vaikka pikkupiski asuikin kouluttajan luona. Cesar Millanin sitten tehosi ja se on juuri johtajuus pohjaista. Sitä on vaan jalostettu.
 
Mä en hyväksy cesarin koulutusmenetelmiä, en halua että koira tottelee koska pelkää.

Esimerkiksi meillä luonnetesteistä rotujeni keskiarvoa parempia tuloksia. Reippaita, rohkeita, avoimia eivätkä arkoja. Purutilastoja johtavat koirat ovat pelokkaita ja arkoja. Harvoin dominoivia.

Jos pitäisi saada pureminen kuriin niin aina voi miettiä kannattaako koiran hiukan pelätä koulutuksessa. Pelko ei ole pysyvä olotila jos niin luulet. Ja jos otat selvää Cesar Millanista tulet huomaamaan että harvemmin koiraa pelotellaan. Sitäkö Kakao tarkoitit?Johtajuuskoulutuksessa painostetaan koiraa huomattavasti enemmän ja pitkä kestoisemmin. Vai onko parempi lopettaa pureva koira? Luusereiden hommaa ja vastuunsiirtoa jos pureva koira vaan siirretään seuraavaan kotiin.

Lääkärit tekevät nykyään ls ilmoja koiran puremista, jos tapahtuvat ns. omassa perheessä. Ja lapsi tarvitsee hoitoa. Ehkä hyvä niin. Vaikka kun ensikertaa kuulin näistä, niin ihmetytti moinen ylireagointi.
 
Mä en hyväksy cesarin koulutusmenetelmiä, en halua että koira tottelee koska pelkää.

Juu, en tiedä oletko aivan selvillä tuon cesarin koulutusmenetelmistä, mutta kyse ei todellakaan ole PELOSTA mitä koira tuntee. Pelokas koira näykkii, puree ja uhkailee hampaita näyttämällä. cesarin koulutusmenetelmällä saadaan koira alistumaan ja tajuamaan että se on ihminen joka määrää ja on YLEMPÄNÄ kuin koira. eli siis lauman johtaja. Koirasi pelkää ja on arka. Koira todennäköisesti pelkää lapsia, ne kun on hyvinkin ennaltaa-arvaamattomia, lapset meinaan!
 
Esimerkiksi meillä luonnetesteistä rotujeni keskiarvoa parempia tuloksia. Reippaita, rohkeita, avoimia eivätkä arkoja. Purutilastoja johtavat koirat ovat pelokkaita ja arkoja. Harvoin dominoivia.

Jos pitäisi saada pureminen kuriin niin aina voi miettiä kannattaako koiran hiukan pelätä koulutuksessa. Pelko ei ole pysyvä olotila jos niin luulet. Ja jos otat selvää Cesar Millanista tulet huomaamaan että harvemmin koiraa pelotellaan. Sitäkö Kakao tarkoitit?Johtajuuskoulutuksessa painostetaan koiraa huomattavasti enemmän ja pitkä kestoisemmin. Vai onko parempi lopettaa pureva koira? Luusereiden hommaa ja vastuunsiirtoa jos pureva koira vaan siirretään seuraavaan kotiin.

Lääkärit tekevät nykyään ls ilmoja koiran puremista, jos tapahtuvat ns. omassa perheessä. Ja lapsi tarvitsee hoitoa. Ehkä hyvä niin. Vaikka kun ensikertaa kuulin näistä, niin ihmetytti moinen ylireagointi.

Mä olen nähnyt noita cesarin koulutusmetodeita videolta, siis niitä joita ei näytetä ohjelmassa. Mä en halua hakata koiriani. Meillä tuo narttu tosiaan on aika dominoiva ollut aina, en usko että se puree koska pelkää. Enemmän tuntuu että puree koska vauva ei ymmärrä kun yrittää komentaa häntä. Luulen että meillä on nyt käynyt niin, että narttu luulee pojan olevan laumassa häntä alempiarvoisempi, ja sen takia olettaa että saa puremalla komentaa poikaa.

Ihan alussa kun tuo otus meille tuli, se koitti komentaa myös mua, ja välillä kun sillä on huono päivä, yrittää edelleen. Otan siltä kyllä ns. luulot pois, ja jos muu ei auta, tuon koiran mielestä laumasta erottaminen on pahinta mitä se tietää, joten siirrän sen keittiöön oven taa kun oikein menee sukset ristiin.

Kyllä me tietenkin aiomme kouluttaa koiraa mieluummin kuin antaa sen pois. Pitää vaan vielä lisää panostaa niihin tapoihin joita edellinen koluttaja painotti. Jos sekään ei auta, etsimme uuden kouluttajan. Viimeinen vaihtoehto sitten on että se annetaan jollekin läheiselle ihmiselle, vieraaseen kotiin en antaisi koiriamme koskaan.
 
Tota tapaa on koitettu kitkeä pois vaikka millä, on siis ennen purrut muutamaa taaperoikäistä. Meidän omaa lasta ei oo purrut ennen kuin nyt lähiaikoine, ennen suorastaan palvoi ja vahti lasta, ja antoi sen tehdä itselleen vaikka mitä. Ollaan siis kokeiltu koulutusta, käyty kouluttajallakin asti n. vuosi sitten, mutta se auttoi näköjään vain tähän asti. Mä nyt ehdotan seuraavaks miehelle että viedään se uudestaan jollekin ammattilaiselle.

Tätä viestiä en huomannut ennen kuin lähetin omaani. Eli siis on purrut kuitenkin aiemminkin ja vielä useasti, ja nyt näykkii teidän omaa lasta? Anteeks mutta mä en nyt ymmärrä, miten voitte pitää vielä moista koiraa >:-(. Olen mäkin koirarakas, meillä on ollut koiria ja muitakin lemmikkejä ja niitä on myös sukulaisilla, mutta ei herrajumala, tuommoista koiraa en lapsieni lähelle ottais.
 
Alkuperäinen kirjoittaja otas selvää;22622752:
Juu, en tiedä oletko aivan selvillä tuon cesarin koulutusmenetelmistä, mutta kyse ei todellakaan ole PELOSTA mitä koira tuntee. Pelokas koira näykkii, puree ja uhkailee hampaita näyttämällä. cesarin koulutusmenetelmällä saadaan koira alistumaan ja tajuamaan että se on ihminen joka määrää ja on YLEMPÄNÄ kuin koira. eli siis lauman johtaja. Koirasi pelkää ja on arka. Koira todennäköisesti pelkää lapsia, ne kun on hyvinkin ennaltaa-arvaamattomia, lapset meinaan!

Koira ei nimenomaan pelkää lapsia, aan päin vastoin rakastaa niitä. Näkisitte kuinka innoissaan se on pelkästään siitä, että lenkillä tulee lapsia vastaan. Mä tunnen kyllä tuon koiran, se ei koskaan ole pelännyt lapsia. Ei se kyllä juurikaan pelkää mitään muutakaan, paitsi liian pitkiä miehiä.

ja tuolla, että aiemmin koira antoi tehdä itselleen vaikka mitä, en tarkoita että vauva olisi riepottanut koiraa miten sattuu. Valvonnan alla koira on antanut pojan silittää itseään, ottaa siltä lelun/luun vaikka suusta, maannut ja nukkunutkin pojan kainalossa/vieressä ja kahdesti kun poika onkin napannut sitä niskasta kiinni, on hänen kättään nuolemalla pyytänyt irrottamaan.
 
Tätä viestiä en huomannut ennen kuin lähetin omaani. Eli siis on purrut kuitenkin aiemminkin ja vielä useasti, ja nyt näykkii teidän omaa lasta? Anteeks mutta mä en nyt ymmärrä, miten voitte pitää vielä moista koiraa >:-(. Olen mäkin koirarakas, meillä on ollut koiria ja muitakin lemmikkejä ja niitä on myös sukulaisilla, mutta ei herrajumala, tuommoista koiraa en lapsieni lähelle ottais.

Niin, no tätä mä olen koittanut miehelle tolkuttaa siitä lähtien kun tulin raskaaksi. Mä en tiedä mitä mä voin asialle tehdä kun mies alkaa jokaisen keskustelun päätteeksi itkemään ja sanoo ettei koskaan luovu tästä koirasta. En mä voi sit salaakaan antaa pois, mies ei puhuis mulle enää ikinä.
 
Niin, no tätä mä olen koittanut miehelle tolkuttaa siitä lähtien kun tulin raskaaksi. Mä en tiedä mitä mä voin asialle tehdä kun mies alkaa jokaisen keskustelun päätteeksi itkemään ja sanoo ettei koskaan luovu tästä koirasta. En mä voi sit salaakaan antaa pois, mies ei puhuis mulle enää ikinä.

Mä ymmärrän, et lemmikki voi olla tosi rakas, ja anteeksi nyt kun sanon tämän mutta siis.. Vähän vaikuttaa nyt siltä että miehelläsi on arvojärjestys pikkusen hukassa. Se lapsi on teidän molempien vastuulla, ja teidän tehtävä on taata lapsen turvallisuus. Sä asut siinä taloudessa myös, on sullakin sananvaltaa.
 

Yhteistyössä