Tämä on varmaan tuhannes aloitus tästä aiheesta mutta puran sydäntäni nyt kuitenkin. Mitä niiden vanhempien päässä oikein liikkuu jotka antavat pienten alakoululaisten pelata/katsoa ihan mitä mieleen juolahtaa?? Olen juuri törmännyt tilanteeseen, jossa joudun rajoittamaan lapseni kaverisuhdetta kun en voi luottaa siihen, että kaverin kotona huolehditaan siitä etteivät suht pienet lapset pääse käsiksi heille sopimattomiin peleihin ym. Pidemmän aikaa on jo tuntunut siltä että kaverilla on häiriöitä tarkkaavaisuudessa ja leikit aina jotain tappamista/tuhoamista... Jatkossa en päästä lastani enää ko. kaverin luo kylään ollenkaan vaan tulevat meille jos haluavat viettää aikaa yhdessä. Kaveri tuntuu olevan melko usein seuraa vailla joten jotkut vanhemmat ovat varmaan päätyneet kanssani samaan johtopäätökseen. Aika surullista kaverin kannalta