Mitä koirarotua suosittelisitte?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "tiiiina"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

"tiiiina"

Vieras
Mitä rotua suosittelisitte meille näillä tiedoilla :) Tämä tuskin on paras paikka kysyä tällaista, vastaukset kuin usein ovat mitä ovat mutta kokeillaan.

Minulla on ollut lapsuudenkodissa aina koiria, on edelleen vanhemmillani. Koirien kanssa olen siis paljon ollut, on ollut saksanpaimenta, cairnia ja ajokoiraa. Miehellä kokemusta koirista ei ole juurikaan, mitä nyt vanhempieni koirien kanssa jonkun verran ollut tekemisissä.

Miehen ainoa kriteeri koiralle on että se on pieni, eikä ruma :D Rumia koiria ovat hänen mielestään mm. ranskanbulldoggi ja mopsi.

Itse haluan koiran joka ei ole kovin itsepäinen, vaan helppo koulutettava.
Koiraa pitää pystyä pitämään irti, koska lenkkeillään paljon maastossa jossa koira voi juosta vapaana. Mikään metsästysviettinen rotu ei siis käy.
Koirasta ei saisi lähteä paljon karvaa, koska en vaan tykkää että joka paikka on karvassa. Turkki saa muuten kyllä vaatia hoitoa.

Tässä vielä tiivistettynä tärkeimmät: Pienikokoinen, ei itsepäinen, helppo koulutettava, ei metsästysviettiä koska irtipito tärkeää, ei saisi lähteä paljoa karvaa.

Joku kuitenkin sanoo että koirat on yksilöllisiä, on tottakai. Mutta kyllä rotujen välillä on suuria eroja esimerkiksi juuri tuon karvan lähdön ja metsästysvietin kanssa.

Itseäni kiinnostaa mm. kääpiövillakoira, sen luonteen sopivuudesta meille en vain ole täysin vakuuttunut. Miehen mielestä kääpiöpinseri olisi kivannäköinen, luonnetta hän ei ajattele :D
 
Ulkoilutukseen liittyvä lainsäädäntö

Koiran tulee lain mukaan ulkoilla aina kytkettynä. Taluttimessa oleva koira on paremmin omistajansa hallittavissa ja koiran kiinnipito rauhoittaa huomattavasti koiraa pelkääviä ihmisiä.
Yhteiskuntakelpoisen koiran täytyy tiiviisti rakennetuilla alueilla osata monia tärkeitä taitoja. Koiran tulee sietää rullaluistelijoita, polkupyöräilijöitä, pyörätuoleilla kulkevia henkilöitä ja monenlaisia muita vastaantulevia kulkijoita. Koiran kanssa pitää myös pystyä rauhallisesti ohittamaan toiset koirat ja muut eläimet.

Koska kaikki koirat eivät välttämättä pidä toisista koirista, ei ole tarkoituksenmukaista päästää koiraa tervehtimään jokaista vastaantulijaa. Koiran ulkoiluttaminen vaatii taluttajalta ympäristön huomioimista ja koiran hallintaa. Hallinta on erityisen tärkeää, kun koira ulkoilee kelataluttimessa. Jos pyöräilijä tai rullaluistelija kaatuu koiran taluttimeen, taluttaja on siitä vastuussa.

Metsästyslaissa säädetään, että 1.3.–19.8. välisenä aikana ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa pitää muulloinkaan irti toisen alueella eli koira saa olla vapaana ainoastaan luvallisena aikana ja luvallisessa tarkoituksessa.

Metsästyslaki sallii alle 5 kk:n ikäisien koiranpentujen vapaana olemisen taajaman ulkopuolella maalis-elokuussa, mutta metsästyslain lisäksi koirien kiinnipidosta säädetään myös järjestyslaissa. Lain mukaan koira on pidettävä taajamissa kytkettyinä. Koiraa voi pitää taajamissa vapaana ainoastaan koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa sekä suljetuilla piha-alueilla. Myös tällöin koirien on oltava omistajansa tai haltijansa valvonnassa.
 
Heh, tällaisia meinasinkin kun epäilin täällä saatavia vastauksia. TAAJAMASSA! Me asutaan kyllä taajamassa, mutta vanhempani asuvat maalla jossa siis ulkoillaan paljon. Myös mökkimme sijaitsee kaukana taajamasta, omalla isolla tontillamme sekin :) Etkai oikeasti pitänyt minua niin tyhmänä etten tuota olisi tiennyt?
 
Ulkoillaan siis kyllä joskus omien maidemme ulkopuolellakin tuolla vanhempieni luona ja mökilläkin joskua. Ja kyllä, koirat ovat silloin irti mutta koko ajan meidän lähellä ja välittömästi kytkettävissä. Siksi siis koira joka pysyy hyvin irti lähtemättä kauas.
 
Kumpikaan meistä ei tykkää ollenkaan kissoista. Kissaa ei myöskään voi ulkoiluttaa kuten koiraa, ei harrastaa samalla tavalla, eikä se tuo samanlaista vastuuta kuin koira.
 
Joku villakoira tai bichon-tyyppinen seurakoira. Ei lähde karvaa eikä ole metsästysviettiä. Ja ovat pieniä ja noin yleisesti ottaen helposti koulutettavia, ns. sirkuskoiria.

Tarvitsevat kyllä sitten trimmausta etteivät ihan katupiskiltä näytä.
 
Jälleen kerran vastaan, että keskikokoinen villakoira, ei lähde karvaa, oppii helposti, kiintyy perheeseen, aktiivinen tarvittaessa, mutta rauhoittuu sisätiloissa. Pienemmät versiot mitä tunnen , on aikamoisia räksyttäjiä, oma keskari on kyllä tosi hiljainen.
Pysyy omassa pihassa vapaana, muiden koirien ja ihmisten kanssa tulee toimeen. Utelias, älykäs, nätti kun mikä :) ja kampauksen voitte itte valita, lyhyestä kotiturkista komeaan leijonakampaukseen.
Toki yksilökohtaisia eroja on, mut meille on sattunu ihan huippuyksilö :)
 
Meillä avian ihana karkeakarvainen mäyris <3 On luonteeltaan hellyyttä kaipaava, lähellä viihtyvä. Metsässä voi olla vapaana, käy välillä nuuskimassa kauempana, mutta tulee kutsusta luokse kun on sellainen herkkupylly ;) Ja kun pennusta saakka on opetettu olemaan vapaana ja pysymään lauman mukana.
 
Minulla oli aikaisemmin cairn terrierri ja nyt on toinen samanmoinen. Kuten itsekin tiedät, pieni kokoinen aktiivinen liikkuja ei lähde karvaa jos trimmaa säännöllisesti. Totta niillä on jonkin verran metsästys viettiä, mutta meillä aikaisempi pysyi hyvin metsässä vapaana lähellä samoin tämä uusi vaikka on nuori vasta 1,5 v. Taajamassa lenkitän hihnassa, mutta mökillä ja metsissä vapaana. Totta terrierri on haasteellisempi koulutettava kuin esim älykäs villakoira. Meille tuo on ainakin mitä mainioin koti koira. Lapset pystyvät lenkittämään ja samoin minä saan pitkille lenkille kaverin.
 
Jos villakoira otetaan niin kääpiövillakoira, keskikokoinen menee jo liian isoksi. Mäyräkoira ei ehkä ole sopiva koska niillä kuitenkin on sen verran paljon metsästysviettiä.
Vanhemmillani tosiaan on kaksi cairnia ollut, niissä ulkonäkö miellyttäisi mutta liian itsepäisiä koiria. Haluan koiran joka oppii helposti ja on miellyttämisenhaluinen, en osaa olla tarpeeksi jämäkkä kasvattaja. Tai osaan, mutta en raski pikkuiselle söpöläiselle :D
 
Kääpiövillakoira, bischon frise tai havanais ja cotton de tulear sopii ainakin kuvaukseen. Perhoskoira olisi myös hyvä, tosin siitä lähtee karvaa. Cavalier olisi muuten täydellinen, mutta sen terveystilanteen takia sitä en kyllä voi suositella.
 
Mulla tuli heti kuvauksesta mieleen kääpiövillis/keskikokoinen villis, vaikka en edes ehtinyt tuohon loppuun asti, missä itse olit miettinyt kyseistä rotua. Minua ärsyttää villakoirissa haukkuminen ja niiden yliuljas ryhti, mutta olen harkinnut isovillistä itse.
 
Tiibetinterrieri tai tiibetinspanieli.

Ei kyllä tiibetinspanieli sovi näihin hakukriteereihin. Itsepäisiä, karvaa lähtee enemmän kun ehtii harjata & imuroida, ja ainakaan minun tipsuja (uroksia) ei voinut vapaana pitää ennen kastrointia, ja senkin jälkeen vaan paikoissa missä ei liiku ketään, kun sen verran kovapäisiä ovat, että käskystä ei luokse tulla jos ei huvita - jos silloinkaan.
Ja jos sattuu ylhäisyyksiä huvittamaan, niin huudetaan kaikelle, jopa ulkonurkissa puhaltavalle tuulelle.

Eli kuulostaisi, kuten jo sanottu moneen kertaan, ihan villakoiran kodilta.
 
Viimeksi muokattu:
meillä on kääpiövillakoira mix jossa hieman bolonkaa ja pinseriä mutta muistuttaa näöltään tyystin villakoiraa,samaten luonteeltaan.Minusta aivan huippu koira,sopivan kokoinen,älykäs kuin mikä,todella kiintynyt perheesee,tulee toimeen kaikkien,myös lasten kanssa ja koostaan huolimatta aktiivinen lenkkikaveri joka tykkää liikkua metsässä.Ei katoa näköpiiristä ja on kotipihallakin vapaana,myös ala-asteikäiset lapset voivat itse ulkoiluttaa.Ainoa miinus on runsas haukkuminen sisällä ja ääni on kamala kuten pienemmillä koirilla yleensä.Tosin en tiedä paljonko tästä on sitten ihan vaan huonon kasvatuksen tulosta.koira tuli meille aikuisena kodinvaihtajana ja tätä on nyt vuoden pävät työstetty niin että selvästi vähentynyt mutta mahtaako kokonaan lopettaa koskaan vaikka muuten on oppinut hyvin meidän talon tavoille.
 

Yhteistyössä