Mitä kerron lapselle?

[huolestunut_äiti]

Meillä on kotona omat säännöt, esim. ei saa ottaa makeata ilman lupaa vaan esim. piparia saa kun on syönyt ensin jotain muuta, ei saa heittää ruokaa lattialle, ei saa hyppiä sängyssä (menee rikki helposti), ei saa huutaa vanhemmille (eikä vanhemmat saa huutaa ), ketään ei saa haukkua, pitää seisoa kiltisti jos äiti pukee jne Saimme myös uniasiat järjestykseen eli iltatoimet+nukkumaan, se siitä.

Nyt meille kylään tulee mun kaveri jonka lapset taas saa hyppiä missä vaan, heittää ruokaa lattialle kun ei enää maistu ja sanoa vanhemmille ihan mitä vaan. Suklaata saa aina kun pyytää. Lapset olettaa, että vanhempi nukuttaa niitä yli2t ja makaa sängyn vieressä lattialla...

No, ei se mulle kuulu mitä toisen kodissa tehdään, heillä on varmasti oma tapa tehdä asioita ja kyseessä on hyvä kaveri, haluaisin pitää siihen yhteyttä ja kun se haluaa tulla meille en kehtaa sanoa ei.

Lapsetkin tykkää leikkiä yhdessä.

Mutta aina kun nähdään, lapset kysyy miks ne saa tehdä sitä ja tätä?
Ja alkaa tehdä samoja asioita. Nyt jännittää miten tää tuleva vierailu menee

 

["vieras"]

onpa outo tuo sun kaveris.. huhhuh.. pitäis nyt jotain käytöstapoja kuitenkin olla ihmisellä ja opettaa myös lapsilleen, toihan nyt on ihan pöyristyttävää että ruokaa heitetään lattialle!?!! halooo

 

[hopss]

Vastaat niinkuin asia on. Heillä on erilaiset tavat. Äiti ja isä haluaa toimia toisin, koska se on meidän perheen tapa. Minkäikäisiä lapset on? Voisittehan ihan keskustella asiasta. Oletko koskaan kysynyt mitä mieltä he ovat siitä, että toinen hyppii sohvalla? Lapsilta tulee yllättävän hyviä vastauksia joista huomaa, että he ymmärtävät enemmän kuin aluksi luulisi.

 

["jojo"]

Kerrot, että ihmisillä on kotonaan eri säännöt, heillä voi olla erilaisia syitä, miksi niin on. Ja voit sanoa, että on kohteliasta toimia rauhallisesti ja käyttäytyä hyvin etenkin kylässä. lapsi ehkä näkee, että kaveri saa enemmän vapauksia, mutta voit sanoa, että haluat omien lastesi olevan hyväkäytöksisiä, sillä se on heille eduksi.

Jotakuinkin näin mummoni opasti meitä lapsenlapsia pienenä

 

[Kärppänä heinälatoon]

No sanot, että joka huushollissa on omat tapansa.

Ja muuten meillä eletään meidän säännöillä. Eli jos meillä ei saa jotain tehdä omat lapset, ei meillä olessaan saa sitä tehdä myöskään vieraat lapset (esim. 1. yläkertaan meno. Oma tyttö ei saa mennä portaita ylös yksin, joten ei mene yläkertaan yksin muutkaan lapset meillä ollessaan).

 

[ap_aP_]

Vastaat niinkuin asia on. Heillä on erilaiset tavat. Äiti ja isä haluaa toimia toisin, koska se on meidän perheen tapa. Minkäikäisiä lapset on? Voisittehan ihan keskustella asiasta. Oletko koskaan kysynyt mitä mieltä he ovat siitä, että toinen hyppii sohvalla? Lapsilta tulee yllättävän hyviä vastauksia joista huomaa, että he ymmärtävät enemmän kuin aluksi luulisi.

Lapset ovat 3,5 ja 4,5. En uskalla kommentoida toisen kasvatustapoja, se on sellainen herkkä aihe ja siitä voi helposti loukkantua Meidän lapset viimeks sanoi "Ei saa hyppiä!" "Jos vielä hypit, menet toiseen huoneeseen" "Sinun pitää syödä ensin"X) x) No, se mun kaveri antoi omille karkkia kesken ruokailun ja meidän lapset oli sitten kateellisia kun joutui syömään loppuun...

 

[ap_ap]

No sanot, että joka huushollissa on omat tapansa.

Ja muuten meillä eletään meidän säännöillä. Eli jos meillä ei saa jotain tehdä omat lapset, ei meillä olessaan saa sitä tehdä myöskään vieraat lapset (esim. 1. yläkertaan meno. Oma tyttö ei saa mennä portaita ylös yksin, joten ei mene yläkertaan yksin muutkaan lapset meillä ollessaan).

Sen lapset ei tottele mua, enkä mä uskalla niitä ruveta rankaisemaan. Meillä rankaisukeinona siis juuri se omaan huoneen meneminen muutamaksi minuutiksi ja otetaan joku lelu pois

 

["vieras"]

Mä kyllä toteaisin sekä kylään tulevalle äidille että hänen lapsilleen, että tämä on meidän kotimme ja täällä eletään meidän säännöillämme. Nimenomaan siis niin päin, että VIERAAT sopeutuvat.

 

[Ooo]

Onpas hullu tilanne, yleensä suurin osa ihmisistä tajuaa ilman sanomistakin sopeutua kyläpaikassa kyläpaikan sääntöihin. Mutta tässä eivät ilmeisesti tajua? Ehkä äti pelkää, että omat lapset alkavat raivota hulluna (niinkuin varmaan kävisikin), siksi antaa kaiken periksi, ettei tarvitse kylässä tapella. Mutta voi toistenkin lapsille sentään joistain asioista sanoa, esim. kieltää hyvppimisen sohvalla/sängyllä, menemisen paikkoihin, joihin ei ole lupa mennä, syömisen muualla kuin pöydän ääressä tms.

 

[ap_ap]

[QUOTE="jojo";22663955]Kerrot, että ihmisillä on kotonaan eri säännöt, heillä voi olla erilaisia syitä, miksi niin on. Ja voit sanoa, että on kohteliasta toimia rauhallisesti ja käyttäytyä hyvin etenkin kylässä. lapsi ehkä näkee, että kaveri saa enemmän vapauksia, mutta voit sanoa, että haluat omien lastesi olevan hyväkäytöksisiä, sillä se on heille eduksi.

Jotakuinkin näin mummoni opasti meitä lapsenlapsia pienenä [/QUOTE]

Tää on tosi hyvä selitys, lasten on vaan vaikeata ymmärtää miks on eri säännöt ja muilla on 'mukavampaa'. Sitten musta tuntuu että lapset tarkailee mua, rupeenko komentelemaan kaverin lapsia.

 

[ap_ap]

Ehkä äti pelkää, että omat lapset alkavat raivota hulluna (niinkuin varmaan kävisikin), siksi antaa kaiken periksi, ettei tarvitse kylässä tapella. Mutta voi toistenkin lapsille sentään joistain asioista sanoa, esim. kieltää hyvppimisen sohvalla/sängyllä, menemisen paikkoihin, joihin ei ole lupa mennä, syömisen muualla kuin pöydän ääressä tms.

Se voi olla joo, mä sanoin tost hyppimisestä vuosi sitten ja ne vaan jatkoi sitä samaa ja katsoi mitä mä teen. Ja mitä mä voin niille tehdä? Ei mitään.
Sitten omat lapset loukkaantuu mulle, koska annan muiden tehdä miten haluaa ja ihan syystäkin, en vaan keksi hyvää ratkaisua

 

[leijona76]

Kukin kasvattaa tavallaan mut meillä ei vieraat oo miten vaan eikä omakaan. Kukaan ei hypi sängyllä,visko ruokaa jne.
En puutu suoraan toisen kasvatukseen vaan kerron että meillä ei käy sellanen toiminta.

 

[leijona76]

Se voi olla joo, mä sanoin tost hyppimisestä vuosi sitten ja ne vaan jatkoi sitä samaa ja katsoi mitä mä teen. Ja mitä mä voin niille tehdä? Ei mitään.
Sitten omat lapset loukkaantuu mulle, koska annan muiden tehdä miten haluaa ja ihan syystäkin, en vaan keksi hyvää ratkaisua

Nyt nainen sanelet miten teillä ollaan. Jos ne ei tottele eikä oma vanhempi puutu ni nostat alas ja toteat että ei hypitä. Hyssyttely opettaa että totella ei tarvii äitiä tai vierasta. Sun on uskallettava olla emäntä kodissasi.

 

[Ooo]

Sun täytyy itse katsoa tilanne loppuun saakka. Kiellät tomerasti, nostat vaikka pois sieltä sohvalta! Mä en kyllä kestäisi katsella vain. En kyllä tajua sellaista kaveriakaan, joka ei tekisi omille lapsilleen mitään, vaikka mä kieltäisin?? Noilla lapsilla ja vanhemmilla tulee olemaan niiiiiin vaikeaa, varmaan on jo, mutta tulevaisuudessa ainakin. Kaksi lasta vuoden ikäerolla, molemmat uhmaikäisiä, huhhuh.

 

[Kärppänä heinälatoon]

Sen lapset ei tottele mua, enkä mä uskalla niitä ruveta rankaisemaan. Meillä rankaisukeinona siis juuri se omaan huoneen meneminen muutamaksi minuutiksi ja otetaan joku lelu pois

Jaa. Mä olen niin ilkeä täti, että sanon suoraan vieraallekin lapselle, että jos et sinä tottele minua, en voi ottaa sinua meille enää toiste hoitoon. Jos taas äitinsä on paikalla, silloin kyllä äiti tajuaa viimestään sanoa itsekin (tosin on kyllä sanonut jo ennen tota, jos on paikalla ollu). =)

 

[Kärppänä heinälatoon]

Se voi olla joo, mä sanoin tost hyppimisestä vuosi sitten ja ne vaan jatkoi sitä samaa ja katsoi mitä mä teen. Ja mitä mä voin niille tehdä? Ei mitään.
Sitten omat lapset loukkaantuu mulle, koska annan muiden tehdä miten haluaa ja ihan syystäkin, en vaan keksi hyvää ratkaisua

No totta hitossa sä voit tehdä kuule omassa kodissasi asioille jotain.

Joko nostat pois sohvalta, jos sillä pompitaan, jos ei sana kuulu niin sitten ei mennä koko olohuoneeseen. Jäähylle (jos sitä ymmärtävät) voi laittaa vieraankin lapsen, jos on sulla hoidossa, jos ei totella.

Mutta joo, uhkailu on paras keino (ei ehkä dr phillin mielestä ) mut eipä oo ollu ongelmaa sen jälkeen tottelemisen kanssa meillä, kun olen sanonut, että jos ei meillä totella minua, niin sitten ei meille enää pääse leikkimään. =)

 

[ap_ap]

Noilla lapsilla ja vanhemmilla tulee olemaan niiiiiin vaikeaa, varmaan on jo, mutta tulevaisuudessa ainakin. Kaksi lasta vuoden ikäerolla, molemmat uhmaikäisiä, huhhuh.

Jep, tämä kaveri on ollut (jo yli vuoden) jotenkin hyvin väsynyt, tuntuu siltä, ettei se jaksa (eikä halua) enää puuttua mihinkään Eli olen myös huono kaveri sillä en tarjoa lastenhoitoapua koska en tiedä miten pärjään

 

[Ooo]

Ole hyvä kaveri ja suosittele nätisti muuta apua, ammattiapua, kasvatusapua. Ilmaise nätisti huolesi äidin jaksamisesta ja samalla noista lasten käyttäytymisasioista. Onhan se vaikeaa, kyllä, mutta kokeile. Voisi tarvita juuri sitä, että joku uskaltaisi huomata.

 

["jojo"]

Mulla on yksi kaveri, jonka jälkikasvu löytyy 15 sekunnissa vaikka kattolampusta riippumasta, eikä äitinsä puutu, katselee vain myös väsyneen oloisena. Minä sitten puutun. Vähän tuntui hurjalta alkaa puuttua toisen lasten tekemisiin, etenkin kun äitinsä oli paikalla antamassa lasten touhuille hiljaisen hyväksyntänsä, mutta muutama suora sana sai ihmeitä aikaan. Toistoa se vaati, kuten muidenkin pienten (ja isompienkin) lasten kanssa, mutta jos kerta tai neljä kertaa ei riittänyt, sanoin viidennen kerran kolmessa minuutissa. Lasten kysyessä kielloista "miksi", kerroin perustelut. Ja elleivät perustelut kelpaa, perustelen sitten sillä, että "koska ollaan meillä ja minä sanon niin." Inhoan kyllä sanoa noin, mutta minkäs teet. Lasten äiti ei ole suuttunut, välillä hän aktivoituu itsekin kieltämään, muuten pidän jöötä kuin omilleni, kun kerran meillä ollaan.

 

[nöppäri]

Kyllä minä ainakin ohjeistan myös kavereiden muksuja jos meillä ovat. Esimerkiksi meillä ei koriste-esineillä leikitä/ niihn ei kosketa, ja kun kaverin muksut on ottaneet jonkun koristeen, sanon heti, että meillä on semmoiset säännöt, että meillä ei koriste-esineisiin kosketa. Eipä ole mun kaverit oisesta olleet moksiskaan, ei kaikilla ole samat säännöt ja kasvatusmetodit, mutta toisen kodissa mennään toisten ehdoilla (toki voi myös isäntäperhe joissakin asioissa hieman joutaa), mutta ei todellakaan mussuteta karkkia kun toisilla vielä ruokailu kesken. Sanot ihan tyynesti vaan, etä nyt ei tipu herkkuja, koska toisilla vielä ruokailu kesken, et edes odota, mitä toinen siihen sanoo, voipi olla, että vieraat ymmärtää yskän.

 

[v]

Meillä on siskon kanssa hyvin erilaiset näkemykset siitä mitä lapset saa ja mitä ei saa tehdä. Meillä siis on paljon tiukemmat säännöt kuin heillä (ainakin sukulaisten mielestä!).

Ekaluokkalainen kysyy usein että miksi x saa tehdä näin ja miksi x:n äiti antaa tehdä niin. Olen selittänyt rehellisesti että on erilaisia perheitä ja erilaisia vanhempia ja siksi erilaisia sääntöjä. Että meidän perheen säännöt ja tavat on sellaisia mitkä on sopivat meidän perheelle, meidän aikuisten mielestä ja että aikuiset päättävät tietyistä asioista.

Esimerkkinä nyt vaikka bikinit tai lasten rintaliivit. Minä en niitä hyväksy enkä niitä omille lapsilleni osta. Siskoni tyttö saa käyttää bikineitä ja huomattavasti paljastavampia ja (minun mielestäni) isommille/vanhemmille lapsille tarkoitettuja vaatteita vaikka on omaani nuorempi. Tyttäreni haluaisi tottakai bikinit ja rintaliivit, meikkiä yms. kun toisellakin on, mutta meillä toimitaan meidän perheen sääntöjen mukaan ja that´s it.