Mitä ajattelisit jos miehesi sanoisi sinulle

[Uupunut]

että "olet varmaan ihan hyvä äiti ja vaimo mutta olet niin hirveän negatiivinen etten jaksa sitä" ja että "en tiedä olisinko onnellisempi ilman sinua". Taustaa: minulla on ollut kevään ajan terveys- ja rahahuolia. Osa rahahuolista on miehen aikaansaamia (laskuja jäi yksin minun maksettavakseni kun mies maksoi pois vanhoja velkojaan) ja osa ns. yllätyksiä (esim. autoni hajoaminen). Olen ollut tosi väsynyt ja stressaantunut mutta en ole saanut tukea oikein mistään. Lisäksi mies tuntuu menettäneen kiinnostuksensa minuun naisena ja hänellä on viimeisen parin kuukauden aikana tullut selkeä "menovaihe". Taitaa olla lopun alkua tälle parisuhteelle, vai mitä?

 

[joo]

Lopun alkua. Tuo negatiivisuudesta valittaminen, olisinko onnellisempi ilman ja menovaihe viittais vähän siihen että muita virityksiä ilmassa tai altis etsimään uutta suhdetta. Jos olet väsynyt ja stressaantunut hae apua. Jatkuva negatiivisuus syö ihan oikeasti parisuhdetta, keskinäinen huumori, ymmärrys ja kunnioitus on rakentavaa... Seksin puuttuminenkin on yksi hälytysmerkki.

 

[vieras]

no onko sillä sitten väliäkään jos on loppumassa, en minä ainakaan kattelisi miestä jolla ei oo rahaa edes laskuja maksella.

 

[vieras]

no onko sillä sitten väliäkään jos on loppumassa, en minä ainakaan kattelisi miestä jolla ei oo rahaa edes laskuja maksella.

 

[Dim]

Sanoisin, että olisit varmaan ihan hyvä mies ja isä, jos olisit aikuinen.

 

[joku]

Alkaisin varmaan miettiä, että voiko pitää paikkansa vai onko mies keksinyt vaan omasta päästään koko jutun jotain hämärää tarkoitusperää varten.

Minä olen pitkään ollut se, jonka on vaikea jaksaa negatiivista miestä, mutta erotakaan en ainakaan tällä hetkellä voi. Omat asiani ovat liian huonolla mallilla.

 

[Lemmi]

Sano:

"olet varmaan ihan hyvä isä ja aviomies mutta olet niin hirveä kakara etten jaksa sitä"

ja

"en tiedä olisinko onnellisempi ilman sinua"

 

[Hmmm]

En oikein osaa sanoa mitään tähän ap:n kysymykseen, mutta olen kerran joutunut sanomaan yhdelle ystävälleni, että "olet muuten mukava ystävä, mutta olet niin hirveän negatiivinen etten jaksa sitä." Tiedän, että kaikilla ihmisillä on hyviä ja huonoja päiviä, mutta sitten, kun kaikki ajatukset aina ovat negatiivisia, niin se on kyllä todella raskasta ympäristölle.

Mieti, onko miehellä tuossa totuuden siementä, vai onko se vain helppo tekosyy, jos ei muuten enää kiinnosta. Jos oikeasti olet alkanut valittaa joka asiasta, niin oma asennemuutos saattaa olla avain omaankin onneesi.

 

[vieras]

Mä en kestä negatiivisia ihmisiä. Jokaisella on huolia ja vaikeuksia aina joskus elämässään, mutta ei jatkuvaa valittamista ja kaikesta huonon etsimistä todellakaan jaksa kuunnella. Eikä jaksa kukaan jatkossakaan. Sellaisessa suhteessa en olisi jossa mies valittaa koko ajan, joten ymmärrän kyllä miestäsi jos oikeasti et mitään hyvää tai positiivista enää sano.

 

[vieras]

En oikein osaa sanoa mitään tähän ap:n kysymykseen, mutta olen kerran joutunut sanomaan yhdelle ystävälleni, että "olet muuten mukava ystävä, mutta olet niin hirveän negatiivinen etten jaksa sitä." Tiedän, että kaikilla ihmisillä on hyviä ja huonoja päiviä, mutta sitten, kun kaikki ajatukset aina ovat negatiivisia, niin se on kyllä todella raskasta ympäristölle.

Mieti, onko miehellä tuossa totuuden siementä, vai onko se vain helppo tekosyy, jos ei muuten enää kiinnosta. Jos oikeasti olet alkanut valittaa joka asiasta, niin oma asennemuutos saattaa olla avain omaankin onneesi.

Jotain tällaista mä ajattelen. Mulla on tuttu, jonka negatiivisuus syö energiaa. Esim. lapsistaan ei keksi koskaan mitään positiivista asiaa. Samoin mies on aina syypää kaikkeen, muun muassa huonoon tuuleen. Jos asuisin saman katon alla masentuisin tai kyllästyisin itse ja alkaisin etsiä muuta seuraa. Tosin olen miettinyt sitä että jatkuva valitus voi olla tutullakin jotain masentuneisuutta.
En tarkoita, että pitäisi olla aina positiivinen eikä saisi kertoa negatiivisista asioista mitään. Sekin on rasittavaa, ja kulissien ylläpitämistä. Mutta ehkä on syytä hakea jotain ulkopuolista apua, jos tuntuu, että elämässä ei ole mitään positiivista puolta.