Mä luovuin tästä tavatessani mieheni. Enemmän mies mun mielestä sitoo mun vapautta, kuin lapset... Lapsille en ole tietyllä tavalla tilivelvollinen teoistani...Alkuperäinen kirjoittaja llllllllllll:Vapaudesta
Vapaudesta olla,tehdä ja mennä sillon kun huvittaa ja minne huvittaa. Ei minulla miehelle ollut mitää "tilitettävää". Tänään esim. nautin jopa ikkunoiden pesusta kun lapset oli mummulassaAlkuperäinen kirjoittaja vierass:Mä luovuin tästä tavatessani mieheni. Enemmän mies mun mielestä sitoo mun vapautta, kuin lapset... Lapsille en ole tietyllä tavalla tilivelvollinen teoistani...Alkuperäinen kirjoittaja llllllllllll:Vapaudesta
peesailen.Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Kaikista ex tempore jutuista koska menot pitää nykyisin suunnitella tai ainakin sopia kuka hoitaa lapsia. Aikaisemmin saatoin lähteä 15min varoitusajalla baariin tai leffaan, tunnin varoitusajalla reissuun. Ei onnistu enää kolmen lapsen äitinä
Baarissa käyminen ja dokaaminen jäännyt vähiin, mutta en koe sitä varsinaisesti luopumisena ennemminkin lastensaamisen sivutuotteena. Esim nyt voisin yhtä hyvin olla kavereiden kanssa baarissa koska lapset nukkuu ja mies kotona, mutta ei huvita. Koti-illat on nykyisin parhautta.
Katkonaisista yöunista luopuminen oli onneksi vain väliaikaista, nykyisin meillä nukkuu normaalisti kaikki läpi yön, sairastamiset toki erikseen. samoin on omien harrastusten laita, ehkä ehtii harrastaa vähemmän kuin ennen lapsia mutta se on sitten intensiivisempää.
Jonkinlaisesta huolettomuudesta olen toki joutunut luopumaan, koska nykyisin joka asiassa ajattelee aina ensimmäisenä lapsia, miettii tarkemmin kokonaisuutta ja esim huolestun kaikesta mikä koskettaa lapsiani tai heidän tulevaisuuttaan. Esim kierrätys ja luonnonsuojelu tullut tärkeämmäksi.
Peesi!Alkuperäinen kirjoittaja Alaston lohikäärme:Katkeamattomista yöunista
Keskellä päivää paneskelusta :'(
Olen eriä mieltä.Alkuperäinen kirjoittaja Moona:En ole luopunut lopullisesti mistään =) Ei äitiys tarkoita sitä että jostain täytyy kokonaan luopua. Elämänjärjestys ja tärkeydet muuttuu, mutta mikä loppuu? Ei mikään.
Niin että et voi jatkaa harrastustasi kun lapsi on aikuinen? Et voi enää koskaan olla miehen kanssa kaksin kodin ulkopuolella? Rauhallinen ruokailu ei onnistu enää ikinä, ei edes lapsen kasvettua niin että ruokailu sujuu niin kuin kuuluukin?Alkuperäinen kirjoittaja nappi:Olen eriä mieltä.Alkuperäinen kirjoittaja Moona:En ole luopunut lopullisesti mistään =) Ei äitiys tarkoita sitä että jostain täytyy kokonaan luopua. Elämänjärjestys ja tärkeydet muuttuu, mutta mikä loppuu? Ei mikään.
Ainakin omalla kohdallani olen joutunut luopumaan erittäin rakkaasta hevosharrastuksestani kokonaan: ei ole aikaa, eikä mahdollisuuksia ja poika vielä kaikenlisäksi todettiin hevosille allergiseksi. En tiedä, voinko koskaan ostaa ja pitää omaa hevosta niin, että siinä olisi jotain "järkeä". Tallilla en voisi käydä kovinkaan usein töiden jälkeen, koska ne päivät olisivat "pois lapsilta". Toisaalta, miksi maksaa täyshoidosta saman verran kuin yksiön vuokra? Ja sitten vielä se allergiakysymys, en tietenkään halua vaarantaa poikani terveyttä.
Mutta tämä on ollut todella kova pala. Sanoa "heippa" sellaiselle asialle, mikä oli ennen oma elämäntapa.
Eli harrastuksestani olen luopunut (korvikkeeksi olen keksinyt muuta tekemistä, mutta samanlaista hyvää mieltä se ei tuota, harrastan vain siksi että harrastaisin jotain!), spontaanista seksistä, kahdenkeskisestä ajasta miehen kanssa kodin ulkopuolella, rauhallisesta ruokailusta.
Siinäpä ne.
No juu, tokikin voin jatkaa sitten 40v:nä hevosharrastusta. Voi kun piristi! Koska kyllä tuo on jo minusta kokonaan luopumista, "vain" n. 18 vuotta ilman jotain todella tärkeää. Asennekysymys...Alkuperäinen kirjoittaja Moona:Niin että et voi jatkaa harrastustasi kun lapsi on aikuinen? Et voi enää koskaan olla miehen kanssa kaksin kodin ulkopuolella? Rauhallinen ruokailu ei onnistu enää ikinä, ei edes lapsen kasvettua niin että ruokailu sujuu niin kuin kuuluukin?Alkuperäinen kirjoittaja nappi:Olen eriä mieltä.Alkuperäinen kirjoittaja Moona:En ole luopunut lopullisesti mistään =) Ei äitiys tarkoita sitä että jostain täytyy kokonaan luopua. Elämänjärjestys ja tärkeydet muuttuu, mutta mikä loppuu? Ei mikään.
Ainakin omalla kohdallani olen joutunut luopumaan erittäin rakkaasta hevosharrastuksestani kokonaan: ei ole aikaa, eikä mahdollisuuksia ja poika vielä kaikenlisäksi todettiin hevosille allergiseksi. En tiedä, voinko koskaan ostaa ja pitää omaa hevosta niin, että siinä olisi jotain "järkeä". Tallilla en voisi käydä kovinkaan usein töiden jälkeen, koska ne päivät olisivat "pois lapsilta". Toisaalta, miksi maksaa täyshoidosta saman verran kuin yksiön vuokra? Ja sitten vielä se allergiakysymys, en tietenkään halua vaarantaa poikani terveyttä.
Mutta tämä on ollut todella kova pala. Sanoa "heippa" sellaiselle asialle, mikä oli ennen oma elämäntapa.
Eli harrastuksestani olen luopunut (korvikkeeksi olen keksinyt muuta tekemistä, mutta samanlaista hyvää mieltä se ei tuota, harrastan vain siksi että harrastaisin jotain!), spontaanista seksistä, kahdenkeskisestä ajasta miehen kanssa kodin ulkopuolella, rauhallisesta ruokailusta.
Siinäpä ne.
Asenne kysymys tämäkin minusta.