Mistä vertaistukea kun lapsi ei ole ikätasolla mutta ei mitään selkeää tai isoa pulmaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Yksin pohdiskeleva
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Y

Yksin pohdiskeleva

Vieras
Lapsellamme ei ole mitään diagnoosia tutkimuksista huolimatta mutta kuitenkaan hän ei pärjää muiden ikäistensä tavoin. Keskittymien on olematonta, oman toiminanohjaus on todella haastavaa monissa tilanteissa, kädentaidoissa on ikäisiään jäljessä vaikka olemme harjoitelleet ahkerasti, lapsi ei osaa toimia porukassa eikä oikein leikkiä kovinkaan monen lapsen kanssa mutta leikki aikuisten kanssa sujuu, päättelyssä ja hahmottamisessa on isoja haasteita ja vieläköhän jotain. Psykologin laajoissa testeissä yksikään osa-alue ei tainnut yltää ikätasolle ja moni osa-alue meni reilusti alle ikätason.

Syksyllä pitäisi lapsen aloittaa esikoulu ja tämäkin on tilanne joka aiheuttaa minussa huolta ja olisi kiva keskustella jonkun muun kanssa kun kiirreisessä haku tai vientitilanteissa päiväkodin hoitajien kanssa. Lapsi on nyt päiväkodissa 3,2 tukikertoimella ja hänellä on aina (useissa tilanteissa tarvetta) avustaja. Mutta kun lapsella ei ole mitään selkeää isoa ongelmaa tai diagnoosia ei hän pääse eskariin erityisryhmään vaikka päiväkodissa on tällä hetkellä 11 lapsen erityisryhmässä avustajan kanssa. Syksystä lähtien hänen pitäisi pärjätä 22 lapsen ryhmässä jossa on kolme aikuista ja ryhmäavustaja kolmena päivänä viikossa neljä tuntia/ päivä. Lapsen tukikerroin tippuu myös kahteen koska se on korkein mitä ainakaan kotikaupungissamme myönnetään esikouluun tai kouluun lapsille jotka ovat tavallisessa ryhmässä. Kaikki tuntuvat vain hokevan, että syksyyn on vielä niin paljon aikaa, että lapsi ehtii kehittyä tässä ajassa vaikka kuinka paljon. No onhan syksyyn toki aikaa mutta silti muutos päiväkodista eskariin on todella suuri.

Ei tämä eskari asia ole ainut mikä minua huolettaa ja olisi kiva puhua jonkun kanssa omista ajatuksista ja tunteista. Saada arkeen vinkkejä jne. Mutta onko olemassa mitään vertaistuki ryhmää tai vastaavaa josta sitä vertaistukea viisi löytyä? Koska lapsemme ei kuitenkaan kaiketi ole mikään erityislapsi virallisten määritelmien mukaan vaikka tarvitseekin normaalia enemmän tukea ja apua ainakin tällä hetkellä.
 
Käykö lapsi toimintaterpiassa tai muussa terapiassa? Toimintaterapian tarve ainakin on ilmeinen. Jos ei, niin aloittaisin siitä, että lähdet selvittämään, mitä kautta saat lähetteen toimitaterapeutin arvioon. Voisit myös pyytää keltoa tarkkailemaan lasta, ja keskustella sitten kelton kanssa. Luulisi, että kelto onkin jo kuvioissa mukana, kun tukikerroin on noin suuri.
Minusta huoli on täysin aiheellinen. Vuodessa ei ehdi tapahtua ihmeitä, kun tilanne on nyt tällä hetkellä tämä. Lapsi tarvitsee tukea ja aikaa kypsymiseensä, että koulun alku alkaa hyvin eikä siellä tule ongelmia. Lähtisin sinuna nyt hakemaan näitä tukitoimia vaikka mistä kannonkolosta, että sulla on suositukset valmiina ja parhaimmillaan jo terapiatkin käynnissä ennen koulun alkua. Arviot voi ostaa myös yksityiseltä, jos tuntuu että asiat ei muuten etene. Ne on pieniä rahoja siihen verrattuna, että lapsi saa sen avun minkä tarvitsee. Samalla saat keskustella ammattilaisen kanssa omista huolistasi. Ammattilaisella on usein vuosikausien terapiasuhteita asiakkaisiin, joten hänellä on hyvä näppituntuma siitä, miten ja missä tahdissa lapset kypsyvät ja kehittyvät ja millaista tukea he tarvitsevat.
 
Toimintaterapiaa minäkin suosittelisin.

Perusteina voi käyttää noita huonoja kädentaitoja - huono motoriikka, sekä hahmotusongelmia ja toiminnanohjausta. Rupeat vaan aktiivisesti kyselemään toimintaterapeutin arviota. Toimintaterapia on vielä lapsista kivaa, sinne mennään leikkimään. Leikit on sen mukaan, mitä katsotaan tarvittavan. Joku joutuu kokoamaan legoja ohjeiden mukaan, siinä oppii ohjeiden seuraamista ja noudattamista, sekä hienomotoriikkaa. Toinen taas saa ratsastaa katosta roikkuvalla hevosella ja heitellä hernepusseja ämpäriin, siinä harjoitetaan hahmotuskykyä ja karkeamotoriikkaa.

Oletko muuten missään vaiheessa törmännyt käsitteeseen sensorisen integraation häiriö? En sano, että teillä olisi välttämättä se, siihen liittyy muutakin kuin noita mainitsemiasi juttuja. Mutta googlaa ja katso, kolahtaako kohdalle yli- tai alijuttujen kanssa. Jos kolahtaa, niin pyydä toimintaterapeutilta kaavakkeet täytettäväksi, se analysoidaan vanhemman täyttämän kaavakenipun perusteella aluksi ja sitähän ei vakiona tehdä. Meillä päiväkodin elto mainitsi, että toimintaterapeutin tutkimusten yhteydessä kannattaa tuosta mainita, kun lapsella oli kokonaisvaltaisen työryhmän arvio vuosittain muusta diagnoosista eli lapsi kävi puhe-, toiminta- ja fysioterapeutin testeissä, sekä tapasi psykologin ja lasten neurologin. Sen jälkeen meillä alkoi myös toimintaterapia.
 
Esikouluaika voi tehdä ihmeitä. Meillä on yksi pölhökustaa, jonka keskittyminen on ollut surkeaa. Esikoulussa kuitenkin tapahtui ihmeitä ja koulukin menee esimerkillisesti.
Sinuna en huolehtisi vielä. Noin pienten erot osaamisessa voivat olla suuria. Toivotaan, että se sieltä lähtee ja jos ei lähde, niin aivan varmasti sinua informoidaan asian tiimoilta esikoulusta ja voitte yhdessä miettiä mikä olisi paras apu lapsellesi.
 
Esikouluaika voi tehdä ihmeitä. Meillä on yksi pölhökustaa, jonka keskittyminen on ollut surkeaa. Esikoulussa kuitenkin tapahtui ihmeitä ja koulukin menee esimerkillisesti.
Sinuna en huolehtisi vielä. Noin pienten erot osaamisessa voivat olla suuria. Toivotaan, että se sieltä lähtee ja jos ei lähde, niin aivan varmasti sinua informoidaan asian tiimoilta esikoulusta ja voitte yhdessä miettiä mikä olisi paras apu lapsellesi.
Voihan siihen vaikutaa itsekin: käy kirjastoissa, antaa lapsen itse palauttaa kirjoja yms. Niistä saa loputtomasti asiaa piirtämiseen, joka lisää keskittymistä. Nykyään on niin ihania lastenkirjoja, eikä todellakaan samoja lahjakirjoja pidä aina lukea, vaan monenlaisia. Eskarissa sitäkään ei tee kukaan, kahdenkeskistä aikaa...
 

Yhteistyössä