L
löllö-pölö
Vieras
Pähkäillään tässä mahdollista asunnonvaihtokuviota ja kaipaisin mielipiteitänne 
Meillä on 2 lasta, 3v ja vauva. Asutaan yksitasoisessa kolmiossa, isolla pihalla mukavassa yhtiössä ja hyvällä paikalla koirien kannalta. Muutama vuosi tässä oltu, saatiin tää aikoinaan halvalla ja rempattiin mieleiseksemme itse.
Ahdastahan tässä tulee hetken perästä ellei jo nyt ja ollaankin nyt käyty kahdesti katsomassa yhtä 4h+k kaksitasoista rivaria tuossa naapuriyhtiössä. Siitä saatais taas remontoitava mutta halvalla vaan joku mussa jarruttelee.
Kaksikerroksisuus, mielipiteitä? Itse olen aina kuvitellut asuvani yhdessä tasossa ja tuntuu jotenkin "ahtaalta" kun tilat on kahdessa kerroksessa.
Tossa on myös se mietittävä että olohuone ja keitiö ovat erilliset huoneet, nykyisessä ovat ikäänkuin samaa tilaa keittiö, ruokailutila ja olkkari. Olisko sitten kovin epäkäytännöllistä että ruokailutila ja oleskelutila ovat erillään?
Piha on tässä harkitsemassamme puolet pienempi kuin meillä nyt, se on miinus. Mutta muuten ihan ookoo, pääsee helposti lenkkireiteille ja koirien pissatus sujuu lhes yhtä helposti omalta pihalta lähtien kuin nyt. Tällä hetkellä tarvitsee vain avata ovi ja portti ja koirat käyvät pissalla tuossa pusikossa "ei kenenkään maalla" ojanvierustalla. Harvinaisen helppoa ollakseen kyse Helsingistä.
Ja sit se, että tuollainhan me saatais yksi uusi huone ja mahduttais lopun aikaamme tuonne (lisälapset ei oo valikoimassa). Yhtiö on hyvä ja kävelyreitti ala-asteelle on vailla yhtään tien ylitystä. Lainalupaus on saatu ja talous ei kaadu vaikka nyt ottaisimme hiukan lisälainaa vaikka olen vauvan kanssa kotona tällä hetkellä. Vakituinen työ odottaa palaamistani. Välittäjä kävi arvioimassa meidän nykyisen asunnon ja arveli että saadaan kyllä hyvä hinta tästäkin (etenkin verrattuna ostohintaan).
Niin, mitä te tekisitte? Tarttuako tilaisuuteen nyt, vaikka asunto ei ole aivan just se unelma? Nyt kuitenkin olisi mahdollisuus saada se lisätila ja lapsille jatkossa omat huoneet, hyvällä sijainnilla ja rempata asunto taas omanlaisekseen. Toisaalta, alkaako se sitten harmittaa joskus ettei jäänyt pariksi vuodeksi venailemaan ja sitten vasta sijoittanut kerralla siihen "täydelliseen" - vaan entä jos parin vuoden päästä hinnat ovat karanneet pilviin, lainaa ei myönnetä tai jotain muuta yllättävää on tapahtunut? Sitten ollaan jumissa tässä.
Meillä on 2 lasta, 3v ja vauva. Asutaan yksitasoisessa kolmiossa, isolla pihalla mukavassa yhtiössä ja hyvällä paikalla koirien kannalta. Muutama vuosi tässä oltu, saatiin tää aikoinaan halvalla ja rempattiin mieleiseksemme itse.
Ahdastahan tässä tulee hetken perästä ellei jo nyt ja ollaankin nyt käyty kahdesti katsomassa yhtä 4h+k kaksitasoista rivaria tuossa naapuriyhtiössä. Siitä saatais taas remontoitava mutta halvalla vaan joku mussa jarruttelee.
Kaksikerroksisuus, mielipiteitä? Itse olen aina kuvitellut asuvani yhdessä tasossa ja tuntuu jotenkin "ahtaalta" kun tilat on kahdessa kerroksessa.
Tossa on myös se mietittävä että olohuone ja keitiö ovat erilliset huoneet, nykyisessä ovat ikäänkuin samaa tilaa keittiö, ruokailutila ja olkkari. Olisko sitten kovin epäkäytännöllistä että ruokailutila ja oleskelutila ovat erillään?
Piha on tässä harkitsemassamme puolet pienempi kuin meillä nyt, se on miinus. Mutta muuten ihan ookoo, pääsee helposti lenkkireiteille ja koirien pissatus sujuu lhes yhtä helposti omalta pihalta lähtien kuin nyt. Tällä hetkellä tarvitsee vain avata ovi ja portti ja koirat käyvät pissalla tuossa pusikossa "ei kenenkään maalla" ojanvierustalla. Harvinaisen helppoa ollakseen kyse Helsingistä.
Ja sit se, että tuollainhan me saatais yksi uusi huone ja mahduttais lopun aikaamme tuonne (lisälapset ei oo valikoimassa). Yhtiö on hyvä ja kävelyreitti ala-asteelle on vailla yhtään tien ylitystä. Lainalupaus on saatu ja talous ei kaadu vaikka nyt ottaisimme hiukan lisälainaa vaikka olen vauvan kanssa kotona tällä hetkellä. Vakituinen työ odottaa palaamistani. Välittäjä kävi arvioimassa meidän nykyisen asunnon ja arveli että saadaan kyllä hyvä hinta tästäkin (etenkin verrattuna ostohintaan).
Niin, mitä te tekisitte? Tarttuako tilaisuuteen nyt, vaikka asunto ei ole aivan just se unelma? Nyt kuitenkin olisi mahdollisuus saada se lisätila ja lapsille jatkossa omat huoneet, hyvällä sijainnilla ja rempata asunto taas omanlaisekseen. Toisaalta, alkaako se sitten harmittaa joskus ettei jäänyt pariksi vuodeksi venailemaan ja sitten vasta sijoittanut kerralla siihen "täydelliseen" - vaan entä jos parin vuoden päästä hinnat ovat karanneet pilviin, lainaa ei myönnetä tai jotain muuta yllättävää on tapahtunut? Sitten ollaan jumissa tässä.