Mistä/miten löydän hyvän psykologin? (Oulu)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Avun tarpeessa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Niin ja kyllä sinne terapiaan (KELA-korvauksen kerakin) on mahdollista päästä suht nopeastikin, kun hakeutuu yksityiselle puolelle. Rahalla saa ja mopolla pääsee meidänkin yhteiskunnassa...
 
Monasterissa on monia psykologeja, mutta kaikilla ei valitettavasti ole riittävää kykyä olla läsnä ja kannatella asiakastaan tuskallisissa tilanteissa. Kannattaa haastatella tarkkaan muutamia psykologeja ja kuunnella itseään ennenkuin tekee lopullisen valinnan. Koulutus ja kokemus antavat vain viitteitä siitä, mitä ihminen voi urallaan oppia. Empatiakyky on terapeutin työssä välttämätön, mutta valitettavasti sitä ei voi opiskella. Arvioi siis, onko terapeutillasi oikeasti kykyä siihen. Rooliin kuuluvan empatian oppii erottamaan todellisesta, aidosta kiinnostuksesta, eläytymiskyvystä ja tunnesuhteesta. Sen eron tuntee, kun haastattelee useita terapeutteja. Oikean valinnan tekeminen on tärkeää, sillä mikään ei ole tuskallisempaa kuin terapian jälkeen todeta, ettei ole tullut kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Voit olla huonon terapeuttivalinnan jälkeen surullisemmassa ja surkeammassa kunnossa kuin sinne mennessäsi. Ota siis valinta vakavasti.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Annu:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Annu:
Alkuperäinen kirjoittaja Avun tarpeessa:
Olen jo pidempään ajatellut, että tarvitsisin jonkinlaista psykoterapiaa, että saan menneisyyden haamut karistettua kannoiltani lopullisesti. Olen yrittänyt googlettamalla löytää psykologia itselleni, mutta en nettisivujen perusteella osaa mitenkään sanoa, kuka olisi hyvä juuri tähän hommaan...

Apua, miten voi löytää hyvän psykologin? Jos joku voi suoraan suositella sellaista Oulusta, otan vinkit kiitollisena vastaan...

Pitääkö olla juuri psykologi, käykö psykiatri?

No jaa, en ole lääkehoidon tarpeessa, vaan terapian. Antaako psykiatrit terapiaakin?

Ok, juu antaa psykoterapiaa :). Ja psykiatri on lääkäri, joten saat korvausta kelalta käynneistä. Mutta psykologi tai psykiatri, samapa se.

Esim psykoterapiaa antaa Monasteri Oulussa. Yksityinen siis. Googleta. Taitaa kaikki olla psykiatreja...en ole varma.

Monasterissa ovat freudilaisia psykoanalyytikkoja että jos kognitiivista hakee niin tuolta sitä EI löydä!
 
Minä luulen, ettei asiakkaat kaipaa terapeutilta mitään suuntautumista, vaan aitoa kykyä kuunnella ja reagoida asiakkaan puheeseen niin, että asiakkaalla sen perustella syntyy halu tutkia itseään entiwstä rehellisemmin ja luottavaisemmin, uusia kokemuiksia vaikeiden tunteiden kannattelusta ja tapoja ajatella menneisyyttään ja nykyisyyttään. Asiakas harvoin kaipaa pelkästään valmiita vastauksia tai ratkaisuja, vaan haluaa löytää omat vastauksensa, joskin toisen avustamana ja tukemana. Ilman tätä apua saa terapiassa istua vuosikaudet tulematta sen enempää autetuksi. Ratkaisut ovat harvoi avuksi silloin, kun suurin tarve on menneisyyden hyväksyminen. Se kautta ja avulla uudenlaista tapaa elää ja kohdata nykytodellisuus voi olla mahdollista saavuttaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja a:
Saako pankista helposti lainaa psykoterapiamaksuihin, jos on työtön? Laskin, että jos normaali terapian pituus riittää, niin silti tulee hintaa yli 20 000 euroa.

Älä hyvänen aika ota lainaa terapiaan, vaan hae Kela-korvausta. Osa terapeuteista ei välitä ollenkaan, miten sinulle taloudellisesti käy, vaan ovat valmiita pitkittämään terapiaa niin pitkään kuin sinulla rahat riittävät. Heille terapia on sitä, että tarjoavat tuolin, jossa voit istua 2-3 kertaa viikossa, puhumaan niitä ilman, että juuri millään tavalla auttavat sinua asiassasi eteenpäin. Asiakas otaksuu, että terapeutin koulutus, ammattitaito ja kokemus olisi asiakkaan hyödynnettävissä. Syvästi freudilainen terapeutti taas kokee, että hänen ammattitaitonsa on siinä, ettei kommentoi mitään. tai reagoi mihinkään Mieti, haluatko käyttää lainarahasi tällaiseen suhteeseen, vai odotatko terapeutiltakin jotakin. Menneistyyttäsi voi käsitellä edullisemmin kotona puhumalla ääneen yksin ilman kallista pankkilainaa.

Hanki sllainen terapeutti, joka ei edellytä järettömän pitkää ja kallista terapiaa, vaan yrittää auttaa mahdollisuuksiensa mukaan reagoimalla puheeseesi, antamalla sinulle erilaisia uusia näköaloja menneisyyteesi tai nykyisyyteesi sekä kykyä sietää erilaisia tunteita, olivat ne mitä tahansa. Tällöin saat rahoillesi vastinetta ja investointi on sen arvioinen. Freudilla aikoinaan kävi asiakkaita analyysissä vain 7-8 kuukauden ajan. Nykyiset analyytikot ja analyyttiset terapeutit haluavat hoitaa potilaitaan potilaidensa kanssa vuosia ja vuosikausia. Mielenkiintoista? Asiakkaalle, jos hän sen itse maksaa, tulee hoito turhan kalliiksi.
Kokeile uusia hoitomuotoja. Hyväksymis- ja omistautumisterapian avulla on saatu yviä tuloksia.
 
Ystävät, miksi turhaan maksaa psykologi / psykiatri käynneistä "menneisyyden haamuista" eroon pääsemisen takia? Ystävät ja mahdol .puoliso (jos kommunikointi pelaa) ovat sitä varten. Tai vaikka omat vanhemmat. Ei psykologit / psykiatrit ole mitään "puolijumalia" tai "ihmemiehiä" joiden luona käyminen ratkaisee asiat tuosta vaan. Tottakai psykologi on (tai pitäisi olla) ennenkaikkea kuuntelija ja voi antaa ihan hyviäkin neuvoja esim. ahdistusneisuus ja paniikkihäiriö -kohtauksissa käyttäytymiseen, mutta omien kokemusteni perusteella "neuvot" olivat itsestäänselvyyksiä.

Lisäksi mieliala-lääkkeet (jos on niihin tarvetta) eivät sinänsä ratkaise kaikkia ongelmia vaan siihen tarvitaan ennenkaikkea luottamuksellisia, parantavia ja kaikinpuolin hyviä ihmissuhteita, harrastuksia, liikuntaa, ulkoilua ja sitä ettei yleensäkään jää sohvalle makaamaan vaan on sopivalla tavalla aktiivinen ja hoitaa ensin vaikkapa ne tiskit pois alta vaikka ei jaksaisikaan jne :)

Näillä eväillä pääsee jo pitkälle, mimim. kokemusta on. Itse sairastan kaksisuuntaista mielialahäiriötä sekä laaja-alaista ahdistuneisuushäiriötä ja olen toistaiseksi vielä lääkityksellä josta pyrin eroon mahdollisimman pian, koska mieliala on ollut jo pitemmän aikaa ihan hyvä. Liikunta, uni, lepo, kuvataide, ystävät, ulkoilu ja usko tai älä: arkiaskareiden hoitaminen (imurointi, tiskaus jne) on auttanut paljon parantumisessani!

Olen käynyt niin psykologilla kuin psykiatrillakin. Jälkimmäisestä jäi negatiivisen puoleiset kokemukset. Hyvää oli se, että tietoa kyllä riitti ja hoiti hommansa ripeäsi eikä takerrellut. Mutta aika "natsi-tohtorimaista" teoreettisen kylmää ammattimaista sekä rutiininomaista suhtautumista kuten yleensä voi lääkäreiltä sellaista odottaakin. Psykologilta sitä vastoin jäi pelkästään lämpimät muistot. Ei edes tuntunut siltä että olisin käynyt varsinaisesti psykologilla vaan ihan vain kuuntelevan ystävän luona. Joten menneisyyden solmujen avaamiseen yms ihmiselämän perusjuttuihin ei välttämättä psykologilla käyntiä tarvita vaan siihen todellakin riittää luotettava ystävä, joka OSAA kuunnella eikä tuputa "neuvoja" tms+em. muut hyvät ja ihanat asiat. Menneisyyden haamut eivät sinänsä ole mikään mielisairaus kuten masennus, 2-suuntainen mielialahäiriö, paniikkihäiriö, skitsofrenia jne. Joten en suosittele menemään sen takia "ammatti-terapiaan".

Elikkä mun pointti on siis se, että ihmisillä on aivan liian suuret odotukset psykoterapiasta yms. Niin oli mullakin kunnes...

Ei ennenkään ole tarvittu mitään "ammatillista psykoterapiaa" sillä ennen elettiiin yhteisöllisesti kyläyhteisöissä ja kannettiin toisten kuormia - niin fyysisesti kuin henkisestikin. Nykyään eletään yltiö-individualismin kyllästämässä suorituskeskeisessä yhteiskunnassa jossa kaikki pitää ehdottomasti ansaita joten ei ihmekään kun on niin valtavasti niitä joilla ei ole kuuntelijaa / auttajaa.

Loppujen lopuksi aika pienillä elämän perus-jutuilla saa monet asiat kuntoon jotka osoittautuvat suuremmiksi mitä olisi koskaan voinut kuvitella tai ajatella! Näin olen kokenut elämässäni nämä asiat.

Hyviä vointeja kaikille!
 
Jos televisiosta seuraat terapia -sarjaa, saat varmasti liian ruusuisen kuvan terapeutista, ihmisestä, joka kuuntelee ja pyrkii ymmärtämään potilaitaan. Oikeassa, käsikirjoittamattomassa elämässä terapeutit ovat monasti taitoineen samanlaisia ihmisiä kuin me muutkin - samoine ymmärrys- ja kommunikaatio-ongelmineen, kriiseineen ja mielenhäiriöineen. Vain sellainen ihminen lähtee terapeutiksi opiskelemaan, jolla on ollut itsellään vaikeita lapsuuden kriisejä, jotka he aikuisuudessa opiskelun, oman terapian ja omien potilaiden turvin pyrkivät hoitamaan. Jotkut tarepautit ovat ihmisenä kypsempiä ja omassa kasvussaan pitemmälle ehtineitä. Sitten on sellaisia, joilla oma psyyke on koulutuksesta ja omasta terapiasta huolimatta edelleen hauras, ja joka voi näkyä potilaan hoidossa monin tavoin. Terapeutti voi olla avuttomuudessaan potilaan elämään tunkeutuva. Hän voi myös pitää haurasta minäänsä potilastapaamisissa vahvan panssarin alla roolinsa suojassa, eikä antaudu vastavuoroiseen tasavertaiseen keskusteluun. Hän voi toimia kaikkitietävän roolissa antaen ymmärtää, että potilaan eriävät mielipiteet ovat vain muutoksen vastustusta, joka ei perustu asian oikean laidan ymmärtämiseen. Toki monenlaisia muitakin virityksiä voi terapeutilla olla oman mielensä kasassa pitämiseksi. Tällaisten terapeuttien kanssa potilailla on vaikeuksia. He eivät oikein tiedä, mitä uskoa: omia tunteitaan ja ajatuksiaan vai terapeuttiaan. Tällaisesta asiasta ei voi kuitenkaan terapeutin kanssa keskustella, koska tällaisella terapeutilla ei ole kykyä aitoon tasavertaiseen vuoropuheluun, empatiaan ja potilaansa ymmärtämiseen. Potilaat ovat lopulta hänelle vain väline hoitaa itseään, jota he eivät valitettavasti itsekään ymmärrä. Surullista on, että tällaiset terapeutit jatkavat työssään ja haavoittavat omalla etäisellä ja välinpitämättömällä käyttäytymisellään uusia potilaita, vuosi toisen jälkeen. Näihin ei koulutusyhteisöt puutu, koska heillä ei ole käsitystä siitä, että terapeutti, joka sosiaalisissa tilanteissa on täysin normaali voi olla itse terapiatilanteessa potilastaan hyväksikäyttävä, hänen elämäänsä tunkeutuva, häntä torjuva tai potilaaseen ylhäältä päin ylimielisesti suhtautuva. Kelan terapiarahat riittäisivät paremmin, jos meillä olisi riittävästi terapeutteja, joilla on kyky kohdata lähimmäinen, kyky ottaa terapiatilaan sisään astuva potilas todesta. Jokaisen ihmisen syväkerroksessa on tarve tulla välitetyksi. Jos tällaista kykyä terapeutilla ei ole, olisi potilaiden palvelemista tällaisen ihmisen siirtyä muihin tehtäviin. Kelan rahoilla ei pitäisi olla terapeutillakaan mahdollista satuttaa lisää ihmisiä oman hauraan minän pönkittämiseksi.
 
Monasterissa on monia psykologeja, mutta kaikilla ei valitettavasti ole riittävää kykyä olla läsnä ja kannatella asiakastaan tuskallisissa tilanteissa. Kannattaa haastatella tarkkaan muutamia psykologeja ja kuunnella itseään ennenkuin tekee lopullisen valinnan. Koulutus ja kokemus antavat vain viitteitä siitä, mitä ihminen voi urallaan oppia. Empatiakyky on terapeutin työssä välttämätön, mutta valitettavasti sitä ei voi opiskella. Arvioi siis, onko terapeutillasi oikeasti kykyä siihen. Rooliin kuuluvan empatian oppii erottamaan todellisesta, aidosta kiinnostuksesta, eläytymiskyvystä ja tunnesuhteesta. Sen eron tuntee, kun haastattelee useita terapeutteja. Oikean valinnan tekeminen on tärkeää, sillä mikään ei ole tuskallisempaa kuin terapian jälkeen todeta, ettei ole tullut kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Voit olla huonon terapeuttivalinnan jälkeen surullisemmassa ja surkeammassa kunnossa kuin sinne mennessäsi. Ota siis valinta vakavasti.

Minä tein virheen, että valitsin esimmäisen terapeutin Monasterista. En käynyt muilla terapeuteilla arviointikäynneillä. Aitoa empatiaa ja ymmärrystä en saanut juuri koskaan. Kaikki oli erittäin väkinäistä. Oma tilanteeni meni terapian aikana niin huonoksi, että psykiatri päätti viheltää pelin poikki. Hankin uuden terapeutin. Tällä kertaa kävin kolmella terepeutilla arviointikäynneillä. En haluaisi, että kukaan joutuu kokemaan samaa kuin minä. En tiedä millainen tilanteeni olisi nyt, jos psykiatri ei olisi puuttunut tilanteeseen.
 
Pitää sen verran tarkentaa, että en ole aivan varma oliko kyseinen terapeutti virallisesti Monasterin listalla. Saattoi olla, että terapeutti oli ns tutun tuttu, jonka tiedot minulle annettiin. Eli jos Monasterilla on laatuvaatimuksia terapeuteille, niin ne eivät välttämättä ole koskeneet minun terapeuttiani.
 
Hei, jos satutte nimimerkit "totta" ja "yksi asiakas" ja muutkin vielä lukemaan tätä ketjua niin voisitteko antaa jotain vihjeitä noista huonoista terapeuteista Monasterista. Kertokaa vaikka nimikirjaimet, ikä, sukupuoli, jotain. Kiitos!
 
Hei, jos satutte nimimerkit "totta" ja "yksi asiakas" ja muutkin vielä lukemaan tätä ketjua niin voisitteko antaa jotain vihjeitä noista huonoista terapeuteista Monasterista. Kertokaa vaikka nimikirjaimet, ikä, sukupuoli, jotain. Kiitos!

On hyvin tärkeää löytää sellainen terapeutti, jonka kanssa menee ns. kemiat yksiin. Ei voi suorilta sanoa jotain hyväksi ja jotain huonoksi! Oman terapiani alussa kävin juttelemassa yhden psykoterapeutin juttusilla ja hän kysyi sitten, että voisinko MINÄ ajatella häntä terapeutikseni. Hänet tosiaan valitsin ja hänestä oli suuresti apua ja terapiani kesti 5v. Olin onnekas siinä, että heti ensimmäinen terapeutti oli se oikea. Oli juurikin monasterin kautta.
 
Mulla ois myös hakusessa terapeutti, (psykodynaamisen, kognitiivisen tms.).
Monasterilta vähän katselin mutta sehän on aivan hakuammuntaa, joten aluksi ajattelin kysyä, voiko joku suositella mahdollisesti nimiä? Oulusta keskustan alueella tai lähellä toimivia yksityisen puolen henkilöitä, sellaista joka ei ole lässyttäjä tai hissuttelija vaan rehellinen realisti, mutta silti empatiakykyinen! Nainen mielellään.

Jos kellään tulee yhtäkään nimeä mieleen, ni olisin kiitollinen ehdotuksista. Tällä haen vain hieman suuntaa antavaa helpotusta etsimiseen.
 
Etsin Oulusta psykologia/psykoterapeuttia. Kahlasin monta nimeä läpi. Yksi yksityisesti toimiva psykologi oli ilmoittanut netissä toimialakseen lääkärikeskukset, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäriasemat, ja osoite löytyy Intiöstä tavallisesta kerrostalosta. Tähän saakka olen luullut, että psykologi saisi edes toimialakseen ilmoittaa lääkärin statukseen viittaavaa tietoa.
 
Hei,

itse suosittelen soittamaan Monasterin puhelinpäivystykseen (aikuiset), löydät numeron netistä. Monasterissa työskentelee eri peruskoulutuksen (psykologi, psykiatri) saaneita psykoterapeutteja, voit varmaan jo puhelimessa saada tietoa henkilöistä, hintatasosta ja KELAN korvauksesta (voit tosiaan saada KELAN korvauksen psykoterapiaan, kunhan olet ohjautunut sinne lääkärin/psykiatrin lähetteellä ja se katsotaan kuntoutukseksi).

Myös Idegosta löytyy paljon terapeutti-vaihtoehtoja. Tämä jälkimmäinen on enemmän kognitiivisesti painottunut, Monasteri taas psykodynaamisesti/psykoanalyyttisesti. Itse en niinkään huolehtisi suuntauksesta, toisille sopii paremmin kognitiivinen, toisille psykodynaaminen mutta sitäpä ei voi etukäteen tietää ja kummassakin suuntauksessa tehdään kyllä hyvää työtä.

Valitettavasti en osaa suoraan henkilöitä suositella (tai yhden tietäisin mutta hänellä on täyttä), kun työskentelen itse lasten ja nuorten puolella.

Minä taas suosittelisin etsimään terapeutin jostain muualta kuin Monasterista.
 

Yhteistyössä