Mistä minulle sielunsisar?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Teepussi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

Teepussi

Vieras
Hei taas kaikki!

Olen jo suurinpiirtein kohtaloni hyväksynyt, eli että en voi lasta vielä saada vaikka haluaisinkin (2-3 vuotta olisi odotettava opiskelujen ym. vuoksi), mutten oikein löydä mitään sellaista "vauvahaaveilijoiden ryhmää" jossa olisi joku muukin tällaisessa elämäntilanteessa. Olisiko jollain antaa linkkiä mistä minun kannattaisi alkaa etsiä jotain samassa elämäntilanteessa olevaa naista jonka kanssa voisi sillointällöin jutella ja haaveilla?
 
mut olin vielä viime kesänä samassa tilanteessa. vauvasta haaveilin monta vuotta mut tilanne ei ollut sopiva.. nyt rv 20 viides tulossa.. äkkiä se aika kuluu.
 
... nobody? Oletteko kaikki saaneet lapsen juuri silloin kun olette halunneet, ilman että olisi tarvinnut odottaa ja ilman että olisi ollut tarvetta keskustella jonkun saman päätöksen tehneen kanssa? Siinä tapauksessa olen kyllä kade :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ei varmaan auta:
mut olin vielä viime kesänä samassa tilanteessa. vauvasta haaveilin monta vuotta mut tilanne ei ollut sopiva.. nyt rv 20 viides tulossa.. äkkiä se aika kuluu.

Viestisi tuli sillä aikaa kun kirjoitin omaani :) Voi kun kuluisikin, nyt vain odottelen että loppuisi tuo vauvakuume :p

Ymmärsin muuten varmaan jotenkin väärin, kun luin että viime kesänä vasta haaveilit ja nyt jo viides tulossa? Onnea vauvasta joka tapauksessa =)
 
Minullekaan ei nyt tule sopivaa sivustoa mieleen. Tee vaikkapa itse "nettikirjeenvaihtoilmoitus" jollekin sivustolle? Eiköhän niitä vastaavassa tilanteessa olevia löydy.
Minulle kävi niin, että ( nykyinen) miesystäväni ehdotti kolme kuukautta tapaamisemme jälkeen, että lisääntyisimme. Suostuin ajatukseen ja tässä sitä nyt sitten ollaan. Olen kahden lapsen äiti nyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Istafra:
Minullekaan ei nyt tule sopivaa sivustoa mieleen. Tee vaikkapa itse "nettikirjeenvaihtoilmoitus" jollekin sivustolle? Eiköhän niitä vastaavassa tilanteessa olevia löydy.
Minulle kävi niin, että ( nykyinen) miesystäväni ehdotti kolme kuukautta tapaamisemme jälkeen, että lisääntyisimme. Suostuin ajatukseen ja tässä sitä nyt sitten ollaan. Olen kahden lapsen äiti nyt.

^ Niin kai se on tehtävä :) Ehkä ihminen on rakenteeltaan sellainen ettei kovin moni ala tällaista tunnetta vuosia katselemaan, itsensä rääkkäystähän tämä jo on (jos kokee siis jo vertaistukeakin tarvitsevansa), vaan joko ei halua niitä lapsia vielä tai sitten haluaa ja "tekee" :D
 
http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WAR_perhe&p_p_action=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=3&_forum_WAR_perhe_action=viewForum&_forum_WAR_perhe_forumId=4
 
Alkuperäinen kirjoittaja Teepussi:
Hei taas kaikki!

Olen jo suurinpiirtein kohtaloni hyväksynyt, eli että en voi lasta vielä saada vaikka haluaisinkin (2-3 vuotta olisi odotettava opiskelujen ym. vuoksi), mutten oikein löydä mitään sellaista "vauvahaaveilijoiden ryhmää" jossa olisi joku muukin tällaisessa elämäntilanteessa. Olisiko jollain antaa linkkiä mistä minun kannattaisi alkaa etsiä jotain samassa elämäntilanteessa olevaa naista jonka kanssa voisi sillointällöin jutella ja haaveilla?

Mä sain ns. yllätysvauvan kesken opintojeni ja hyvin saattelin ne vauvan kanssa loppuu. Valmistuin vain puoli vuotta myöhemmin kuin muu ryhmäni! Joten ei se vauva ole opintojen este, vain lievä hidaste!
 
Tämän listan mukaan olisi olemassa kerho toivottomat haaveilijat http://kaksplus.fi/keskustelu/t1295166 . Oliskohan se ap:lle sopiva. Itsellänikin on jo vauvakuume, mutta miehellä vielä opiskelut kesken ja hän kokee että olemme vielä liian nuoria.
 
sharita: mitä opiskelet? Kuinka sait vauvakuumeen pidettyä poissa vuoden / kestettyä sitä?

äiti 36 vee: Voi, on niin ihana kuulla että noinkin pystyy tekemään :) Minun miehelläni ei ole vielä vakituista työpaikkaa, jos olisi niin ehkä sitten voisin ehkä jo harkita.. ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Teepussi:
sharita: mitä opiskelet? Kuinka sait vauvakuumeen pidettyä poissa vuoden / kestettyä sitä?

äiti 36 vee: Voi, on niin ihana kuulla että noinkin pystyy tekemään :) Minun miehelläni ei ole vielä vakituista työpaikkaa, jos olisi niin ehkä sitten voisin ehkä jo harkita.. ;)

Musta tulee sairaanhoitaja. Onhan se välillä vaikeeta. Serkku kun sai vauvan niin sanoi että katselen sitä ihan erilailla kuin muut ja kun on työtä tehnyt lasten parissa. Mutta kuitenkin olen yleensä ns. järki-ihminen, et opiskelu yksinkin riittävän raskasta ja halusin et mieskin kypsyy ajatukseen.
 

Yhteistyössä