Missä menee liian tiukan kasvatuksen raja?

  • Viestiketjun aloittaja "Mommy"
  • Ensimmäinen viesti
"Mommy"
Kotimme on iso ja tilava, täynnä hienoja ja kalliita tavaroita. Meillä on yksi 4-vuotias poika, jolla on oma hoitaja. Yritämme viettää hänen kanssaan yhteistä aikaa mutta viime aikoina lastenhoitaja on joutunut tekemään tämän. Emme halunneet luopua luksuselämästä lapsen takia, ja lapsi oli kauan haluttu. Olemme kasvattaneet pojan niin että hän saa leikkiä vain omassa huoneessa, muualla talossa leikkiminen on kielletty, juosta tai huutaa ei saa. Haluamme kasvattaa hänestä sivistyneen, joten kiroileminen on ehdottomasti kielletty ja kaverit hän saa valita itse, mutta jos jotain ilmenee niin leikki loppuu kokonaan siihen. Hän on todella pikkuvanha mutta emme halua eristää häntä oman ikäisistä. Silloin kun hän on meidän seurassa hän on todella rauhallinen verrattuna toisten lapsiin. Eräs rouva kommentoi, että lapsi on liian arka, koska kasvatustapamme on niin tiukka.

Olemmeko liian tiukkoja vanhempia?
 
Miten kukin käsittää tiukan kasvatuksen. Meillä saa lapsikin elää kodissaan ja olla lapsi Silti kasvatus on tiukkaa. Leikkiä saa muuallakin, juosta ei koska täällä ei sovi ja tulee vahinkoja. Huutoa ei jaksa kukaan kuunnella, sen tehköön huoneessaan jos on leikittävä metelileikkejä. En oleta että hän on seurassamme hiljaa ja rauhallisesti. Koska 4v lapsi elää ja tuottaa ääntä jne.
 
[QUOTE="Mommy";28719948]Kyllä lapsi leikkii, vaikka onkin rauhallinen.[/QUOTE]

Niin siellä omassa huoneessa sen lapsenhoitajan kanssa?
Saahan sitä rauhallinen olla, mutta aloituksesta syntyi sellainen vaikutelma että kaikki lapsenomaiset luonteenpiirteet ovat epätoivottuja ja ne tukahdutetaan.
 
"Mommy"
Niin siellä omassa huoneessa sen lapsenhoitajan kanssa?
Saahan sitä rauhallinen olla, mutta aloituksesta syntyi sellainen vaikutelma että kaikki lapsenomaiset luonteenpiirteet ovat epätoivottuja ja ne tukahdutetaan.
On hänellä kavereitakin leikkimässä ja me vanhemmat myös. Emme ole kieltäneet iloa ja leikkimistä lapselta. Voisitko tarkentaa, koska en oikein ymmärrä.
 
[QUOTE="Mommy";28719934]Kotimme on iso ja tilava, täynnä hienoja ja kalliita tavaroita. Meillä on yksi 4-vuotias poika, jolla on oma hoitaja. Yritämme viettää hänen kanssaan yhteistä aikaa mutta viime aikoina lastenhoitaja on joutunut tekemään tämän. Emme halunneet luopua luksuselämästä lapsen takia, ja lapsi oli kauan haluttu. Olemme kasvattaneet pojan niin että hän saa leikkiä vain omassa huoneessa, muualla talossa leikkiminen on kielletty, juosta tai huutaa ei saa. Haluamme kasvattaa hänestä sivistyneen, joten kiroileminen on ehdottomasti kielletty ja kaverit hän saa valita itse, mutta jos jotain ilmenee niin leikki loppuu kokonaan siihen. Hän on todella pikkuvanha mutta emme halua eristää häntä oman ikäisistä. Silloin kun hän on meidän seurassa hän on todella rauhallinen verrattuna toisten lapsiin. Eräs rouva kommentoi, että lapsi on liian arka, koska kasvatustapamme on niin tiukka.

Olemmeko liian tiukkoja vanhempia?[/QUOTE]

Esimerkiksi noista se vaikutelma syntyi, voit toki itse tarkentaa jos tahdot.
On eri asia, jos on tiukat säännöt. Lapsen ei tarvitse saada juosta sisällä. Eikä lapsen tarvitse saada kiroilla.

Mutta lapsen "erittäin pikkuvanha käytös" yhdistettynä arkuuteen sekä siihen, että ainoatakaan virheliikettä ei suvaita, antaa perin omituisen vaikutelman.
 
"Mommy"
Esimerkiksi noista se vaikutelma syntyi, voit toki itse tarkentaa jos tahdot.
On eri asia, jos on tiukat säännöt. Lapsen ei tarvitse saada juosta sisällä. Eikä lapsen tarvitse saada kiroilla.

Mutta lapsen "erittäin pikkuvanha käytös" yhdistettynä arkuuteen sekä siihen, että ainoatakaan virheliikettä ei suvaita, antaa perin omituisen vaikutelman.
Emme halua, että lapsi reuhaa ja kiljuu kurkkusuorana. Tietysti tunteet saa näyttää.
Lapsella on kavereita, mutta emme halua hänen olevan tekemisissä vääränlaisten ihmisten kanssa. Ja mitä tulee lastenhoitajaan, niin olemme parhaillamme suunnittelemassa miten voisimme viettää enemmän aikaa yhdessä. Emme halua lapsen olevan yksinäinen.
 
Eka ajatus luetun jälkeen: :O - apua

EIkä se kamalasti senkään jälkeen muuksi muuttunut.

Jos haluatte pitää jonkun "tason ja luxuksen", niin hankkikaa siivoajaa ja palvelijaa ja kyökkikokkia mutta olkaa_itse_lapsenne_kanssa. Hän on niin pienen ajan lapsi ja te menetätte kaikki parhaat riemut ja hetket hänen kanssaan. Ei lasta ole tarkoitettu purkkiin kasvamaan, yhteen huoneeseen peuhaamaan hiljaisena.

Mulle tuli tästä lapsen puolesta jotensakin paha mieli.
 
  • Tykkää
Reactions: SuzieQ.
"joojoo"
Ettette olisi Porvoosta 8) Lapsi on lapsi, ei esine, jota voitte käyttää silloin kun huvittaa. On ihan ok, että lapsi leikkii omassa huoneessa, mutta nuo muut jutut kyllä.. lapsenhoitaja? No jooh.
 
"möks"
Kukin järjestää elämänsä halujensa ja resurssiensa mukaan. Lapsenhoitajalle ei kuitenkaan voi sälyttää vastuuta lapsen kasvatuksesta, joka kuuluu vanhemmille. Hyvä hoitaja on suuri apu ja oli, mutta ei voi ikinä rakastaa lasta niin, että tälle kehittyisi hyvä itsetunto tms. Tiukat säännöt eivät ole ongelma, se miten niitä ylläpidetään saattaa olla.
 
Meillä hoidetaan juokseminen, riehuminen / meteliä aiheuttava hassuttelu pihalla. Näin puretaan energiaa ja lapsi saa olla oma itsensä, mutta ei tarvitse turhaan pelätä että sattuu vahinkoja sisätiloissa. Ihan huonoimmilla keleillä homma hoituu hyvin Hoplopissa tms.
Tärkeää olisi, että lapsi olisi lapsi ja saisi aivan rauhassa toteuttaa itseään ilman mitään rajoituksia. Ei rauhallinen lapsi välttämättä riehu mutta hassuttelu ja nauru tekee hyvää ihan kaikille.
 
"hmmm"
[QUOTE="Mommy";28719934]Kotimme on iso ja tilava, täynnä hienoja ja kalliita tavaroita. Meillä on yksi 4-vuotias poika, jolla on oma hoitaja. Yritämme viettää hänen kanssaan yhteistä aikaa mutta viime aikoina lastenhoitaja on joutunut tekemään tämän. Emme halunneet luopua luksuselämästä lapsen takia, ja lapsi oli kauan haluttu. Olemme kasvattaneet pojan niin että hän saa leikkiä vain omassa huoneessa, muualla talossa leikkiminen on kielletty, juosta tai huutaa ei saa. Haluamme kasvattaa hänestä sivistyneen, joten kiroileminen on ehdottomasti kielletty ja kaverit hän saa valita itse, mutta jos jotain ilmenee niin leikki loppuu kokonaan siihen. Hän on todella pikkuvanha mutta emme halua eristää häntä oman ikäisistä. Silloin kun hän on meidän seurassa hän on todella rauhallinen verrattuna toisten lapsiin. Eräs rouva kommentoi, että lapsi on liian arka, koska kasvatustapamme on niin tiukka.

Olemmeko liian tiukkoja vanhempia?[/QUOTE]

No tiedän montakin perhettä, joiden kotona ei saa lapset juosta/kirkua/kiroilla ja joissa on lastenhuone, joissa pääosin leikitään. Ulkona saa sitten lapset purkaa sitä energiaansa. Tuo, ettei saa kiroilla, niin on minun mielestäni ihan itsestäänselvyys varsinkin kun kyseessä on pieni lapsi (eikä ne kirosanat kuulosta kauniilta teinienkään suusta kuultuna). Käytöstavat mielestäni saa ja pitääkin opettaa. Tuo "arkuus" toisten lasten seurassa voi johtua ihan vaan siitäkin, että on ainoa lapsi ja ilmeisesti kotihoidossa. Riippuu paljon myös lapsesta (arka voi olla vaikka olisikin sisaruksia).

Mutta tosiaan jos vanhemmat eivät vietä tarpeeksi aikaa lapsen kanssa, niin se on sellainen asia, mikä pitäisi pyrkiä korjaamaan.
 
"äippä minäkin"
Kerro millainen on vääränlainen lapsi??? Mitä lapsen kaverin pitää tehdä että leikit loppuu siihen? millainen luonteenpiirre ei saa kaverilla olla? siksi uteliaisuuttani kyselen koska minulla on 5v tyttö joka on tosi energinen,keksii kaikkea, useasti joudun puuttumaan lapsen tekemisiin...esim: leikkimökkiin ei piirretä seiniin, puihin ei kiivetä (jos olisi kunnon puut niin saisi kiivetä,mutta nuo pihassa olevat eivät vielä kestä painoa),pienemmiltä ei viedä leluja käsistä, salaa ei haeta herkkuja kaapista ym ym.. normaalia :) Niin ja meillä saa leikkiä muuallakin kuin omassa huoneessa, yleensä haenkin leluja olohuoneeseen että viihtyvät varsinkin kun vieraita tulee.....
 
fldfödslöflö
No ei ole liian ankaraa. On hyvä ettei lapsi leiki esim keittiössä, sitä vartenhan on lastenhuone. Samoin hoitaja on yks hailee, onhan lapsia ihan hoidossakin pävät pitkät - tuo on siihen nähden parempi ratkaisu. Muistakaa kuitenkin että kyseessä on vasta 4-vuotias, joka ei hetkeen valitse itselleen sitä "väärää seuraa" taikka ole aina niin sivistynyt. Hän kaipaa vielä vanhempiaan paljon ja se on yhtä tärkeää kuin muukin kasvastus jotta lapsesta tulee hyvä kansalainen.
 

Yhteistyössä