Toggle sidebar

missä perhe?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "eräs"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
E

"eräs"

Vieras
Eli etsin perhettä jossa ei koskaan koroteta ääntä ja riidellä? Meillä on ns.uusioperhe,minulla lapsi ja miehelläni niitä useampi.Mieheni ex.n mukaan meillä ei saisi koskaan korottaa ääntä hänen lasten kuullen saatikka sitten riidellä.Onkohan sellaista perhettä olemassakaan jossa kaikki eläisi koko ajan sulassa sovussa?
 
Meillä ei oikeastaan koskaan huudeta. Joku äärimmäinen kerran viidessä vuodessa tapahtunut riita mihen kanssa saattaa olla ollut vähän kovaäänisempi, mutten nyt kyllä edes muistaisi yhtä esimerkkiä antaakseni. Eikä meillä juuri muutenkaan riidellä.
 
Ne perheet on sellaisia joissa joko ei ole mitään tunteita ketään kohtaa tai tunteet padotaan ja sitten tapellaan kunnolla kun lapset on poissa (ihan sairasta) tai sellaisia joissa äiti ja lapset elää pelossa eikä uskalla sanoa mitään isää vastaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vicy:
Ne perheet on sellaisia joissa joko ei ole mitään tunteita ketään kohtaa tai tunteet padotaan ja sitten tapellaan kunnolla kun lapset on poissa (ihan sairasta) tai sellaisia joissa äiti ja lapset elää pelossa eikä uskalla sanoa mitään isää vastaan.
Click to expand...

Ei pidä paikkansa. Meillä ainakin on opeteltu käsittelemään erimielisyyksiä aikuismaisemmin, eikä lapsille tarvitse huutaa että uskovat. Eikä se huuto oikeasti mitään auttaisikaan, on vaan oman vitutuksen purkamista.
 
[QUOTE="hui";27106017]Mua pelottaa ihmiset, jotka eivät koskaan korota ääntänsä. Ne patoaa kaiken. Mutta meillä onkin tällainen Serranon perhe:)[/QUOTE]

Eli sua pelottaa kaikki opettajat, pk hoitajat yms. jotka tekevät työtään ääntään korottamatta? Et usko auktoriteettiin ilman huutoa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vicy:
Ne perheet on sellaisia joissa joko ei ole mitään tunteita ketään kohtaa tai tunteet padotaan ja sitten tapellaan kunnolla kun lapset on poissa (ihan sairasta) tai sellaisia joissa äiti ja lapset elää pelossa eikä uskalla sanoa mitään isää vastaan.
Click to expand...


Toiset perheet ovat astetta auditiivisempia ja rauhallisia luonteita. Näissä järkeillään ja keskustellaan rauhassa.

Räiskyvässä perhekulttuurissa eläneenä (ei Suomalaisessa) voin sanoa että Suomessa perhe-elämä on aikamoista hiljaiseloa.
Ajatelkaa Italiaa, Espanjaa tai jopa noita Igor idänihmeiä. Siellä perheissä osataan huutaa ja raivota vaikka perunoiden kuorimisesta, mutta sydän on aina mukana. ovat vaan astetta temperamenttisempia ja intohimoisempia kuin Suomalaiset.
 
Ni et teillä jotka kerrotte että teil ei riidellä/koroteta ääntä lapsetakaan eivä koskaan ota toistensa kanssa yhteen ja riitele keskenään?
Ei lapsille olla huudettu mutta lapset keksinään ovat riidelleet ja minä ja mieheni ottaneet yhteen lasten nähden.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kultsi:
Meillä kuuluvat välillä miehen perkeleet juuri tuosta syystä, kun joku asia menee vituroilleen. En pidä siitä, mutta eipä kai siitä kauheasti haittaakaan ole, kun mies ei huuda minulle eikä lapselle.
Click to expand...

Varmaan aika monella onkin non. Mulle se ei sopisi omien lapsuustraumojen(kaan?) vuoksi. Isää kun sai aina pelätä, tai kaikkia kiroiluja ja mielialan ailahteluja jännitti kun ei koskaan voinut olla varma kehen ne kohdistui. Minulle sopii siis paremmin tämä rauhallisempi kotielämä. Kyllä meilläkin kirosanat lentelee jos esim. lyö varpaansa johonkin tms. Mutta toisillemme puhutaan pääosin kunnoittavasti ja nätisti.
 
Välillä meillä kyllä huudetaankin, jos on jotain erimielisyyttä, mutta se on hyvin hetkellistä. Enemmän huudetaan toisillemme jotain asiaa alakerrasta yläkertaan ja päinvastoin =) Isännän kanssa emme koskaan korota ääntä toisillemme.

Enkä mä oikeastaan voi sanoa, että meillä riideltäisiin. Asioista ollaan useinkin eri mieltä, mutta niistä päästään sopuun keskustelemalla ja neuvottelemalla.

Ja lisäys... ehkä meidän lapsetkin ovat sitten sopuisia luonteita, kun harvoin keskenäänkään "riitelevät". Esim. tietokonevuoroista voi tulla kinaa heidän keskuudessaan, mutta ei siinäkään huutoa synny. Äänet voivat olla kipakoita ja ärsyyntyneitä, mutta neuvottelu etenee, ja yhteisymmärrys syntyy.
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="eräs";27106079]Ni et teillä jotka kerrotte että teil ei riidellä/koroteta ääntä lapsetakaan eivä koskaan ota toistensa kanssa yhteen ja riitele keskenään?
Ei lapsille olla huudettu mutta lapset keksinään ovat riidelleet ja minä ja mieheni ottaneet yhteen lasten nähden.[/QUOTE]

Joskus lapset riitelee meillä kyllä ja korottavat ääniään, mutteivät mitenkään viikottain. Ei me niihin riitohin yleensä puututa.
 
Meillä kun nuo lapsetkaan eivät saisi mennä sanaharkaan /riidellä keskenään. Se kun kuulema tarkoittaa sitä että eivät tule toimeen keskenään..vaikka meidän aikuisten mielestä ovat erittäin hyvon tulleet toimeeen
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ken guru:
Varmaan aika monella onkin non. Mulle se ei sopisi omien lapsuustraumojen(kaan?) vuoksi. Isää kun sai aina pelätä, tai kaikkia kiroiluja ja mielialan ailahteluja jännitti kun ei koskaan voinut olla varma kehen ne kohdistui. Minulle sopii siis paremmin tämä rauhallisempi kotielämä. Kyllä meilläkin kirosanat lentelee jos esim. lyö varpaansa johonkin tms. Mutta toisillemme puhutaan pääosin kunnoittavasti ja nätisti.
Click to expand...

Tuota taustaa vasten ihan ymmärrettävää. Mä olen itse perheestä, jossa on aina käytetty ääntä, niin hyvässä kuin huonossa ja sama jatkuu nykyisessä perheessä. Miehen kanssa ei oikeastaan koskaan riidellä, mutta muuten kovaäänistä on tämä meidän elo. Minusta äänenkäyttö ja pelottavuus ei sinällään liity toisiinsa. En muista kotona koskaan pelänneeni tai ahdistuneeni äänistä:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ken guru:
Varmaan aika monella onkin non. Mulle se ei sopisi omien lapsuustraumojen(kaan?) vuoksi. Isää kun sai aina pelätä, tai kaikkia kiroiluja ja mielialan ailahteluja jännitti kun ei koskaan voinut olla varma kehen ne kohdistui. Minulle sopii siis paremmin tämä rauhallisempi kotielämä. Kyllä meilläkin kirosanat lentelee jos esim. lyö varpaansa johonkin tms. Mutta toisillemme puhutaan pääosin kunnoittavasti ja nätisti.
Click to expand...

Ei ole todellista...minulla oli itselläni kauheat traumat isästä, joka sai silmittömiä raivokohtauksia ihan yhtäkkiä ja koko ajan piti tarkkailla häntä missä milloinkin mennään. Ajattelin etten ikinä voisi asua vastaavan miehen kanssa. Minun mieheni onkin periaatteessa rauhallinen, mutta joskus kun on väsynyt ja kaikki tuntuu takkuilevan, saattaa karjaista sen perkeleensä. Ollaan puhuttu siitä ja hän selittää sen niin, että on parempi purkaa sitä kiukkua kuin kasata kaikkea sisään ja kilahtaa kunnolla (niin minun isäni teki). Tuohon minun on tyytyminen ja yllättäen se miehen kiukku ei tunnukaan niin pahalta. Olen tainnut päästä jo aika hyvin noista vanhoista traumoista:) Lapsemme ei reagoi mitenkään isänsä kiukkuun, saattaa vilkaista häntä ja jatkaa leikkejään.
 
Tässä meidän tapauksessa kun tiedän,lapset kertoneet,että äidin luona huudetaan ja mesotaan paljon enenmmän kun täällä meillä. Puoli vuotta on nyt menny ja 2 kertaa otettu yhteen siis kova äänisesti sanailtu mieheni lasten kuullen/nähden.Kukaan aikuisista siis lasten äiti ei ole soittanut ja kysynyt asiasta vaan tehnyt heti ilmoituksen..Mitenkähän minun oma lapseni on voinut elää täällä kun mieheni ex mukaan hänenen lapsilleen tämä meidän ympäristö on haitallista
 
[QUOTE="aloittaja";27106872]Tässä meidän tapauksessa kun tiedän,lapset kertoneet,että äidin luona huudetaan ja mesotaan paljon enenmmän kun täällä meillä. Puoli vuotta on nyt menny ja 2 kertaa otettu yhteen siis kova äänisesti sanailtu mieheni lasten kuullen/nähden.Kukaan aikuisista siis lasten äiti ei ole soittanut ja kysynyt asiasta vaan tehnyt heti ilmoituksen..Mitenkähän minun oma lapseni on voinut elää täällä kun mieheni ex mukaan hänenen lapsilleen tämä meidän ympäristö on haitallista[/QUOTE]

Ei oo taidettu ihan loppuun asti selvitellä asioita ennen eroa.. Nyt täytyy tapella lasten kautta, melko surullista.

Minkä ikäisiä lapset on? Voiko jo päättää asioistaan?

Voisitteko olla vaan välittämättä ja antaa exän tapella yksinään?
 
lapset vedetty niin pahasti mukaan miehen ex.n puolesta tähän soppaan että kaikki mitä meillä tapahtuu on haitallista jotenkin ja jossain määrin hänen lapsilleen. Kaikki lapset jo koululaisia ja osa saisi jo päättääkkin asiat itse missä asuu ja kenen kanssa mutta äiti vastustaa lasten päätöksiä.
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa