Missä maailmassa te elätte?? Rahakeskusteluihin viitaten!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "huhhuh"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"huhhuh"

Vieras
Tämä on viesti kaikille teille, joilla raha-asiat on kunnossa, mikään lasku ei yllätä, kaikkeen voi sopia maksuaikaa ja taloudenhallinta on priimaa.

Oletteko katsoneet ympärillenne? Entä käyttekö useinkin potkimassa jo maassa makaavia?

Aika moni suomalainen ei hoida raha-asioitaan ihan kauhean fiksusti. Vielä suurempi osa erehtyy joskus ostamaan jotain hölmöä ja sitten miettii, miten rahat riittävät. Suurimmalla osalla ei varmastikaan ole tuhansia säästössä ihan vain "pahan päivän varalle".

Onko teillä mitään käsitys, millä rahalla esimerkiksi opiskelijat elävät (ilmeisesti ei)? Entä tunnetteko sellaisia inhimillisiä käsitteitä kuin häpeä? Moni myisi vaikka vasemman munuaisensa ennemmin kuin kyselisi sukulaisiltaan rahaa. Entä tiedättekö Suomen verotuspolitiikan - mitä palkasta jää oikeasti käteen?

Onko empatia loppuunkulutettu luonnonvara?

Esimerkiksi minä yllätyn monestikin laskusta, kun en muista, mitä kaikkia laskuja on tulossa. Tai hölmöyksissäni ostan "jotain kivaa" ja seuraavana päivänä pamahtaakin lasku postilaatikkoon jostain kuukausien takaisesta asiasta. Ja mielestäni osaan hoitaa raha-asiat ihan hyvin, vaikka tiukkaa on ollutkin. Enkä varmasti ole ainoa!

Ja minun ystäväni, aikanaan nuori yksinhuoltajaäiti. Oli silloin viinaanmenevä, mielenterveys reistaili. Jos rahaa oli niin hullu avomies joi nekin. Teidän mielestänne tällaisia ihmisiä ei saa sääliä tai auttaa, kun ovat itse kuoppansa kaivaneet.

Vinkkinä: länsimainen, humanistinen, vallallaoleva ihmiskäsitys auttaa myös yhteiskunnan heikompiosaisia.

Voi vttu kun vtuttaa!!
 
  • Tykkää
Reactions: Rodukka ja Wc Ankka
Raha-asioissa minulla riittää empatiaa opiskelijoille, pienituloisille, tukiverkottomille pienituloisille, sellaisille pareille joista toinen opiskelee ja toinen on töissä.

Riittää ymmärrys yllätyksiin ja siihen, että tyhjästä on paha nyhjäistä. Ja siihenkin, että pienituloisten vanhempien lapsen on vaikeampi lähteä sitä omaisuutta luomaan jos menee normikaavan mukaan eli ensin opiskelee, sitten on vasta töissä.

Vasta raha-asioista mitään ymmärtämätön tai sellainen, jonka täytyisi saada kaikki heti nollatuloilla, saa niskakarvat pystyyn. Tai sellainen, joka ei suostu ottamaan mitään säästövinkkiä vastaan eikä mistään karsimaan, jos taloudellinen tilanteensa on tiukka.
 
Hirveän jaon teit, aloituksessa. "Nämä vastaan ne". Niin itse aina tuilla eläneenä ja sairaana, satunpa vaan olemaan myös säästeliäs, hyvin raha-asiansa hoitava, eikä mua kyllä laskut yllätä.

Sossussa en tällä hetkellä käy.
 
Mä jaksan aina ihmetellä sitä, että joku kysyy neuvoa,
saa hän hirveän ryöpyn niskaan. Ja kukaan ei oikeastaan edes neuvo, vaan alkaa jälkiviisastelemaan, kuinka olis pitänyt tehdä sitä ja tätä..
 
[QUOTE="hullu";25432020]Olen ihminen, kuka hoitaa (hyvin) raha-asiansa, eikä laskut yllätä.
Ja arvaa mitä; olen tuilla elävä mielenterveyspotilas.[/QUOTE]

Minut kyllä yllätti lasku kerran, nimittäin yksin asuessani, yksityisellä vuokralla, tuli minulle 500e:n vesilasku. Tasauslasku. Vähän meni sormi suuhun, mutta vuokranantaja selvitteli asiaa eikä minun tarvinnut sitten mitään maksaa.
 
Kyllä tiedän oikein hyvin mitä on elää opikelijan tuloilla. Opiskeiln lukion jälkeen 7,5vuotta, 2 tutkintoa. Ja en saanut vanhemmilta avustusta.otin vähän lainaa ja tein töitä viikonloppuisin. Ja pidin myös sillöin aina säästöjä pahan päivän varalle, esim lääkörikäyntiä tai vastaavaa varten. Enkä ole oikeasti KOSKAAN ostanut mitään sellaista mihin ei olisi ollut vara. Kyllä suurimmaksi osaksi ihminen on oman onnensa seppä. Sairastumisellehan ei kukaan voi mitään tietenkään.
 
AP hyvä. Minäkin olen ollut opiskelija, kituuttanut ja venyttänyt penniä ja joutunut luopumaan ja tehnyt paskaduuneja. Nyt kuitenkin opinnot suoritettu, työelämää takana, raha-asiat reilassa (aina) ja todellakin voin sanoa, että ei riitä ymmärrystä jos Suomen kaltaisessa maassa ryssii raha-asiansa! Suhteuta menot ja tulot, ennakoi. Siinä resepti.
 
Ööööö. Olen se minäkin joskus opiskellut yhteensä n. 6 vuotta lukion jälkeen ja kyllä ne raha-asiat pysyy hallinnassa, jos ne vaan haluaa pysyvän. Ei sitten osta niitä ex-tempore ostoksia... Niin se vaan menee. Niin makaa kuin petaakin. Mulla ei ainakaan ole mitään sympatiaa ihmisiä kohtaan, jotka omaa tyhmyyttään sössii raha-asiansa.
 
Olen myös ollut opiskelija, olen elänyt raskaana ollessa liian isossa asunnossa johon piti miehen kanssa muuttaa, olen ollut yh ja sen nyt elän parisuhteessa. Tästä kaikesta oppineena säästän ja paljon. Niin paljon kuin ikinä kykenen, jotta on hyvä pesämuna sitten, kun tulee tilanne että sitä tarvitsee. Vaikka meillä ei nytkään ole ns. ylimääräistä rahaa, seurataan tarjouksia yms, niin en pidä meitä köyhinä. Me pärjätään, koska kumpikin tietää, millaista on, jos ei ole yhtään rahaa pahan päivän varalla.
 
  • Tykkää
Reactions: moekoe ja Vinkuiita
Raha asioissa, niinkuin tietysti monessa muussakin, vanha sanonta "niin makaa kuin petaa" pitää kovasti paikkansa.

Tämän olen oppinut itsekin aikanaan kantapään kautta, kun ei paljon säästäminen/ muu taloudellinen vastuunotto kiinnostanut. Ikinä en silti rahaa vinkunut muualta, vaan kituuttelin.
Nyt osaan raha-asiani hoitaa. Eiköhän se ole mahdollista muidenkin oppia.
 
niinpä. Ja mä en näkisi aloittajan nyt tehneen mitään ne ja me -jakoa, vaan enemmänkin että nämä jälkiviisaat ja haukkujat tekevät sen jaon :)
Sitä tuskin kukaan kiistää, etteikö vaikkapa sairastava ja tukien varassa oleva voisi silti ihan hallita talouttaan fiksusti. Vaikka tiukkaa tekeekin.
Ja nämä vararahaston olemassaolosta meihkaavat :) Joo, ehkä meilläkin jonain päivänä on sellainen, mutta mutta.. aina ei mee niinku strömssöössä. Mäkin tulin ensin hankkineeksi lapset, sitten tutkinnon, ja opiskeleva yh ei paljon voi pahan päivän varalle säästellä, kun ei vaan ole mitä säästää. Päin vastoin, kaikenlaisia melko välttämättömiökin juttuja piti vaan lykätä ja lykätä. No, nyt on tutkinto ja duuni, ja tämä on hyvä. Mutta pitkään vielä menee, ennen kuin siitä alkaa jotain säästöönkin jäädä! Varsinkaan niin paljon, erttä olisi 2-3 kk palkkaa vastaava summa hätävarana Hahhahhaa :D Ehkä jonain päiuvänä joo. Siihen asti odottelen kädet kyynärpäitä myöten ristissä, ettei sellaiselle hätävaralle tule edes tarvetta.
 
Olen myös ollut opiskelija, olen elänyt raskaana ollessa liian isossa asunnossa johon piti miehen kanssa muuttaa, olen ollut yh ja sen nyt elän parisuhteessa. Tästä kaikesta oppineena säästän ja paljon. Niin paljon kuin ikinä kykenen, jotta on hyvä pesämuna sitten, kun tulee tilanne että sitä tarvitsee. Vaikka meillä ei nytkään ole ns. ylimääräistä rahaa, seurataan tarjouksia yms, niin en pidä meitä köyhinä. Me pärjätään, koska kumpikin tietää, millaista on, jos ei ole yhtään rahaa pahan päivän varalla.

Juuri näin. Ihmiset eivät vaan osaa säästää vaan kun on niin kiva ostella kaikkea kun muillakin on. Eikä se sitä tarkoita etteikö itselleen jotain kivaa ja extraa voisi ostaa, mutta kun monilla ei sitten ole mitään kohtuutta noissa asioissa.
 
Minä elän maailmassa, jossa tämän päivän nuorille vanhemmille ei heidän omat vanhempansa ole muistaneet opettaa yhtä tärkeää asiaa: taloudenpitoa. Mä sain aikoinaan sen opin omilta vanhemmiltani ja olen sen opin jakanut myös omille lapsilleni. Tiedän kyllä, millaista esim. opintuella eläminen on. Mutta budjetin laatimalla silläkin kummasti opiskelija näkyy tulevan toimeen ja pystyy jopa siitä rahasta säästämäänkin. Ilman budjetointia ei välttämättä pystyisi, koska silloin niitä laskuja tulisi yllätyksenä.

Ymmärrän hyvin, mitä tarkoitat. Olenkin monesti palstalla kirjoittanut, että peruskouluissa pitäisi yläasteella opettaa taloudenpitoa. Kaikilla kun ei vanhemmat opeta ja joskus malli kotoakin on voinut olla se, että kulutustavaraa ostetaan velaksi ja seuraava sähkölasku tulee yllätyksenä. Joten olisi hyvä, jos edes koulu opettaisi nuoria.
 
Kyllä tiedän oikein hyvin mitä on elää opikelijan tuloilla. Opiskeiln lukion jälkeen 7,5vuotta, 2 tutkintoa. Ja en saanut vanhemmilta avustusta.otin vähän lainaa ja tein töitä viikonloppuisin. Ja pidin myös sillöin aina säästöjä pahan päivän varalle, esim lääkörikäyntiä tai vastaavaa varten. Enkä ole oikeasti KOSKAAN ostanut mitään sellaista mihin ei olisi ollut vara. Kyllä suurimmaksi osaksi ihminen on oman onnensa seppä. Sairastumisellehan ei kukaan voi mitään tietenkään.

Tätä mä just tarkoitan! Aaaargh! Miksi tulit kertomaan tämän erinomaisuutesi?

Maailma on täynnä oman onnensa huonoja seppiä. Mä en olen kaikkein paras säästäjä, en huonoin. Hoidan raha-asiani ihan hyvin. Mutta tällaiset jossittelijat on ihmeellisiä. Kyllä luulis ymmärtävän, että aika moni ostaa sellaisia asioita, mihin ei ole varaa. Ennemmin kuin mainostaa omaa taloudenhoitoa ja avaa jollekin surkimukselle päätänsä, kannattais ihan oikeasti yrittää auttaa tätä toista. Mitä hyötyä siitä on, jos sanot, että sinulla menee oikein hienosti.

Sitten yleisenä kommenttina - niin, kyllä muakin ärsyttää ne, jotka ei ota mitään neuvoja vastaan ja jossittelee, että ei pysty kun sitä ja tätä. Mutta näissä ketjuissa on ihan käsittämätöntä se, että tullaan kertomaan, mitä olisi pitänyt tehdä. Hmm, auttaa paljon.

Enkä halua nyt siis väittää, että mielenterveysongelmaisilla ei oo raha-asiat kunnossa tms. Olen itse aina ollut köyhä, joten tiedän, mistä puhun.
 
Minä en yleensä täällä kenellekään v*ttuile, mutta tosiaan itsekin tiedän mitä se on elää pienellä opintotuella, kun ei ole mistään varakkaasta perheestä ja melkein kaiken hankit itse.

Mutta se mikä täällä palstalla tulee esiin toisinaan, on se köyhyys mikä tulee kun menot ovat ihan suhteettomat tuloihin nähden. Toki aina voi tulla yllätyksiä, mutta esim. auto on sellainen mitä ilman kaupungeissa tulee kyllä toimeen jos on pakko.

Ja niihin mahdollisiin yllätyksiinkin pitäisi yrittää valmistautua säästämällä ja sitä ei moni tunnu osaavan.
 
[QUOTE="vieras";25432098]Juuri näin. Ihmiset eivät vaan osaa säästää vaan kun on niin kiva ostella kaikkea kun muillakin on. Eikä se sitä tarkoita etteikö itselleen jotain kivaa ja extraa voisi ostaa, mutta kun monilla ei sitten ole mitään kohtuutta noissa asioissa.[/QUOTE]

Koen että olen saanut kaiken tarvitsemani, olen vaan säästänyt niihin pidempään sen sijaan että ostaisin heti. Ja kun säästää johonkin, voikin käydä niin, ettei tuotetta enää haluakkaan :D Kuitenkin esim. tyttärelläni on varmasti kaikki mitä tarvitsee, ostamme vaan mieluummin käytettyjäkin juttuja. En koe käytettyä tavaraa huonommaksi kuin uutta, hinta-laatu suhde usein erittäin kohdallaan. Alennusmyynneistäkin löytyy kaikkea kivaa, harvemmin mitään täysihintaista tulee ostettua. Turhaa roinaa muutenkin kämpässä ihan tarpeeksi :D
 
[QUOTE="vieras";25432101]Vittu ku vituttaa maksaa oman elämänsä päälle kusseiden ääliöiden eläminen.[/QUOTE]

Hienoa. Tukehdu ilkeyteesi. Minä osaan, muut ei. Säälittäviä nuo muut.

Mua ärsyttää yhteiskunnalta vuosia rahaa pummivat elämäntapaintiaanit ja juopot, kyllä. Mutta ei sentään sellaiset ihmiset, jotka joskus erehtyvät. Kyllä elämä monia opettaa ilmankin, että Kaksplussalla vielä joku sylkee päälle.

Ja kyllä tämä mun aloituksessa mainittu ystäväni on nyt noussut jaloillensa ja varmasti häpeää silloista elämäänsä. Oppi hänkin, kantapään kautta. Mutta oli hyvä, että silloin oli jonkinlainen systeemi, joka piti hänet vedenpinnan yläpuolella, kun ei itse osannut.
 
Olen itsekkin ollut yksinhuoltaja ja opiskelia jolla on pieni lapsi. Mutta en silti koskaan joutunut miettimään mistä rahaa ruokaan ! Joten en kykene ymmärtämään sitä että ostellaan kaupasta jotain ihan turhaa (siis muuta kun ruoka,pesuaineet,vaipat) jos kerran rahat on ihan hilkulla että riittää! En ymmärrä sitä että ei osata olla tuhlaamatta vaan on pakko ostaa jos rahaa on eikä ajatella tulevia laskuja ja syömisiä ! Eli ymmärrän vähävaraisten elämää,mutta en kulutustottumuksia!
 
Sitä mä en kyllä ymmärrä, että on niin huonoissa väleissä sukulaisiinsa tai NIIN ylpeä, että ennemmin antaa munuaisensa kuin pyytää apua sukulaisiltaan.
 
Oletko miettinyt, että se "jossittelu" kuitenkin voi auttaa pidemmällä tähtäimellä enemmän kuin päähäntaputtelu? Jos ihminen oppii, että omista töppäilyistä selviää muiden avuilla, niin eikö hän vain jatka samaa vahingollista käyttäytymismallia?
 
  • Tykkää
Reactions: Sisar Ponteva
mä olen ollut salaa onnellinen tässä viimeisinä kuukausina, kun ukko, jolla on aina ollut töitä, aina rahaa ja ihmetellyt myös miten ihmiset sössii asiansa yms, onkin nyt hyväpalkkaisessa työssä, mutta.. palkat maksellaan vähän miten sattuu..välillä viikon, välillä kahden viikon viiveellä.. kiva katsella kun se kiroaa pankinsivuilla käydessään et taaskaan ei voi maksaa laskuja..

niin, aina ne rahavaikeudet ei johdu siitä et itse tekisi virheitä
 

Yhteistyössä