Missä iässä tutti pois?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Äityli"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Meillä meni myöhään. Tutti oli tosi tärkeä lapselle, joten vasta reilu 2-vuotiaana päästiin eroon siitä. Lapsentahtisesti kannustaen kuten muissakin asioissa (vaipan jättö pois ym.). Lapsi sai uuden isojen sängyn ja tutit jäi pinnikseen. Onnistui meillä hyvin, eikä lapsi itkenyt ollenkaan tutin perään. Oli siis käytössä vain öisin tuossa vaiheessa...
 
Liian myöhään varmaan. Aika tasan 2v oli Päätin et nyt loppu ja siihen loppu. Leikkasin tutit rikki ja se oli siinä. Pari tuntia huusi kun piti alkaa päikkäreille. Illalla jo hyväksyi tapahtuneen. :)
 
Tyttö oli silloin 2v3kk, tutti oli käytössä enää vain nukahtaessa.
Tutti ammuttiin uutena vuotena raketin mukana kuuhun. Ei kaivannut tuttia enää sen jälkeen.
 
Esikoiselta 2v 2kk... annettiin oraville ja oravat toi vastalahjaks rusinarasian... tyttö huusi tutin perään iltasin vielä useamman illan... pojalta otettiin tutti 1v 4kk iässä kun ei korvatulehdus meinannu lähtee... vietiin linnuille... etsi tuttia iltasin yöpöydältä ja sen takaa, mut aika vähin huudoin selvittiin, oisko yhden nukutuksen huutanu...
 
Päivätutti pois 1v8kk iässä ja yötutti (+päikkäritutti) tasan 2v. Helposti meni, katkaisin lopulta tutista kärjen pois ja poika itse tuumas, että tutti on rikki ja vei sen roskiin.
 
En muista tarkkaan, lapsi oli jotain yli 1,5v. Leikkasin tutin päästä pois ja sanoin, että se on mennyt rikki. Alkoi itkeä, mutta rauhoittui äkkiä ja nukahti helposti ilman tuttia, ei sen jälkeen enää ikinä pyytänyt. Musta taisi tuntua pahemmalta kuin lapsesta, jotenkin säälitti kamalasti :D Tutti oli lähinnä vain unikäytössä. Lapsella oli noihin aikoihin hammaslääkäri, ja siellä sanottiin, että hampaat olivat vähän vetäytyneet tutin takia, niin sen takia jätin pois, onneksi ei jäänyt mitään haittaa vaan hampaiden asento palautui hyvin.
 
2v ensin päivällä pois, huusi 2 viikkoa öisin sen perään. Muutama kk tämän jälkeen annettiin tutulle vauvalle tutit. Huusi ekan yön lähes kokonaan ja useamman kuukauden heräsi öisin itkemään tutin perään. Välillä sanoo vieläkin ikävöivänsä tuttua, nyt 4,5v. Eli olo todella tärkeä ja muutenkin temperamenttinen lapsi... Meidän oli pakko hampaiden takia luopua, muuten olisi saanut vielä syödä kunnes valmiimpi luopumaan. Jälkiviisaana ehkä siinä 1v olisi ollut hyvä, ei ollut niin tärkeä vielä..
 
Meillä jäi muistaakseni 1-vuotiaana päivätutti pois, ja oli pelkästään nukkuessa. puolitoistavuotiaana sairastui oksennustautiin enkä uskaltanut tuttia unille antaa ettei tukehdu oksennukseen, niin ei annettu enää seuraavana iltanakaan eikä kaipaillut ollenkaan.
 
Alle 1v lienee helpoin aika vieroittua kun ei ole henkistä riippuvuutta tuttiin vielä.
Meillä esikoinen ei syönyt tuttia, keskimmäinen vieroitti itse itsensä 8 kk iässä kun ylähampaat puhkesi ja kuopus on vielä vauva joten syö vielä.

Tuon keskimmäisen kanssa olisi ollut helpompaa jos olisi pari kk pidempään syönyt sitä tuttia kun esim autossa ja kaupassa
Rattaissa oli vaikea keksiä lohduketta. Sittemmin pärjättiin hyvin lelujen ja muiden harhautusten avulla.
 
9 kk iässä jäi pois päivätutti ja 1 vuotiaana kun nukahti illalla tutti suussa, mutta sit saattoikin mennä koko loppuyö ilman tuttia niin aattelin että olis hyvä sauma jättää tutti kokonaan pois. Ja sit se vaan jäi pois, eli tosi helpolla pääsin siinä asiassa! :)
 

Yhteistyössä