Minusta on taaperoyöimettäjän oma vika, kun lapsi heräilee ja äiti on niiiiiiiin puhki!

  • Viestiketjun aloittaja pistejapoikki
  • Ensimmäinen viesti
"niina"
Imetys vähentää kätkytkuoleman riskiä 50% ja perhepedilläkin on todettu olevan suojaava vaikutus, vaikkei 100%. Olen nähnyt tämän tekstinpätkän aikaisemmin, mutta olen lukenut paljon muutakin aiheesta.
Ikinä en ole kuullut tai lukenut, että imetys vähentää kätkytkuolemanriskiä. Voitko linkittää sivuston tai kertoa mistä olet näin lukenut.
 
[QUOTE="vieras";23426292]Ihanaa antaa korviketta heti laitokselta tultua ja saa nukkua yhdellä syötöllä läpi yön! Vauvan imetyksen todellakin ymmärrän jo se onnistuu, mut mitä järkee on imettää taaperoa?![/QUOTE]

Mitä järkeä on olla imettämättä? Mä en ole nähnyt mitään syytä vielä keskeyttää imetystä ennenaikaisesti :)
 
"äitivaan"
Mitä järkeä on olla imettämättä? Mä en ole nähnyt mitään syytä vielä keskeyttää imetystä ennenaikaisesti :)
Voitko vielä sanoa mitä mieltä olet siitä, että poikani vieroitti itse itsensä rinnasta. Myöskään tuttipullo ei kelvannut, vain nokkamuki kelpasi ja niin ollaan menty. Poika nyt vuoden ikäinen.
Niin ja lypsäminen ei onnistunut, pumpulla ei tullut kunnolla ja käsin oli liian rankkaa.
 
"sondersson"
[QUOTE="vieras";23426329]Katsos kun se imettäminen ei aina onnistu! Ennenaikaisesti??? Meinaatko viedä tenavas eskariin tissi suussa?[/QUOTE]

no ei varmaan onnistu kun on niin ihanaa antaa korviketta heti laitoksella...
 
Joo, vähän sama kuin ruikuttaisi krapulasta kun on itse tietentahtoen vetänyt kaksin käsin viinaa...
Mun mielestä pitäkööt mölyt mahassaan, turha leikkiä mitään marttyyria. Kärsikööt nahoissaan jos itse haluaa herätä joka jumalan yö 1½ tunnin välein.
 
"vieras"
Lapselle on myös mm.aivojen kehityksen kannalta tärkeää saada kunnolla unta. Jos taapero, siis reilusti yli 1 v. syö todella tiuhaan läpi yön, kääntyy se jo haitaksi, koska unisyklit jäävät lyhyiksi.
 
minä,
[QUOTE="vieras";23426292]Ihanaa antaa korviketta heti laitokselta tultua ja saa nukkua yhdellä syötöllä läpi yön! Vauvan imetyksen todellakin ymmärrän jo se onnistuu, mut mitä järkee on imettää taaperoa?![/QUOTE]Kumpi on parempaa äidinmaito vai joku korvike :)
 
Taaperon imettäminen takaa hänelle paljon hyviä ja tärkeitä juttuja, kuten vasta-aineita, hyvää rasvaa jne. Toki taapero pärjää ilmankin, mutta imetys on hyväksi eikä suinkaan pahaksi, sairasta tai tarpeetonta-kuten vaikkapa krapulan aiheuttava viinanjuonti.

Joillekin äideille yöimetyksen lopettaminen hyydyttää maidontuotannon kokonaan, ja yövieroitus tarkoittaisi täydellistä vieroittamista, siksi yöimetys voi olla tarpeenkin jos imetystä haluaa jatkaa.

Kuulostaa siltä että ystäväsi on itsekin väsynyt koko touhuun, ja hakee pontta toisten ihmisten huonoudesta. Aina riittää ihmisiä, jotka jotenkin kuvittelevat että toisen tulee toimia pakosti samalla tavalla kuin itse, tai ovat tuomittuja helvettiin ja maailma heidän myötään. Siihen voi vaikka tokaista, että mitäs se häneltä on pois miten toiset asiansa hoitavat? Ei se hänen väsymystään lisää tai vähennä, vaikka toiset nukuttaisivat lapsena pää ylösalaisin.
Missään nimessä sitä ei kannata ottaa liian vakavasti, kysymys on hänen solmustaan riittämättömyyden tunteen kanssa, ja siitä että hänen hyvyteensä näin nojaa pelkästään toisten suorituksiin (joiden on hyvä olla aika huonoja, niin että itsellä menee suhteessa paremmin).

Kaikki nämä ultimaatit totuudet, kuten perhepeti/oma sänky, imetys/korvike jne. ON PERHEKOHTAISIA. Jos äiti esimerkiksi väsyy imetyksen sujumattomuuden tai ikävien tunteiden tähden pisteeseen jossa vahingoittaa lastaan, ei imetys ole ollut kenenkään etu. Perhepeti on monelle Suomalaisperheelle huono vaihtoehto tupakoinnin, unilääkkeiden ja alkoholinkäytön takia. Kaikki ei ole ihmisten itsensä käsissä, eikä kukaan ole täydellinen tai yllä aina edes niihin asioihin joita itse tavoittelee. Olisi syytä katsoa aika syvälle sisälleen, ja tajuta sitten että maailmassa on monenlaista ihmistä ja tilannetta ennenkuin menee julistamaan oppinsa ehdottomaksi totuudeksi.

Maailmassa on muutakin kuin hyvä ja paha, eikä kukaan ole pelkästään kumpaakaan vaikka kuinka yrittäisi...
 
Millipidetär
Kyllä itseäkin ärsyttäis kuunnella väsymyksestä valitusta tuollaisessa tapauksessa. Omassa kaveripiirissä äidit on onneksi tehneet asialle jotain jos ovat valittaneet väsymystään.
 
"minä"
Miten näiden taaperoimetettyjen lasten hampaat? Siis tarkoitan näitä, jotka imettävät öisin useaan otteeseen. Äidinmaitohan on makeaa, mutta onko haitallista hampaille?
 
Ei ole haitallista hampaille, on makeaa mutta tappaa hammaspeikot. Yleensä myös imetyskerrat on sen verran harvassa taaperona, ettei hammasasennoistakaan tarvitse huolestua. Hammaslääkäri kyllä kertoo jos pulmia näyttää tulevan...

Miksi se, että joku väsyy tehdessään toisenlaisen (mutta monella tavalla perustellun) ratkaisun kun itse, on jotenkin vähemmän hyväksyttävää? Siis miksi se ärsyttää? Miksi siitä ei saa valittaa?

Sen tajuan miksi toisten ihmisten ratkaisujen oikominen ottaa pattiin.
 
"vieras"
Nykyään kätkytkuolemaa pidetään pikemminkin unihäiriönä. Vauva ei osaa kontrolloida automaattisesti hengitystään unen aikana tai havahtua unesta hengitysvaikeuden seurauksena. Unen aikana happi-hiilidioksidi-tasapainosta huolehtivat pienet kemoreseptorit suurten verisuonten seinämissä.

Jos veren happipitoisuus laskee tai hiilidioksidipitoisuus nousee liiaksi, lähettävät nämä reseptorit aivoille käskyn kiihdyttää hengitystä.

Ensimmäisinä kuukausina nämä automaattiset hengityksensäätelyjärjestelmät ovat kehittymättömiä kaikilla vauvoilla. Vauvojen hengityksessä ei ole vielä säännöllistä kaavaa, vaan siinä esiintyy silloin tällöin jopa 10-15 sekunnin katkoksia, jonka jälkeen hengitys taas jatkuu. Näitä katkoksia kutsutaan apneaksi. Joskus katkokset ovat jopa 20 sekunnin mittaisia ja niiden aikana sydämen syke laskee noin 20 prosentilla. Silloin joko automaattinen säätelyjärjestelmä kytkeytyy päälle taikka vauva herää, ja hengitys jatkuu taas. Onkin arveltu, että kätkytkuoleman uhreilla joko automaattinen säätelyjärjestelmä on synnynnäisesti häiriintynyt tai he eivät jostain syystä herkästi herää hengityskatkokseen.

Vauva on siis neurologisesti ja kehityksellisesti epäkypsä nukkumaan yksin. McKennan tutkimustulokset tukevat sitä oletusta, äidin lähellä nukkuminen aktivoi vauvaa hengittämään. Kun vauvan hengitys katkeaa, äiti ehkä tiedostamattaan liikahtaa, mikä taas havahduttaa vauvaa sen verran, että hengitys taas jatkuu. Vauva tuntee patjan välityksellä äidin hengityksen sekä kuulee sen rytmin, mikä auttaa vauvaa rytmittämään omaa hengitystään. Yksin nukkuvalla vauvalla tätä valvontamekanismia ei ole.

Suoraan näistä tuloksista ei kuitenkaan voi sitä johtopäätöstä vetää, että yhdessä nukkuminen ehkäisisi kätkytkuolemia.

Tätä mieltä on kuitenkin lastenlääkäri, lääketieteen tohtori William Sears, 8 lapsen isä ja perhepedin vankkumaton kannattaja. Hän lisää vielä, että nimenomaan rintaruokituilla lapsilla kätkytkuoleman riski on pienempi. Hän perustaa hypoteesinsa puhtaasti henkilökohtaiselle vakaumukselle, jossa kuitenkin on perusteita olla totta.

Onhan niin, että nimenomaan rintaruokitut vauvat heräilevät keskimäärin useammin öisin kuin korvikkeella ruokitut, koska rintamaito sulaa nopeammin kuin korvike. Tämä voisi olla yksi luonnon mekanismeista suojata vauvaa liian syvältä ja liian pitkältä unelta, josta vielä kehittymättömät säätelymekanismit eivät saa vauvaa hereille, varsinkaan jos vauva nukkuu yksin omassa sängyssään, mahdollisesti jopa omassa huoneessaan.
 
"vieras"
Perhepedissä tai samassa huoneessa nukkuvat vanhemmat ja lapset nukkuvat yleensä paremmin. Koska äiti on lähellä, lapsen ei tarvitse herätä täydellisesti ja itkeä saadakseen huomiota. Äiti voi hoitaa vauvaa ennen kuin kumpikaan on täysin hereillä. Tämä taas vähentää äidin väsymyksen tunnetta. Lähekkäin nukkuminen edistää myös imetystä. Perhepedissä nukkuvat äidit imettävät keskimäärin kaksi kertaa pidempään kuin muut äidit. Muiden rintaruokinnan etujen lisäksi yölliset imetykset lisäävät hapen virtausta, mitä on hyväksi kasvulle ja vastustuskyvylle. Monet puolivuotiaat pärjäävät yön yli ilman syöttöjä, mutta yhtä monet alle vuoden ikäiset tarvitsevat aterian viimeistään aamuyöllä.

Ihmislapsen aivojen kehitys tapahtuu pääasiassa syntymän jälkeen. Ihmisellä on vain 25 % aivojen tilavuudesta syntyessään, kun lähimmällä sukulaisellamme, simpanssilla, on 45 %. Ihmislapsen hermostollinen kypsymättömyys mahdollistaa ihmislajin sopeutumisen moniin erilaisiin ympäristöihin. Aivot muokkaantuvat ympäristön antaman mallin mukaan. Muutaman vuoden ikäinen lapsi on jo sopeutunut omaan ympäristöönsä. Joutuessaan yhtäkkiä toisenlaiseen maailmaan hänen mahdollisuutensa heikkenevät.

Tämä aivojen ja hermoston nopea kypsyminen vauvaiässä vaatii runsaasti energiaa. Suurimmalle osalle, jopa 90 %:lle maailman ihmisistä perhepeti on itsestään selvä osa vauvaperheen elämää. Perhepeti nähdään myös imetystä tukevana toimintamallina. Äidinmaito sulaa nopeasti ainutlaatuisen koostumuksensa takia. Siksi rintaruokitut vauvat tarvitsevat ruokaa usein, joten äidin on pysyttävä vauvan lähellä päivin ja öin. Yösyötöt saattavat olla yksi luonnon mekanismeista suojata vauvaa liian syvältä ja liian pitkältä unelta, josta vielä kehittymättömät säätelymekanismit eivät saa vauvaa hereille. Jos vauva nukkuu yksin omassa sängyssään, mahdollisesti jopa omassa huoneessaan, hän ei välttämättä heräile yhtä helposti.

http://www.hernekeppi.fi/hernekeppi/hk3/perhepeti.shtml
 
"vieras"
Pienet vauvat havahtuvat hereille unestaan useita kertoja yössä ja sillä näyttää olevan selkeä merkitys vauvan selviytymisen kannalta. Tuore tutkimus antaa osviittaa, että vauvat, jotka nukkuvat liian syvästi ja liian pitkään saattavat olla suuremmassa riskissä kätkytkuolemalle.

Vauvan unijakson pidentäminen pidempien unijaksojen toivossa ei siis välttämättä ole vauvan edun mukaista. On normaalia, että 6 kk vauva herää vielä useita kertoja yössä ja kahteen ikävuoteen asti useimmat lapset heräilevät öisin.

Vauvan katsotaan nukkuvan läpi yön, kun hän nukkuu yhtäjaksoisesti 5 tuntia yöllä.

Ensimmäiset 6 kuukautta vauvan tulisi aina nukkua vanhempiensa huoneessa. Amerikkalainen antropologi ja unitutkija James Mc Kenna muistuttaa, että vieressä nukkuminen vaikuttaa suotuisasti vauvan hengitysrytmiin, keskushermostoon ja verenkiertoon, joten alle 1-vuotiaan nukkuminen vanhempien vieressä suojelee vauvaa kätkytkuoleman riskiltä.

Monet äidit kokevat luonnollisimmaksi tavaksi nukuttaa vauvan rinnalle. Useimmat alle 2-vuotiaat lapset tarvitsevat vielä vanhempien apua nukahtaakseen, monet lapset vielä pidempäänkin.

Enemmän unta perhepedissä

Unilaboratoriossa tehtyjen tutkimusten mukaan perhepedissä nukkuvat äidit imettivät vauvojaan useammin yön aikana, mutta eivät aamulla muistaneet paljonkaan yöllisistä heräilyistä. He myös raportoivat saaneensa enemmän unta nukkuessaan yhdessä vauvan kanssa, kuin silloin, jos vauva nukkui eri huoneessa.

Kun vauva on lähellä äiti havahtuu jo vauvan varhaisiin nälän merkkihin maiskutukseen, ähinään ja levottomuuteen. Näin vauva ei ehdi hätääntymään, ja vauvan rauhoittaminen on nopeampaa. Huomatessaan olevansa äidin turvallisessa kainalossa vauva saattaa rauhoittua uudestaan nukkumaan.

Äidin ja vauvan unirytmit mukautuvat

Erityisesti imettävän äidin ja vauvan unirytmit lähentyvät toisiaan ja silloin äiti ja vauva nauttivat usein syvästä unesta samaan aikaan. Vauvan ollessa kevyen unen vaiheessa (REM) äidin kevyen unen pituus vähitellen vastaa vauvan kevyen unen pituutta. vastaavasti äidin syvän unen(ALFA) pituus alkaa vastata vauvan syvän unen pituutta. Näin vauvan herätessä kevyestä unesta äitikin herää kevyestä unen vaiheesta ja on valmis vastaamaan vauvan viesteihin riittävän pian vauvan tarpeiden mukaan.

Nukkuessaan perhepedissä vauvat heräilevät useammin, kuin yksin nukkuessaan, mutta sekä vauva, että äiti saavat silti enemmän unta. Vauvat myös itkevät huomattavasti vähemmän, minkä johdosta enemmän energiaa säästyy kasvuun ja elintoimintojen ylläpitoon.

Kun vauva herää yöllä nälkäänsä, hän herää kevyen unen vaiheesta. Jos äiti ja vauva nukkuvat yhdessä ja heidän unirytminsä ovat mukautuneet samanlaisiksi myös äiti herää kevyen unen vaiheesta. Tällöin yöimetys onnistuu helposti ja myös takaisin nukahtaminen helpottuu. Jos äiti ja vauva nukkuvat erossa toisistaan, äiti joutuu joskus heräämään syvän unen vaiheesta, jolloin herääminen on paljon hankalampaa. Hän ei reagoi vauvan varhaisiin nälän merkkeihin ajoissa ja vauva ehtii alkaa itkeä. Tällöin takaisin nukahtaminenkin vaikeutuu.

Kun vauva ja äiti heräävät samasta kevyestä unen vaiheesta on äidin myös myöhemmin helpompi nukahtaa kuin erivaiheessa vauvan kanssa nukkuesaan. Vauvalla on unesaan oma rytminsä, mutta äidin on mahdollisuutta sovittaa kevyen ja syvän unenvaihetta, unirytmiään vauvan rytmin kaltaiseksi.
 
"vieras"
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sivuilla lukee näin:

Lähellä nukkuminen näyttää toisten tutkimusten mukaan myös vähentävän lapsen heräilyä synkronoimalla lapsen ja äidin unirytmejä ja hengitysrytmejä toisiinsa.

On näyttö siitäkin, että yhdessä nukkuminen vähentäisi kätkytkuoleman riskiä, koska lapsen hengityksen säätyminen äidin tahtiin vähentäisi äkillisen, hengityskatkokseen liittyvän hapen puutteen vaaraa.

http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,824,2547,6444,6445,7649
 
"vieras"
Perhepedissä nukkumisesta voi olla myös se hyöty että vauva syö öisin useammin ja tämäkin näyttää vähentävän kätkytkuolemariskiä. Myös Ruotsissa ollaan tultu siihen tulokseen että imetyksellä on kätkytkuolemien kannalta jonkinlainen suojaava vaikutus. Imetä siis jos voit.
 

Yhteistyössä