Minulla on heikko itsetunto ja kärsin kunnianhimottomuudestakin

[huono itsetunto]

Kaikki alkoi alakouluikäisenä. Äitini sätti ja moitti minua kaikista kesken jääneistä jutuista, kuten partiosta. Ja alkoi estää minua harrastamasta mitään.
Kaiken lisäksi alaikäisenä kun olin, esti minun koulutus unelmani yläkoulun yhteishaussa. Olisin halunnut hakea tietylle alalle, mutta koska koulutus oli toisaalla ja olisi pitänyt asua viikot poissa, äiti ei antanut minun hakeutua edes pääsykokeeseen.
Minuun ei sitä vertaa uskottu ja luotettu.

Kaiken tämän päälle kärsin vielä peruskouluaikaisesta koulukiusaamisesta, mitä ei saatu missään vaiheessa taltutettua kuriin.

Näiden juttujen ansiosta minulla on hyvin heikko itsetunto ja enkä ole kunnianhimoinen. Ihan sama missä duunissa olen, kunhan saan edes jonkunlaisen palkan.
Kaiken huippu: EN jaksa olla samassa työpaikassa pitkiä jaksoja ja pisin oloni töissä tällä hetkellä on 9 kk.

Voiko mitään olla tehtävissä, vai pesenkö kädet lopullisesti tästä kaikesta?

 

[Klemmari]

Voi voi.
Mulla samanmoinen äiti. Doku faija joka hakkasi. Paitsi että en saanut mennä oppisopimuskoulutukseen, vaikka itse hain paikan ja sainkin monta hyvää tarjousta. Kiristi ja uhkaili.

Pakotti amikseen.
Josta valmistuin sain stipendinkin kun valmistuin.

Nykyään just sillä oppisopimuskoulutus alalla yrittäjänä. Viihdyn, pärjään ja haistatin rakkaalle äidilleni huilut.

Ei paskoihin vanhempiin kannata jäädä rypemään. Siirrät vain vastuun muiden niskoille. Kaikki on oikeasti vaan sinusta kiinni. Mene terapiaan jos enemmän ahdistaa niin lääkitys.

 

[Klemmari]

Ja vielä, sillä amiksen alalla en ole päivääkään tehnyt töitä.Täytin sopivasti 18v.