Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Aihe vapaa
Minua ärsyttää, kun nykyään on jotenkin automaatio, että vanhemmat ovat eronneet ja uudelleen naimisissa ja
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="vie-ras, post: 30814832"]</p><p>Vuoroviikkoasuminen</p><p></p><p>Hyvä suhde vanhempiin tukee vuoroasuvia lapsia</p><p></p><p>Kotien läheinen sijainti helpottaa sekä ikävää että käytännön järjestelyjä</p><p></p><p>Kuten kaikki sen kokeneet tietävät, lapsen vuoroasuminen vaatii toimiakseen tavattomasti järjestelyä. Vaikka ne saataisiin toimimaan, ratkaisu sopii paremmin yksille kuin toisille. Syyt ovat toisaalta monenkirjavat, toisaalta vaikeasti tavoitettavissa.</p><p></p><p>- Se ei ole yksiselitteisesti aina hyvä tai huono asia, mutta voidaan sanoa, että se sopii parhaiten tilanteisiin, joissa vanhempien välit ovat toimivat. Aikuisina voimme yrittää tehdä siitä mahdollisimman hyvää, sanoo <strong>vuoroasumista lasten näkökulmasta tutkinut ja aiheesta väitellyt erityisopettaja, KT Hannariikka Linnavuori.</strong></p><p></p><p>Lapsi tarvitsee luvan</p><p></p><p>Linnavuoren haastattelemat lapset pitivät tärkeänä sitä, että läheinen suhde kumpaankin vanhempaan säilyy.</p><p></p><p>- Vuoroasumisen ansiosta kumpaakin vanhempaa on mahdollisuus nähdä riittävästi, Linnavuori huomauttaa.</p><p></p><p>Lapsi kuitenkin tarvitsee kummankin vanhempansa hyväksynnän sille, että on välillä toisessa kodissa.</p><p></p><p>- Lapset toivovat kovasti, että vanhemmat eivät riitelisi ja pystyisivät puhumaan keskenään ainakin lasta koskevista asioista. Tutkimusaineistossani oli myös lapsia, joiden vanhemmat eivät tapaa toisiaan lainkaan, Linnavuori kertoo.</p><p></p><p>Vuoroasumisen hyvinä puolina lapset pitivät tutkimuksen mukaan sitä, että heillä oli kaksi kotia sekä mahdollisuus saada uusia kavereita ja tavaroita. Miinuspuolelle useimmat lapsista kirjasivat tavaroiden alituisen kuljettamisen.</p><p></p><p>Neljä tärkeää tekijää</p><p></p><p>Linnavuoren tutkimuksen mukaan vuoroasumisen sujuminen tai sujumattomuus on yhteydessä neljään toisiinsa liittyvään tekijään: asumisen fyysisiin olosuhteisiin, lapsen läheisiin ihmissuhteisiin, lapsen asemaan sosiaalisena toimijana sekä lapsen käsitykseen kodista ja perheestä. Näiden tekijöiden eri osa-alueilla voi olla joko myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia lapsen kokemuksiin. Vuoroasumista voi tukea muokkaamalla niitä erityisesti lapsen kannalta riittävän hyviksi.</p><p></p><p>Fyysiset olosuhteet muodostuvat kotien välimatkasta, omasta tilasta, tavaroista ja muuttamisesta. Käytännön toteutuksessa voi lähteä esimerkiksi siitä, että lapsella on huone tai ainakin oma paikka molemmissa kodeissa.</p><p></p><p>- Oma reviiri on silloin merkattu, ja lapsi viestii olevansa läsnä silloinkin kun ei ole paikalla, tulkitsee Linnavuori.</p><p></p><p>Kaverien mielipidettä kysytään</p><p></p><p>Lapsen ihmissuhdeverkosto käsittää lapsen suhteet vanhempiin, sisaruksiin, isovanhempiin ja kavereihin. Myös vanhempien keskinäinen suhde kuuluu tähän kokonaisuuteen.</p><p></p><p>Lapset hakevat paitsi vanhemmiltaan, myös kavereilta oman tilanteensa hyväksyntää, tunnetta siitä, että on normaalia elää näin. Linnavuoren tuntuman mukaan kaverit eivät yleensä aiheuta pahaa mieltä, he ovat hyväntahtoisia ja joskus jopa kateellisia siitä, että jollain on peräti kaksi kotia.</p><p></p><p>Mukana päätöksissä</p><p></p><p>Lapsen huomioon ottaminen sosiaalisena toimijana tarkoittaa Linnavuoren mukaan huomion kiinnittämistä järjestelyjen joustavuuteen, lapsen mahdollisuuksiin hallita ikävää sekä osallistua asumistaan koskevien päätösten tekoon. Useat Linnavuoren haastattelemista lapsista sanoivat nimenomaan toivovansa, että vanhemmat kuuntelisivat heitä päätöksiä tehdessään.</p><p></p><p>Linnavuori korostaa sitä, ettei päätöksentekoon osallistuminen tarkoita vastuun heittämistä lapsen harteille, vaan lapsen mielipiteen huomioon ottamista.</p><p></p><p></p><p>Tärkeää on myös muiden läheisten ihmisten, erityisesti isovanhempien tuki.</p><p></p><p>- Jotkut lapset kertoivat ongelmista isovanhempien kanssa: lapsille oli kiusallista, jos esimerkiksi isovanhempi oli huonoissa väleissä miniänsä eli lasten äidin kanssa, Linnavuori kertoo.</p><p></p><p>Neljäs tekijä koostuu kodista ja perheestä ja näihin käsitteisiin liittyvistä tunteista, kokemuksista ja mielikuvista. Siihen liittyvät sekä lapsen että ympäristön käsitykset. Useimmat haastateltavista lapsista kokivat, että heillä on yksi perhe, mutta kaksi kotia.</p><p></p><p>- Kuinka moni aikuinen kokee näin tai hyväksyvätkö vanhemmat tai muu ympäristö tällaisen käsityksen? Linnavuori kysyy.</p><p></p><p>Arkea kumpaankin kotiin</p><p></p><p>Jatkuvasti käydään vilkasta keskustelua siitä, millainen vuoroasumisen malli on paras. Linnavuori ei ota siihen kantaa vaan kiinnittää huomion järjestelyn selkeyteen: tärkeintä on selvä sopimus siitä, missä lapsi milloinkin on.</p><p></p><p>- Ehkä paremmin onnistutaan välttää niin sanottu sirkusvanhemmuus, jos kumpikin joutuu olemaan arkivanhempi. Jos tilanne on erittäin hyvä, lapsen vanhemmat pystyvät tukemaan toisiaan ja sopimaan yhteisistä pelisäännöistä kahden kodin välillä.</p><p></p><p>Suhteet kuntoon myös uusperheessä</p><p></p><p>Uusvanhemmilla ja -perheellä on Linnavuoren käsityksen mukaan paljon valtaa vaikuttaa siihen, kuinka lapsi sopeutuu vuoroasumiseen. Olennaista on se, miten uusperhe pystyy rakentamaan toimivia ihmissuhteita sekä sisäisesti että ulospäin. </p><p></p><p>- On selvää, että isän tai äidin uusi puoliso herättää lapsissa aina monenlaisia tunteita. Toiseksi lapsiin vaikuttaa biologisten vanhempien suhteen lisäksi uusvanhempien suhde biologisiin vanhempiin. On ehkä liikaa vaadittu, että täytyy olla ystävä, mutta jospa voisi yrittää tulla toimeen, Linnavuori kysyy. </p><p></p><p>Vuoroviikkoasumisen myötä osa uusperheiden vanhemmista saa säännöllisesti kahdenkeskistä aikaa. Linnavuori kehottaa nauttimaan siitä hyvillä mielin. </p><p></p><p>- Lapsen oleskelu vuoroin toisen vanhemman luona voi olla tilaisuus vetää henkeä ja hoitaa uutta parisuhdetta. Ei ole huono asia, että tuntuu hyvältä, että lapset ovat välillä jossain muualla. Kun taas ollaan yhdessä, on enemmän annettavaa. </p><p></p><p>TP</p><p><strong>Lähde: Hannariikka Linnavuoren väitöskirjatutkimus Lasten kokemuksia vuoroasumisesta vuodelta 2007. Tutkimus perustuu 20 vuoroasuvan 818-vuotiaan lapsen haastatteluun. Lapset olivat vanhempien eron jälkeen asuneet puoliksi molempien vanhempien luona keskimäärin neljän vuoden ajan.</strong></p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="vie-ras, post: 30814832"] Vuoroviikkoasuminen Hyvä suhde vanhempiin tukee vuoroasuvia lapsia Kotien läheinen sijainti helpottaa sekä ikävää että käytännön järjestelyjä Kuten kaikki sen kokeneet tietävät, lapsen vuoroasuminen vaatii toimiakseen tavattomasti järjestelyä. Vaikka ne saataisiin toimimaan, ratkaisu sopii paremmin yksille kuin toisille. Syyt ovat toisaalta monenkirjavat, toisaalta vaikeasti tavoitettavissa. - Se ei ole yksiselitteisesti aina hyvä tai huono asia, mutta voidaan sanoa, että se sopii parhaiten tilanteisiin, joissa vanhempien välit ovat toimivat. Aikuisina voimme yrittää tehdä siitä mahdollisimman hyvää, sanoo [b]vuoroasumista lasten näkökulmasta tutkinut ja aiheesta väitellyt erityisopettaja, KT Hannariikka Linnavuori.[/b] Lapsi tarvitsee luvan Linnavuoren haastattelemat lapset pitivät tärkeänä sitä, että läheinen suhde kumpaankin vanhempaan säilyy. - Vuoroasumisen ansiosta kumpaakin vanhempaa on mahdollisuus nähdä riittävästi, Linnavuori huomauttaa. Lapsi kuitenkin tarvitsee kummankin vanhempansa hyväksynnän sille, että on välillä toisessa kodissa. - Lapset toivovat kovasti, että vanhemmat eivät riitelisi ja pystyisivät puhumaan keskenään ainakin lasta koskevista asioista. Tutkimusaineistossani oli myös lapsia, joiden vanhemmat eivät tapaa toisiaan lainkaan, Linnavuori kertoo. Vuoroasumisen hyvinä puolina lapset pitivät tutkimuksen mukaan sitä, että heillä oli kaksi kotia sekä mahdollisuus saada uusia kavereita ja tavaroita. Miinuspuolelle useimmat lapsista kirjasivat tavaroiden alituisen kuljettamisen. Neljä tärkeää tekijää Linnavuoren tutkimuksen mukaan vuoroasumisen sujuminen tai sujumattomuus on yhteydessä neljään toisiinsa liittyvään tekijään: asumisen fyysisiin olosuhteisiin, lapsen läheisiin ihmissuhteisiin, lapsen asemaan sosiaalisena toimijana sekä lapsen käsitykseen kodista ja perheestä. Näiden tekijöiden eri osa-alueilla voi olla joko myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia lapsen kokemuksiin. Vuoroasumista voi tukea muokkaamalla niitä erityisesti lapsen kannalta riittävän hyviksi. Fyysiset olosuhteet muodostuvat kotien välimatkasta, omasta tilasta, tavaroista ja muuttamisesta. Käytännön toteutuksessa voi lähteä esimerkiksi siitä, että lapsella on huone tai ainakin oma paikka molemmissa kodeissa. - Oma reviiri on silloin merkattu, ja lapsi viestii olevansa läsnä silloinkin kun ei ole paikalla, tulkitsee Linnavuori. Kaverien mielipidettä kysytään Lapsen ihmissuhdeverkosto käsittää lapsen suhteet vanhempiin, sisaruksiin, isovanhempiin ja kavereihin. Myös vanhempien keskinäinen suhde kuuluu tähän kokonaisuuteen. Lapset hakevat paitsi vanhemmiltaan, myös kavereilta oman tilanteensa hyväksyntää, tunnetta siitä, että on normaalia elää näin. Linnavuoren tuntuman mukaan kaverit eivät yleensä aiheuta pahaa mieltä, he ovat hyväntahtoisia ja joskus jopa kateellisia siitä, että jollain on peräti kaksi kotia. Mukana päätöksissä Lapsen huomioon ottaminen sosiaalisena toimijana tarkoittaa Linnavuoren mukaan huomion kiinnittämistä järjestelyjen joustavuuteen, lapsen mahdollisuuksiin hallita ikävää sekä osallistua asumistaan koskevien päätösten tekoon. Useat Linnavuoren haastattelemista lapsista sanoivat nimenomaan toivovansa, että vanhemmat kuuntelisivat heitä päätöksiä tehdessään. Linnavuori korostaa sitä, ettei päätöksentekoon osallistuminen tarkoita vastuun heittämistä lapsen harteille, vaan lapsen mielipiteen huomioon ottamista. Tärkeää on myös muiden läheisten ihmisten, erityisesti isovanhempien tuki. - Jotkut lapset kertoivat ongelmista isovanhempien kanssa: lapsille oli kiusallista, jos esimerkiksi isovanhempi oli huonoissa väleissä miniänsä eli lasten äidin kanssa, Linnavuori kertoo. Neljäs tekijä koostuu kodista ja perheestä ja näihin käsitteisiin liittyvistä tunteista, kokemuksista ja mielikuvista. Siihen liittyvät sekä lapsen että ympäristön käsitykset. Useimmat haastateltavista lapsista kokivat, että heillä on yksi perhe, mutta kaksi kotia. - Kuinka moni aikuinen kokee näin tai hyväksyvätkö vanhemmat tai muu ympäristö tällaisen käsityksen? Linnavuori kysyy. Arkea kumpaankin kotiin Jatkuvasti käydään vilkasta keskustelua siitä, millainen vuoroasumisen malli on paras. Linnavuori ei ota siihen kantaa vaan kiinnittää huomion järjestelyn selkeyteen: tärkeintä on selvä sopimus siitä, missä lapsi milloinkin on. - Ehkä paremmin onnistutaan välttää niin sanottu sirkusvanhemmuus, jos kumpikin joutuu olemaan arkivanhempi. Jos tilanne on erittäin hyvä, lapsen vanhemmat pystyvät tukemaan toisiaan ja sopimaan yhteisistä pelisäännöistä kahden kodin välillä. Suhteet kuntoon myös uusperheessä Uusvanhemmilla ja -perheellä on Linnavuoren käsityksen mukaan paljon valtaa vaikuttaa siihen, kuinka lapsi sopeutuu vuoroasumiseen. Olennaista on se, miten uusperhe pystyy rakentamaan toimivia ihmissuhteita sekä sisäisesti että ulospäin. - On selvää, että isän tai äidin uusi puoliso herättää lapsissa aina monenlaisia tunteita. Toiseksi lapsiin vaikuttaa biologisten vanhempien suhteen lisäksi uusvanhempien suhde biologisiin vanhempiin. On ehkä liikaa vaadittu, että täytyy olla ystävä, mutta jospa voisi yrittää tulla toimeen, Linnavuori kysyy. Vuoroviikkoasumisen myötä osa uusperheiden vanhemmista saa säännöllisesti kahdenkeskistä aikaa. Linnavuori kehottaa nauttimaan siitä hyvillä mielin. - Lapsen oleskelu vuoroin toisen vanhemman luona voi olla tilaisuus vetää henkeä ja hoitaa uutta parisuhdetta. Ei ole huono asia, että tuntuu hyvältä, että lapset ovat välillä jossain muualla. Kun taas ollaan yhdessä, on enemmän annettavaa. TP [b]Lähde: Hannariikka Linnavuoren väitöskirjatutkimus Lasten kokemuksia vuoroasumisesta vuodelta 2007. Tutkimus perustuu 20 vuoroasuvan 818-vuotiaan lapsen haastatteluun. Lapset olivat vanhempien eron jälkeen asuneet puoliksi molempien vanhempien luona keskimäärin neljän vuoden ajan.[/b] [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Järjestä seuraavat numerot pienimmästä suurimpaan: 3 6 1
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Nukkumatti, ooksä täällä?
Tänään 04:02
-roosaruusa-
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Relaatio 1064
Tänään 00:03
lamp
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Amsterdamin Vainoyö: YKn pa.ko.laisjärjestön työntekijät organisoivat jopa kymmenien tuhansien muslimien hyökkäyksen valkoisia ja juutalaisia vastaan
Eilen 23:14
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
4.
"Asiantuntijan mukaan Venäjä on todennäköisesti asettanut räjähteet jo valmiiksi, jotta Suomi voitaisiin lamauttaa hetkessä."
Eilen 23:09
vierailija
7 Viestiä
Aihe vapaa
5.
HS: Perussuomalaiset haukkuivat Sdp:n Tuppuraisen, vaikka oikea kohde olisi ollut Niinistö ja Orpo
Eilen 22:41
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
6.
"Etyjin vaalitarkkailijoita Yhdysvalloissa johtanut Pia Kauma muistuttaa kansan puhuneen vaalissa."
Eilen 22:34
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Miksi kilttimiehen perhe on aina saanut tietää kaikista pyramidihuijauksista aika myöhään?
Eilen 22:27
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Ennen kuin Riikka Purra tuhosi suomen taloutta se hakkasi mustia kaupungilla. Päästetään Riikka itse ääneen
Eilen 22:14
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Eroottista sunnuntaita kaikille 🥰🥰🥰
Started by Rätti Väsynyt
Sunnuntai klo 09:33
Luettu: 387
Aihe vapaa
2.
Heippa fm vielläkö käyt täällä?
Started by 9MM.
Eilen 02:04
Luettu: 355
Aihe vapaa
3.
Media on täynnä pelottelua
Started by vierailija
Eilen 07:59
Luettu: 343
Aihe vapaa
4.
Isänpäivän kunniaksi lista historian suurimmista spermalingoista. Olkaa hyvät ja paheksukaa taas faktoille te 2 tiettyä naista😅
Started by vierailija
Sunnuntai klo 10:04
Luettu: 262
Aihe vapaa
5.
Melanian syvä inho ja vastenmielisyys Donald Trumpia kohtaan paljastui videolta. Hän sylkäisi teatraalisesti molempien halausten jälkeen! Katsokaa
Started by vierailija
Sunnuntai klo 08:12
Luettu: 240
Aihe vapaa
6.
Menkääpäs nyt sinne kaakoihin ryyppäämään, saadaan suomen syntyvyys kasvuun
Started by viisikymppinen isoäiti
Eilen 13:21
Luettu: 209
Aihe vapaa
7.
Riikka iskussa: "Suomen talouskasvu jämähti 10. huonoimmalle sijalle koko maailmassa
Started by vierailija
Eilen 18:34
Luettu: 202
Aihe vapaa
8.
Donald Trump löi Putelle luun kurkkuun
Started by vierailija
Eilen 10:31
Luettu: 195
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
K/B-komposti
Latest: vierailija
4 min sitten
Aihe vapaa
2.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
6 min sitten
Aihe vapaa
3.
"Tuoreen kyselyn mukaan jopa puolet suomalaisista ajattelee, ettei lapsia kannata hankkia lainkaan."
Latest: vierailija
7 min sitten
Aihe vapaa
4.
Nukkumatti, ooksä täällä?
Latest: vierailija
11 min sitten
Aihe vapaa
5.
Amsterdamin Vainoyö: YKn pa.ko.laisjärjestön työntekijät organisoivat jopa kymmenien tuhansien muslimien hyökkäyksen valkoisia ja juutalaisia vastaan
Latest: vierailija
30 min sitten
Aihe vapaa
6.
Onnenarpa ja Janne Antin
Latest: vierailija
Tänään 04:41
Aihe vapaa
7.
Björn Wahlroos kauhistelee Suomen kituliasta talouskasvua - Oikeistopolitiikka hassannut 70 miljardia euroa
Latest: vierailija
Tänään 01:05
Aihe vapaa
8.
"Asiantuntijan mukaan Venäjä on todennäköisesti asettanut räjähteet jo valmiiksi, jotta Suomi voitaisiin lamauttaa hetkessä."
Latest: vierailija
Tänään 00:39
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Aihe vapaa
Minua ärsyttää, kun nykyään on jotenkin automaatio, että vanhemmat ovat eronneet ja uudelleen naimisissa ja
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
