Aikani kuluksi olen mietiskellyt minkälaisen vauvakuumeen pitäisi olla että haluaisin ryhtyä yrittämään vauvaa.
vauvakuume on "kova" että jokin vetää vaistomaisesti minua hihasta ja käskee pysähtymään jos näen kaupungilla tai töissäni pienen ihmisen tutti suussa. haluan myös nähdä kavereideni vauvat, pitää sylissä ja yleensä aina mietin miltä tuntuisi jos se olisikin oma joka sylissä on. myös kaikenlaiset vanhat valokuvat missä pieni nyytti nukkuu kapaloituna sängyssään saavat olon haikeaksi.
toisaalta esikoisen jälkeen kärsin jonkinasteisesta masennuksesta, rahat olivat tiukilla äitiysloman ajan jne. en siis "tosissani" haluaisi tulla raskaaksi.
en siis haluaisi vielä toista lasta. en ennenkuin halu on niin kova että oikein kaipaan ison mahan kanssa nukkumista, valmistelevia supistuksia, arkoja rintoja, yöitkuja, nuhakuumetta, vaunujen kanssa kaupassa törmäilyä jne.
haluan että vauvakuumeeni kasvaa niin isoksi että haluan lapsen millä hinnalla hyvänsä ennenkun alan edes ajatella yrittää toista.
minkälainen vauvakuume muilla on?
vauvakuume on "kova" että jokin vetää vaistomaisesti minua hihasta ja käskee pysähtymään jos näen kaupungilla tai töissäni pienen ihmisen tutti suussa. haluan myös nähdä kavereideni vauvat, pitää sylissä ja yleensä aina mietin miltä tuntuisi jos se olisikin oma joka sylissä on. myös kaikenlaiset vanhat valokuvat missä pieni nyytti nukkuu kapaloituna sängyssään saavat olon haikeaksi.
toisaalta esikoisen jälkeen kärsin jonkinasteisesta masennuksesta, rahat olivat tiukilla äitiysloman ajan jne. en siis "tosissani" haluaisi tulla raskaaksi.
en siis haluaisi vielä toista lasta. en ennenkuin halu on niin kova että oikein kaipaan ison mahan kanssa nukkumista, valmistelevia supistuksia, arkoja rintoja, yöitkuja, nuhakuumetta, vaunujen kanssa kaupassa törmäilyä jne.
haluan että vauvakuumeeni kasvaa niin isoksi että haluan lapsen millä hinnalla hyvänsä ennenkun alan edes ajatella yrittää toista.
minkälainen vauvakuume muilla on?