Minkä ikäisenä lapsia?

Mikä on paras ikä lapsen hankintaan? Tähän vaikuttaa tietenkin monta asiaa, mutta mikä on mielipiteenne (ja perustelut)?
Minun olisi kannattanut hankkia lapsia siinä 26-29 -vuotiaana, jaksamista olisi ollut paremmin kuin näin nelikymppisenä. Nyt on 5-vuotiaat lapset ja väsyttää aina niin kovasti. Minulla ei vaan ollut sopivaa miestä nuorempana eli en voinut aloittaa lapsentekoa aiemmin. Lapseni ovat vilkkaita, eli jos olisivat rauhallisempia niin ehkä tuota energiaa olisi enemmänkin, mutta en kyllä enää nelikymppisenä ole mikään nuori tyttö. Minä ihailen (ja ihmettelen) naisia, jotka haluavat vielä tässä iässä äidiksi. Toki ymmärrän niitä, joilla ei yhtään lasta vielä ole, mutta ne joilla jo isot lapset, niin en kyllä käsitä. Ja pidän huolen itsestäni, kunnostani yms eli väsymyksen syy ei ole itseni laiminlyönnissä. Mieheni osallistuu myös lastenhoitoon ja usein myös kodinhoitoon.

 

Minä sain lapseni tuossa sinun ideaali-iässä ja väsymys on arkipäivää. Tosin meillä lapset on huonounisia. Eikö sitä paitsi sanota, että unen tarve vähenee vanhemmiten... joten sinänsähän tuo sinun väittämäsi on hieman ristiriitainen.

 

Ei mulle mikään ikä ole ollut parempi kuin muut. Olen saanut viisi lasta 28 - 42-vuotiaana, ja kaikki iät ovat olleet ihan yhtä hyviä. No, ekan kohdalla olin vähän ulalla alkuun, mutta eiköän kaikki ole esikoisen kansa iästä riippumatta.

 

No itse sain esikoisen 21-vuotiaana. Olin ehtinyt jo naimisiin ja yhteisiä vuosia muutamia takana. Raha-asiat oli kunnossa perintöjen ja muutaman vuoden vanhemman miehen ansiosta. Opiskelupaikkakin oli minulla. Nämä tekijät halusin että on kunnossa.

Tosin nyt kun mies ei haluakaan enempää lapsia, harmittaa että ainokainen tuli niin nuorena. Aloitin aikaisin, että ehtisimme useamman saamaan vähän isommilla ikäeroilla... ei olisi tarvinnut kiirehtiä, mutta mistäs sen olisi voinut tietää Olen nyt ainokaisen 26v äiti.

 

Mutta nuori ikä on auttanut ehkä vilkkaan ja eloisan lapsen kanssa, joka nukkui ekat 4v huonosti. Kotiäitivuosina jaksoin painaa koulua, keikkatöitä ja hoitaa lasta kotona monta vuotta ongelmitta

 

Mulle siinä 25-27 vuotiaana, nuorempana halusin paljon aikasemmin mutta nykyään ajattelen, etten pystyis toteuttamaan muita ajankohtaisempia unelmia jos pyöräittäisin lapset niin aikasin. Musta on hassua kun jotkut kavereista puhuu että haluavat lapset nuorina, eikä kolmekymppisinä mutta eihän kolmekymppinen ole vielä vanha! Jos pitää itsestään ja hyvinvoinnista huolta niin ei se ole vanhaa nähnytkään!

 

Minä haluan saada opiskelut opiskeltua (neuropsykologia ja opettajan pätevyys), hankkia työpaikan ja tehdä töitä jonkin aikaa. Eli olla juuri sellainen n. 30-35 -vuotias nainen, joka epäilyttää työnantajaa ja antaa vaan jännittää, että koska pamahtaa raskaaksi.

Välillä tuntuu, että tässä suunnitelmassa ne lapset tulee vähän myöhään. Mutta emme me montaa tarvitsekaan.

 

Tulin ekaa kertaa äidiksi 27-vuotiaana, sit 29v ja vika syntyi ollessani 34v. Menovaiheet oli hyvinkin tuohon ekaan mennessä menty, oli ammatit ja kodit yms. Jotain nuoruuden kärsimättömyyttä oli kuitenkin. Ainakin jos vertaa kuopuksen aikaan, jolloin hermot kestivät lähes mitä vaan. Toisaalta taas synnytyksestä palautuminen oli rankempaa. Mutta kaikenkaikkiaan koen, että meidän lapset ovat tulleet juuri oikeaan aikaan. Meidän lapsiluku on myös täynnä. Hyvä näin

 

Olen saanut lapset 23, 26 ja 31 vuotiaana. Nyt viimeisin on 2 ja vilkas lapsi, olen väsyneempi ja vanhemmat on isoja, mutta 1 pieni lapsi on minulle riittävä tässä 33 vuoden iässä..

 

Koska alkaa hedelmällisyys heikkenemään???

 

Mä sain esikoisen vähän ennen kuin täytin 21v, toisen 22-vuotiaana ja nyt oon 24v ja kolmas syntyy kesällä. Ja näin on hyvä

 

En ole keksinyt mitenkään sopivaa ajankohtaa koko asialle. 25-vuotiaana totesin, että ei seuraavaan kymmeneen vuoteen ainakaan, ahdisti koko ajatus, eikä silloinkaan jos ei ole ihan pakko, jonka jälkeen mies taas ei ehdottomasti halua koska olisi omasta mielestään liian vanha taas. Tulimme miehen kanssa siihen tulokseen ettei sellaista oikeaa aikaa olekaan ja päätimme jäädä kokonaan ilman mieluummin kun elämässä on tärkeämpiäkin asioita.

Taitaa olla niin, että kun niitä todella haluaa, niin se oikea ajankohta on sitten juuri silloin ja ei sitä sen paremmin voi määritellä vaikka elämässä olisi mitä.

 

Itse pidän ideaalina 21-35 ikävuotta, mutta en mä kauhistele, jos joku saakin lapsen 17- tai 39-vuotiaana.

 

Ekan sain 21v, tokan 23v, kolmannen 33v ja neljännen toivottavasti viim.35v. Äitiys on erilaista eri iässä, omalla kohdallani. Nuorempana huolehti vähemmän ja asiat vaan kulki kulkuaan, lapset siinä sivussa kun opiskeli ja itsekin aikuistui. Tälle 7kk vanhalle olen sellainen hössöäiti, joka valitsi päivät vauvan kanssa gradun tai uran sijaan ja kokisin uhrauksena ennemmin näiden pienten hetkien missaamisen vauvan kanssa kuin mitä voisinkaan kodin ulkopuolella saavuttaa.

 

Minä sain lapset 21v, 24v ja 26v. Onneksi en yhtään myöhemmin. Kuopus oli 1v, kun lähdin opiskeleen. Nyt on sitten opiskelut opiskeltu ja vakityö ja asuntolaina. Ei onnistuisi enää lasten hankinta eikä onneksi ole halujakaan. Ikä nyt 35v.

 

Mä sain ekan 21v, tokan 26v, kolmosen 30v,neljännen 35v ja nyt ootan viidettä ja täytän 41 ennen kuin tää syntyy. Kaikki iät ihan sopivia, ei sitä kukaan ulkopuolinen voi sanoo mikä on paras ikä saada lapsia. Kukin tavallaan. Ja muistetaampa sekin, että ei niitä lapsia niin vaan saada, joskus ikäö ehtii kertyä ennenkuin edes saa lapsen tai lapsia.

 

[QUOTE="vieras.";29659664]Minä sain lapset 21v, 24v ja 26v. Onneksi en yhtään myöhemmin. Kuopus oli 1v, kun lähdin opiskeleen. Nyt on sitten opiskelut opiskeltu ja vakityö ja asuntolaina. Ei onnistuisi enää lasten hankinta eikä onneksi ole halujakaan. Ikä nyt 35v.[/QUOTE]

Miksei sulta enää onnistuisi lasten hankinta?

 

[QUOTE="hmmm";29659936]Miksei sulta enää onnistuisi lasten hankinta?[/QUOTE]

Millä rahalla jäisin kotiin, kun on asuntolaina ja isommat lapset jo koulussa ja rahaa menee paljon kaikenlaiseen mitä lapset tarvii. Tosin ei mulla olisi enää jaksamistakaan. Nyt kun on tottunut isompaan elintasoon niin pudottais korkealta ja kovaa, jos vielä raskaaksi tulisin.