Minkä verran n.1-2v saa teillä herkkuja ja mitä?

[niiskul]

Tuli mieleen ku käytiin jokin aika sitten 1 vuotiaan kanssa hammashoitajalla.. Hoitaja kyseli "herkuttelutottumuksia" ja kerroin ettei juurikaan vielä ole saanut muuta kun 1v. kakkuaan sekä ehkä kylässä jotain pientä..

Hoitaja kertoi että keksit (myös ne muumi yms. keksit) sekä rusinat on kaikkein pahinmpia herkkuja ku jäävät hampaan pinnalle. Paremmiksi kertoi mm. tavallisen suklaan sekä jätskin jotka "huuhtoutuu" pikemmin hampaista pois.

Heti käynnin jälkeen tunsin oloni hysteeriseksi, nyt sitten pitää kertoa mummoille ja muille että pojalle saa antaa vain suklaata jos haluaa tarjota herkkuja. Kotiinkin vierasvaraksi jätskiä jotta voi pari lusikankärjellistä pienelle tarjota (sekä huomioiden pienen vieraat)

Nyt kun käynnistä on kuukauden verran olen koittanut alkaa ajatella järjellä, ei kai ne hampaat pilalle menee vaikka saisi keskimäärin 1-2 kertaa viikossa pari marie keksiä tai palan pullaa.. Hampaita kuitenkin pestään eikä juoda makeita mehuja..

Mitä tuumat pienten laste herkuttelusta?

 

[MarieHos]

Meillä mehuja ei juoda ollenkaan, poika ei vaan tykkää siitä. Ihan hyvä vaan.
Herkkuja tulee silloin tällöin, lähinnä jos on tehty jokin onnistuminen jolla palkitsen. Esim, pissa pottaan niin voidaan katsoa jakso postimies patea ja syödä muutama suklaarusina.

 

["ankka"]

Maissinaksut käy tuon ikäselle herkuksi. Ehkä 2-3 v on annettu keksiä tai pullaa, jätskiä tai pillimehua joskus, karkkia vasta 4 v. Jonkun mielestä nipoa, mutta mun mielestä ei ole mitään järkeä tuputtaa lapselle sokeria kun se ei tajua sitä edes pyytää...

 

[hr]

meillä lapset 1v ja 2v ja saavat herkkuja silloin kuin aikuisetkin saa.

 

["Jenis"]

Meillä 1- ja 4-vuotiaat saa herkkuja kun muutkin saa, siis kahvipöydässä tms. Otetaan xylitolia ruuan/herkkujen jälkeen, myös tuo 1-vuotias. En oo jaksanu näistä stressata, kun hampaiden perushoito on kuiteskin kunnossa ja makeat syödään ruuan jälkeen eikä koko päivää napostellen.

 

["Lellu"]

Lapsi 1v4kk saa herkkua, silloin kun aikusetkin herkutellaan, joskus jälkiruokana, joskus naposteluna. Pieniä maistiaisia lähinnä. Lapsi myötäilee meillä lähes täysin aikuisten ruokailutottumuksia, joka on mielestäni luonnollista, perheenähän tässä eletään. Miksi siis yhdeltä perheenjäseneltä pitäisi kieltää herkuttelu? Herkut eivät ole meillä "palkintoja" eikä lohdutusta. Makea on maku muiden joukossa, enkä näe järkeä ehdollistaa lasta herkkujen kustannuksilla (niin kasvatetaan mielestäni tulevaisuuden tunnesyöppöjä). Hampaista pidetään huolta harjaamalla ja xylitolpastilleilla.

 

[sh-äiti]

[QUOTE="Lellu";23461302]Lapsi 1v4kk saa herkkua, silloin kun aikusetkin herkutellaan, joskus jälkiruokana, joskus naposteluna. Pieniä maistiaisia lähinnä. Lapsi myötäilee meillä lähes täysin aikuisten ruokailutottumuksia, joka on mielestäni luonnollista, perheenähän tässä eletään. Miksi siis yhdeltä perheenjäseneltä pitäisi kieltää herkuttelu? Herkut eivät ole meillä "palkintoja" eikä lohdutusta. Makea on maku muiden joukossa, enkä näe järkeä ehdollistaa lasta herkkujen kustannuksilla (niin kasvatetaan mielestäni tulevaisuuden tunnesyöppöjä). Hampaista pidetään huolta harjaamalla ja xylitolpastilleilla.[/QUOTE]

Hyvin terve ajattelutapa Oikeesti, näin ajattelen itsekin.

 

[:)]

Mulla on 3 ja 6 vuotiaat lapset, ainoastaa oikeastaan kylässä saavat herkkuja. Meillä en minäkään syö karkkia, jäätelö, kahvileipiä tms..joten ei ole tullut lapsillekkaan opetettua Mies on herkuttelija.

 

[ap-.]

Hyvin terve ajattelutapa Oikeesti, näin ajattelen itsekin.

Minkä ikäisille noita pastilleja voi antaa, tai millasia ikä suosituksia niissä pakkauksissa on?

Joo, näin minäkin ajattelen. Tuo hammashoitajalla käynti sain aikaan vain jonkin kummallisen "paniikin"
Tosin mummon läsnäollessa rajoitan enemmän jottei aivan mopo karkaa käsistä.

Juurikin maistiaisia meilläkin on annettu, ehkä tuo sana on sopivampi kun herkuttelu..

 

["minttu"]

Meillä tyttö oli "herkuton" 1,5-vuotiaaksi asti. Sai kyllä maistaa esim. kyläillessä tai synttäreillä keksiä ja kakkua, mut tyttö itse sylki herkut pois eikä halunnut sen enempää maistella. Siinä vaiheessa herkkuina oli viinirypäleet ja maissinaksut. 1,5-vuotiaana neiti meni päiväkotiin, missä on välillä jälkkärinä esim. jäätelöä tai suklaavanukasta. Niistä tyttö ei välitä vielä nyt 2-vuotiaanakaan ollenkaan. Ainoat herkut, jotka tällä hetkellä maistuvat ovat pulla ja keksit, niitä saa synttäreillä ja kun käydään kylässä. Karkkia tai suklaata ei ole vielä koskaan maistanut, eikä ole sen puoleen ikinä pyytänytkään. Itse olen sitä mieltä, että tämän ikäisen lapsen ei edes tarvitse oppia herkkuihin. Ei me mitään tiukkiksia olla, mut herkut eivät kuulu jokapäiväiseen ruokavalioon.

 

["vieras"]

[QUOTE="Lellu";23461302]Lapsi 1v4kk saa herkkua, silloin kun aikusetkin herkutellaan, joskus jälkiruokana, joskus naposteluna. Pieniä maistiaisia lähinnä. Lapsi myötäilee meillä lähes täysin aikuisten ruokailutottumuksia, joka on mielestäni luonnollista, perheenähän tässä eletään. Miksi siis yhdeltä perheenjäseneltä pitäisi kieltää herkuttelu? Herkut eivät ole meillä "palkintoja" eikä lohdutusta. Makea on maku muiden joukossa, enkä näe järkeä ehdollistaa lasta herkkujen kustannuksilla (niin kasvatetaan mielestäni tulevaisuuden tunnesyöppöjä). Hampaista pidetään huolta harjaamalla ja xylitolpastilleilla.[/QUOTE]

Sama linjaus.

Meillä esikoinen oli hankalasti allerginen, ja ilman mitään herkkuja mentiin kolme vuotta. Toisen lapsen kanssa on menty mahdollisimman normaalisti, on saanut maistella pullaa ja jätskiä silloin kun niitä on tarjolla. Se tuntuu hyvältä kun ei tarvitse hysteerisenä vältellä mitään. Mehuja ei ole käytössä kuin harvemmin ja kun vanhemmalla lapsella on karkkipäivä, nuorempi saa rusinoita, vähän suklaata tms.

Minä en usko sokerin pahuuteen kohtuullisesti käytettynä. Ei ole ollut mitään tarvetta lähteä nollalinjalle, jota nykyään tungetaan joka paikasta. Välttämisen kohteen aon pikemminkin makeutusaineet, lisäaineet jne.

Lapset on meillä osa perhettä eikä missään erityisessä asemassa. Kaikkihan lähtee ruokailutottumuksista perheessä, ei satunnaisista herkuista. Hienot hampaat on koululaisella ja 2-vuotiaalla.

 

[piina]

Ei ne hampaa satunnaisesta sokerin syönnistä reikiinnyt, mutta jos samalla syö omppuja pitkin päivää, niin varmasti reikiintyy.

Meillä isommat pojat söivät vähän makeaa taaperoina, en sitä heiltä kieltänyt mutta en myöskään tajonnut. Esikoiselle varsinkin kahvipöydässä maistui ruisleipä eikä turhaan tarvinut keksejä nakertaa. Sen sijaan noi pienemmät ovat halunneet jo pienestä samaa mitä muutkin ja kuopus vajaa 2v syö jo kaikkea karkeista lähtien:ashamed: Ei kuitenkaan pitkin päivää napostella vaan makeat syödään aina ruoan jälkeen jälkkäriksi.

 

[meillä sama]

[QUOTE="Lellu";23461302]Lapsi 1v4kk saa herkkua, silloin kun aikusetkin herkutellaan, joskus jälkiruokana, joskus naposteluna. Pieniä maistiaisia lähinnä. Lapsi myötäilee meillä lähes täysin aikuisten ruokailutottumuksia, joka on mielestäni luonnollista, perheenähän tässä eletään. Miksi siis yhdeltä perheenjäseneltä pitäisi kieltää herkuttelu? Herkut eivät ole meillä "palkintoja" eikä lohdutusta. Makea on maku muiden joukossa, enkä näe järkeä ehdollistaa lasta herkkujen kustannuksilla (niin kasvatetaan mielestäni tulevaisuuden tunnesyöppöjä). Hampaista pidetään huolta harjaamalla ja xylitolpastilleilla.[/QUOTE]

Meillä lapsi 1 v 7 kk ja käyttäydytään samoin. Arkena ei oikeastaan ole herkkuja tarjolla, itse saatan ottaa iltapallalla keksiä tmv. lapsen nukkumaanmenon jälkeen. Viikonloppuisin saa jos istutaan esim. kahvipöydässä ja tarjolla on pullaa tai keksiä, totta kai annetaan kun lapsikin siinä kerran istuu meidän seurana! Herkuilla palkitsemista olen sen sijaan välttänyt ja aionkin välttää, koska itse olen jonkin verran tunnesyöppö.

Mutta ihan totta on se, että ne makeatkin kuuluu elämään. Olen varmaan hirveän huono äiti, kun meidän naperon herkkua on juurikin ne rusinat, ja saattaa pyytää niitä esim. keksin sijaan juhlissa. Ksylitolpastilli otetaan aina ruuan jälkeen, eikä välijoilla napostella. Meillä myös ruokailu tapahtuu aina ruokapöydässä - mikä vähentää sitä omaakin herkuttelua.

 

["vieras"]

Herkkuja tulee silloin tällöin, lähinnä jos on tehty jokin onnistuminen jolla palkitsen.

En tiedä kuinka paljon tätä on tutkittu, mutta itse pidän herkuilla palkitsemista todella vaarallisena. Se on samaa tasoa herkuilla lohduttamisen kanssa. Eli huomaamatta lapsen aivoihin tulee rakennettua tunne-herkku -mekanismi, joka kostautuu sitten teini-iässä tai vanhempana.

 

["hanna"]

[QUOTE="vieras";23461431]En tiedä kuinka paljon tätä on tutkittu, mutta itse pidän herkuilla palkitsemista todella vaarallisena. Se on samaa tasoa herkuilla lohduttamisen kanssa. Eli huomaamatta lapsen aivoihin tulee rakennettua tunne-herkku -mekanismi, joka kostautuu sitten teini-iässä tai vanhempana.[/QUOTE]

Minä ajattelen aivan samoin. Herkuttelua ei kannattaisi yhdistää onnistumiseen, lohduttautumiseen tms. Tietysti joskus voi esim. palkita itsensä jollakin herkulla, mutta se ei saisi olla usein toistuvaa.. Tunnesyöminen voi olla myöhemmin elämässä iso ongelma.

 

["vieras"]

Olen usein törmännyt sellaiseenkin, että vanhempi "fiksusti" ajattelee herkuilla palkitsemisen/lohduttamisen olevan haitallista. Niinpä palkinnoksi annetaankin Xylitol-pastilli! Aivan kuin se lapsen elimistö osaisi erotella toisistaan enemmän tai vähemmän haitalliset makeutusaineet. Aivojen kannalta on aivan sama ruokitaanko tunnetta sokerilla, aspartaamilla vai xylitolilla. Hampaiden osalta tilanne on toki eri, mutta ns. tunnesyömisen kehittymisen kannalta ei.

Vai ajattelevatkohan nämä vanhemmat, että xylitol-palkittu lapsi sitten aikuisena juokin stressiinsä light-siideriä eikä sokerilla makeutettua

 

["vieras"]

Meillä saa lapset ottaa kahvipöydästä mitä haluavat ja välillä syödään jäätelöä tai keksiä tai mitä nyt vaan, jos sattuu siltä tuntumaan. Karkkipäivä on kerran viikossa, muuten pyritään karkit jättämään rauhaan.

 

["Lellu"]

Minkä ikäisille noita pastilleja voi antaa, tai millasia ikä suosituksia niissä pakkauksissa on?

Joo, näin minäkin ajattelen. Tuo hammashoitajalla käynti sain aikaan vain jonkin kummallisen "paniikin"
Tosin mummon läsnäollessa rajoitan enemmän jottei aivan mopo karkaa käsistä.

Juurikin maistiaisia meilläkin on annettu, ehkä tuo sana on sopivampi kun herkuttelu..

Minä aloitin xylitoltablettien antamisen n.1 vuotiaana (ehkä alle, en tarkkaan enää muista). Ainakin apteekissa myytävät tabletit (Xylisuu) saa puolitettua ja ne ovat semmoista höttöä, että hajoavat pastilleja helpommin suuhun. Kolmisen kuukautta mentiin tableteilla ja nyt on siirrytty PikkuKakkosen xylitolipastilleihin. Hyvin osaa lapsi ne mutustella. Pakkauksen mukaan suositus ruokailun jälkeen 2 pastillia.