Minä olen ylpeä itsestäni! Kerrankin...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "huoh"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"huoh"

Vieras
Aloitetaan alusta. Mulla oli teininä deekuporukat. Usein valvoin öitä ja kannoin humalaisia vanhempia kotia ja hoidin pikkuveljeäni. Yläasteella olin koulukiusattu mutta tekemällä...no asioita sain itseni suosittujen joukkoon. Huolehdin kaikesta kotona ja ystävät purki aina pahan mielensä minulle. Ja minä kestin ja uskoin kestäväni.

Muutin ihanan miehen kanssa yhteen ja kaikki on hienosti hänen kanssaan. Oma mieli vaan ei voi hyvin. Suoritan vieläkin kaikkea. Raskaaksi tuleminenkin oli minulle suoritus joka ahdisti kun en heti tullut. Haluan pitää kodin puhtaana ja lapsen aina iloisena. yritän olla nätti.

Joku aika sitten alkoi univaivat ja hengenahdistus. Tuli pelkoja. Entä jos vauva kuolee? Entä jos minä kuolen? Entä jos en siivoakkaan,etsiikö mies uuden naisen? En halua erota... Tajusin tänään että minulla on liikaa stressiä ja ahdistuneisuutta. Oireet on jo fyysisiä ja en osaa relata.

Ylpeä olen siitä että menen huomenna lääkäriin hakemaan apua. Olisi pitäny hakea jo teininä. Mutta minä en häpeä!!! Minä haen apua koska haluan olla terve! Kerrankin ajattelen vain itseäni ja sitä en ole kuulkaas koskaan tehnyt! Minä tulen kuntoon ja maailma ei kaadu vaikka minun olkapääni sitä ei kantaisi!

Ei mulla muuta :)
 
Kiitos :) Tajusin meinaan tänään etten juurikaan syö...en ole huolehtinut itsestäni ja olen alkanut tosiaan miettimään hirveesti pelottavia asioita. Asioihin on saatava muutos. Alan myös urheilla. Pakko löytää sen verta aikaa itelle
 
Kovasti tsemppiä! Tuli melkein tippa linssiin tuosta sun reippaudesta. Ja tämä ei ollut sarkasmia.

Tiedätkö tänään saunassa sanoin ääneen "minä haluan parantua" ja itkin sen jälkeen helpotuksesta puoli tuntia. Mie aina luulin olevani tosi vahva,mut tajusin et minä saan olla heikko.

Iloinen olen siitä ettei pikkuveljeni koskaan nähnyt vanhempia humalassa koska osasin piilottaa sen ja nukuttaa veljen ja iloinen olen siitä että vaikka minua kuinka ahdistaa oma rakas poikani piristää aina ja varmasti <3
 
[QUOTE="a.p";24034448]Ainut vaa että en ole keksinyt vielä mitä sanon sille vastaanoton vihaiselle naiselle et ihan pääsisin sinne lääkärille asti :/[/QUOTE]

Vastanotossa sinun ei tarvitse selittää mitään, sanot vaan että kerrot asiasi lääkärille, saisinko ajan kiitos. Muista oikeutesi ja onnea.
 
Kiitti kaikille,tulee hyvä mieli kun saa tsemppiä :) Ja mein vastaanotossa on kolmannen asteen ristikuulustelu ja jos ei oo "oikeeta vaivaa" niin ei takuulla näe lääkäriä.... Mut mie nyt meen kuitenkin ja sanon että ahdistaa. Meen vaikka niin monesti että minut otetaan vakavasti. Ja terapiaa haluan. Haluan puhua tän pahan olon pois.
 
[QUOTE="Pirkko";24034692]Ja sääli pisteitä täällä hakemassa ja huomenna kännissä unohtaen kaiken...[/QUOTE]

Pirkko kuule... ensinäkin johtuen lapsuudestani minä en käytä alkoholia ja missä kohtaa luit "säälikää minua?" En minä sääliä tarvitse hyvä ihmine :D
 
Ja tosin kun tuo yks kommentoija epäili en mennyt juomaan vaan varasin ajan lääkärille. Sain iltapäivälle ajan onneksi :) kyl se tästä! Hirveen ystävällinen nainen oli vastaanotossa....
 

Yhteistyössä