C
cissa
Vieras
Muutimme yhteen asumaan pari vuotta sitten. Koira, minä ja kaksi lasta. Haimme asunnon yhdessä.
Minulla oli ollut koiria lapsuudessani ja eksäni kanssa.
Tässä tulee jutun juoni: puhun aina ylistäen koirastani muille, mutta kotona haukun koiraani.
Koirani ei tee juuri mitään oikein. Kynnet kuluttaa lattiaa kun koira liikkuu. Sottaa, haisee ja elää kuin pellossa. Koira yrittää pomottaa.
Välillä tuntuu etten saa liikkua omalta paikaltani mihinkään tai koira tiuskii minulle ja uhkailee ottavansa niskasta kiinni.
Koira on nöyräluontoinen ja heti jos sitä torutaan, se luimistelee ja livahtaa omalle paikalleen. Inhoan sitä livahtelua ja alan tiuskimaan koiralle entistä enemmän.
Koiralle ei tarvitse kuin katsoa pahasti ja matalalla äänellä sanoa että hyi, niin koira livahtaa matkaansa. Tiuskimiset ja muut sellaiset saa koiran miltei matelemaan.
Koirani ei kehrää, ei nouse sohville, eikä sängylle. Koira on lapsirakas, ei vahdi, ei hauku sisällä, ei tuhoa.
Koiran voi päästää vapaaksi missä tilanteessa tahansa ja se tulee luokse aina. Se kävelee vierellä käskystä vapaana, oli koiria tai muita häiriötekijöitä.
Itse pitäisin koiraani keskimääräistä paremmin koulutettuna.
Esimerkiksi tämä tilanne: Olin ostanut itselleni puruluita eläinkaupasta pussillisen ja epähuomiossa jätin pussin avonaisena lattialle ja lähdimme kauppaan joulukiireessä.
Tulimme takaisin ja pussi oli tyhjä. Minua vähän nauratti koko homma ja olin valmis kohauttamaan olkiani. Ei oikeasti kukaan koira pysty vastustamaan kiusausta jos on avonainen pussi puruluita. Mutta kuitenkin äyskin koiralle, näytin pussia ja haukuini koiran pystyyn. Koetin sanoa, että se on koiran vika se, ellei eläin tajua.
Tiuskin monta kertaa päivässä koiralle ja koira on hyvin epävarma paikastaan. Olen asiasta sanonut koiralle, mutta se tekee hallaa koiralle ja sen luonteelle.
Puhuu ylistäen entisistä koiristani ja ihan erityisesti eksänni koirasta. Minun koirani varmaan pitää sitä kamalana.
Mitä te tekisitte?
Alan miettimään, onko koiran paikka täällä vai onko parempi minun lähteä lapsien kanssa. Lasten kanssa ei ole mitään ongelmaa, päinvastoin. Koira tykkää lapsistani. Ainoa asia on koira jonka puolesta alan jo pelkäämään, mitä jatkuva tiuskiminen, vahtiminen ja pelottelu tekee.
Minulla oli ollut koiria lapsuudessani ja eksäni kanssa.
Tässä tulee jutun juoni: puhun aina ylistäen koirastani muille, mutta kotona haukun koiraani.
Koirani ei tee juuri mitään oikein. Kynnet kuluttaa lattiaa kun koira liikkuu. Sottaa, haisee ja elää kuin pellossa. Koira yrittää pomottaa.
Välillä tuntuu etten saa liikkua omalta paikaltani mihinkään tai koira tiuskii minulle ja uhkailee ottavansa niskasta kiinni.
Koira on nöyräluontoinen ja heti jos sitä torutaan, se luimistelee ja livahtaa omalle paikalleen. Inhoan sitä livahtelua ja alan tiuskimaan koiralle entistä enemmän.
Koiralle ei tarvitse kuin katsoa pahasti ja matalalla äänellä sanoa että hyi, niin koira livahtaa matkaansa. Tiuskimiset ja muut sellaiset saa koiran miltei matelemaan.
Koirani ei kehrää, ei nouse sohville, eikä sängylle. Koira on lapsirakas, ei vahdi, ei hauku sisällä, ei tuhoa.
Koiran voi päästää vapaaksi missä tilanteessa tahansa ja se tulee luokse aina. Se kävelee vierellä käskystä vapaana, oli koiria tai muita häiriötekijöitä.
Itse pitäisin koiraani keskimääräistä paremmin koulutettuna.
Esimerkiksi tämä tilanne: Olin ostanut itselleni puruluita eläinkaupasta pussillisen ja epähuomiossa jätin pussin avonaisena lattialle ja lähdimme kauppaan joulukiireessä.
Tulimme takaisin ja pussi oli tyhjä. Minua vähän nauratti koko homma ja olin valmis kohauttamaan olkiani. Ei oikeasti kukaan koira pysty vastustamaan kiusausta jos on avonainen pussi puruluita. Mutta kuitenkin äyskin koiralle, näytin pussia ja haukuini koiran pystyyn. Koetin sanoa, että se on koiran vika se, ellei eläin tajua.
Tiuskin monta kertaa päivässä koiralle ja koira on hyvin epävarma paikastaan. Olen asiasta sanonut koiralle, mutta se tekee hallaa koiralle ja sen luonteelle.
Puhuu ylistäen entisistä koiristani ja ihan erityisesti eksänni koirasta. Minun koirani varmaan pitää sitä kamalana.
Mitä te tekisitte?
Alan miettimään, onko koiran paikka täällä vai onko parempi minun lähteä lapsien kanssa. Lasten kanssa ei ole mitään ongelmaa, päinvastoin. Koira tykkää lapsistani. Ainoa asia on koira jonka puolesta alan jo pelkäämään, mitä jatkuva tiuskiminen, vahtiminen ja pelottelu tekee.
