Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja jaaha:
Alkuperäinen kirjoittaja mä:
No en kyllä ymmärrä!!!! Menköön kotimaahansa kerjäämään prkl!!!! Ja jotkut vielä hyysää niitä!! USKOMATONTA!
Niillä onkin kotimaassaan niin mukavaa ja auvoisaa, kun syrjitään ihan kaikessa. Ei saa töitä, eikä asuntoa, ja muutenkin kohdellaan toisen luokan kansalaisina. Mä ymmärrän kyllä täysin, että lähtevät etsimään itselleen ja perheilleen parempaa elämää. Niin mäkin tekisin.
Siirtyä toiseen maahan kerjäämään on sitten parempi elanto..?
Periaatteesta en näille rahaa anna koska se raha päätyy jonkinlaisen kerjääjämafian tienestiksi. Ei näiden yksilöiden elämänlaadun parantamiseksi.
Annan mielelläni omistani apua tarvitseville, mutta yritän katsoa, että antamani avustus oikeasti hyödyttää kohdettaan. Mielellään myös pidemmällä aikavälillä.
Mä oon miettiny tätä asiaa aika paljon, että miten olis paras toimia. Kyllä mä kuitenkin oon kallistunut antamaan kolikon silloin tällöin, joskus omppuja tms. Pitemmällä tähtäimellä auttaminen olisi tietysti parempi, mutta miten se käytännössä tapahtuisi tämmöisen syrjityn ihmisryhmän kohdalla? Uskon, että aika moni näistä kerjäläisistä ottaisi mielellään vastaan töitä, jos vain saisi. En tosin voi varma olla, kun en ole yhdenkään romanikerjäläisen kanssa henkilökohtaisesti keskustellut, mutta tämän kuvan olen saanut niistä harvoista haastattelupätkistä, joita olen sattunut telkkarista näkemään.
En kyllä oikein voi uskoa mihinkään "kerjäläismafiaan", kun tuskin ne niin paljon tuolla hommalla tienaa kuitenkaan. Kerjäämisen kieltävää lakia vastustan, koska minkälaiset sanktiot mahtaisi seurata kerjäämisestä sitten. Sakkoja? Milläköhän kerjäläinen semmoiset maksaisi? Vai pistetäänkö linnaan vaan istumaan? Eipä sekään taida olla halpaa lystiä. En ole näissä asioissan valitettavasti niin viisas, että olisi joku täydellinen ratkaisu esittää, mutta toivoisin ettei ihmiset täysin kadottaisi myötätuntoaan ja inhimillisyyttään tässä asiassa. Meillä hyväosaisilla kun usein tuntuu unohtuvan se, että asiat (esim työpaikka, tasa-arvo, sosiaaliturva, sananvapaus, se ettei tarvitse kerjätä) jotka meille ovat itsestäänselviä, eivät sitä monille ole.