1-vuotiaana meni päiväkotiin ja jatkoin opiskeluja. Silloin alkoi uusi lukukausi ja seuraava mahdollisuus olisi ollut jatkaa vasta 8 kk päästä. Oman mielenterveyteni takia jatkoin tuossa vaiheessa.
Oisko se ollu sen reilu 9kk eli heti äitiysloman jälkeen lähin töihin ja raha kait se oli se suurin syy...Meillä onneksi semmonen tilanne ettei oo tarvinnu lapsia viiä päiväkotiin Mies on päivät töissä ja minä illat eli lapset saanu olla kotona
Tyttö oli 1v 7kk kun aloitin työt. Mielenterveyden ja rahan takia. Yksinhuoltajana olin tuolloin ja aikuiskontakteja oli hyvin vähän. Teki hyvää mennä silloin töihin.
ensimmäinen lapsi oli 10 kk ikäinen kun menin töihin ja syy oli se että minulla oli työpaikka mihin mennä, mies oli opiskelija joten kun mies HALUSI jäädä koti-isäksi minä menin töihin. kaikki oli tyytyväisiä. mies ehti olla reilu vuoden koti-isä kunnes jäin uudelle äippälomalle ja sitten olinkin minä vuorostaan kotona 3 v.
2v 2kk oli esikoinen, kun menin töihin. tuli eteen sijaisuus jonka halusin. haikealta tuntui lapsi viedä hoitoon mutta jotenkin tuntui, että meidän esikoinen oli tuolloin valmis. ja olikin. hyvin meni.
Tyttö oli 1v3kk ku ekan kerran tein palkallisia töitä mutta hän oli mukana :saint: Siitä asti ku laps on ollut 1,5v oon tehnyt töitä aika säännöllisesti, lapsi mukana Ilman lasta voisin kuvitella meneväni kokopäivätöihin aikaisintaan lapsen ollessa 2v ja silloinkin vain pakosta.
lapsi oli 1v2kk, kun aloitin uudessa työpaikassa, jäin äitys- ja vanhempainvapaalle määräaikaisesta työsuhteesta, joten aika selvää oli että heti pitää alkaa uutta työtä etsimään, kun vanhempainvapaa päättyi. mies olis lapsen kanssa kotona seuraavan reilun vuoden ennen kuin lapsi aloitti päiväkodissa.
Sovittiin miehen kanssa, että toisen lapsen jälkeen olen pidempään kotona. Ja oltiin juuri ostettu ihana omakotitalo. Vajaan vuoden ehti esikoinen olla hoidossa ja sitten syntyi kakkonen. Silloin olin 2 vuotta kotona lapsia hoitamassa.